Wikipedia

Ero sivun ”Filip IV (Ranska)” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p kh
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 33:
 
=== Aluelaajennukset ===
[[Tiedosto:Hommage of Edward I to Philippe le Bel.jpg|thumb|left|upright|Englannin kuningas [[Edvard I (Englanti)|Edvard I]] osoittaa polvistuneena kunnioitusta Filip Kauniille. [[Akvitania]]n herttuana hän oli Filipin alamainen.]]
Kuningas ei ollut enää pelkästään lääninherran (''suzerain'') vaan hän oli tyypillisesti monarkki (''souverain''). Tämä oli seurausta kuninkaan omassa hallinnassa olevan alueen laajenemisesta, josta puolestaan seurasi kuninkaan vaikutusvallan suora kasvu. Ensinnäkin avioliittonsa kautta hän sai hallittavakseen niin [[Navarra]]n kuningaskunnan kuin myös Champagnen kreivikunnan, joiden ainoa perijä oli hänen vaimonsa, joka oli orpo ja saanut siten hallittavakseen mainitut alueet. Vuonna 1286 Filip Kaunis osti Chartesen kreivikunnan, ja vuonna 1312 [[Lyon]]in kaupungin porvarit häikäistyneinä kuningasvallan arvovallasta ja voimakkuudesta, anoivat kaupunkinsa kuninkaallisen suojelukseen.
 
Valtakunnan suurena ongelmana säilyi [[Flanderi]]n (kreivikunta)|Flanderin kreivikunnan]] alue. Filip IV Kaunis ei koskaan onnistunut lannistamaan asukkaiden vastarintaa, ja he käyttivät hyväkseen jokaista tilaisuutta itsenäisyytensä laajentamiseen.
 
Furnesin taistelu käytiin 9. elokuuta 1297, ja siinä Flanderin kreivi joutui ranskalaisten vangiksi, ja hänen joukkonsa pakotettiin perääntymään. Vihollisuudet päättyivät Vyve-Saint-Bavon rauhaan, jossa Filip Kauniin vastustajina olivat Englannin kuningas ja tämän kanssa liittoutunut Flanderin herttua, joka oli huolissaan Ranskan kuninkaan Flanderin kaupunkien porvaristoa kohtaan osoittamasta tuesta. Flanderin kreivi oli eräs harvoista jäljellä olevista feodaaliruhtinasta ja etsi monelta suunnalta tukea taisteluun Ranskan kuninkaiden hegemoniapyrkimyksiä vastaan.
Rivi 42:
'''Bruggen aamumessu'''
 
Ranskalaisten miehitettyä [[Flanderi]]nFlanderin kreivikuntaa 6kuuden vuoden ajan, nousivat flanderilaiset kapinaan ranskalaisten tyranniaa vastaan 18. huhtikuuta 1302. Kaikki [[Brugge]]n kaupungin alueella asuvat yli 1 000tuhat ranskalaista sotilasta tapettiin aamuvarhaisella kasarmeihinsa. Tekoon syyllistyivät kaupungin porvarit ja käsityöläiset. Porvarit kiersivät aamuvarhain kaupungin talot ja pakottivat asukkaat sanomaan ''Schild een vrijend'' (”kilpi ja ystävä” flaamiksi). Ne, jotka eivät osanneet sanoa tätä oikein, tapettiin. (Samaa [[šibbolet]]ia käytettiin 1944 Hollannin vastarintaliikkeessä tunnistettaessa [[Gestapo]]n agentteja.)
 
'''Kultaisten kannusten taistelu'''
[[Tiedosto:Battle of Courtrai2.jpg|thumb|''Kultaisten kannusten taistelu''.]]
Filip Kaunis lähetti ratsuväkensä eliittijoukot palauttamaan järjestystä ja kostamaan suuren tappion aiheuttaneen hyökkäyksen. Robert d’Artoisin johtamat joukot kärsivät murskaavan tappion [[KoortrijkKortrijk]]in (Coutrain) kaupungin luona, ja voittonsa merkiksi flaamit ripustivat 11. heinäkuuta 1302 Koortrijkin Notre-Damen kirkon kattoon sotasaaliksi saadut 4 000 kannusta. Flaamien jalkaväki oli järjestynyt suureksi [[falangi]]ksi maastoon, johon oli kaivettu esteitä ja vedellä täytettyjä hautoja. Ranskalaisten ratsuväki houkuteltiin rynnäkköön, ja se ratsasti suoraan vesiesteisiin. Hevoset hukkuivat niihin, ja vastarynnäkön tehnyt flaamien jalkaväki kukisti raskaasti haarniskoidut ritarit, jotka eivät vesiesteitä täynnä olleessa maastossa kyenneet puolustautumaan, eivätkä järjestäytymään rintamaan taistellakseen jalan.
 
Filip Kauniin hetki koitti 18. heinäkuuta 1304, kun hän suoritti invaasion Flanderiin. Hän saavutti Mons-en-Pévèlen taisteluissa 18. elokuuta 1304 voiton flaameista. Tällöin hän liitti valtakuntansa yhteyteen Flanderin ranskankieliset alueet [[Lille]]n, Douain ja Béthunen. Kuitenkin virallinen liittäminen tapuhtuitapahtui vasta vuonna 1314 Athis-sur-Orgen rauhassa.
 
== Paavin vallan kukistaminen ==
Rivi 56:
Vuonna 1296 leimahti ensimmäinen konflikti, kun Filip määräsi papiston maksamaan veroja. Paavi protestoi vedoten [[bulla]]an, joka kielsi kuningasta verottamasta papistoa, mutta paavin piti antautuman maallisen ruhtinaan edessä. Vuonna 1301 Filip pidätytti erään piispoista, minkä seurauksena paavi nostatti voimakkaan vastarinnan Filipin harjoittamalle politiikalle. Paavi kutsui kaikki Ranskan piispat valmistelemaan Ranskan kuningaskunnan reformia ja sen kuninkaan rankaisemista. Suurin osa piispoista jätti kuitenkin noudattamatta kehotusta. Syynä olivat heidän näkemyksensä niin sanotusta gallikaanisesta kirkosta, jonka mukaan kirkko ei saanut olla missään vaiheessa riippuvaisempi paavista kuin valtakunnan kuninkaasta.
 
Filip IV joutui vuonna 1302 riitaan paavi [[BonifaciusBonifatius VIII|Bonifatius VIII]]:n]] kanssa. Paavi vaati bullassaan ''Unam Sanctum'' kaikkien elollisten alistumista paavin tahtoon. Saadakseen tukea taistelussa paavia vastaan Filip IV kutsui kokoon valtiosäädyt (''États généraux''). BonifaciuksenBonifatiuksen vaatimukset ja sekaantuminen politiikkaan johtivat lopulta vakavaan välirikkoon. Filip IV:n kansleri, [[Guillaume de Nogaret]], julisti BonifaciuksenBonifatiuksen [[Kerettiläisyys|harhaoppiseksi]], ja paavi puolestaan julisti Filip IV:n pannaan. Filip antoi vangita BonifaciuksenBonifatiuksen 7. syyskuuta vuonna 1303 Anagnin kylässä Italiassa, jossa paavi oli viettämässä kesäänsä. Paavi BonifaciusBonifatius VIII kuoli pian vapauttamisensa jälkeen.
 
Paavi BonifaciusBonifatius VIII:n seuraajat [[Benedictus XI]] (1303–1304) ja [[Klemens V]] (1305–1314), joka oli entinen [[Bordeaux|Bordeaux’n]]’n piispa, halusivat lopettaa paavin ja Ranskan välisen konfliktin. Kuitenkin he epäilivät ja pelkäsivät [[Rooma]]ssa vallalla ollutta ranskalaisvastaista ilmapiiriä. Näin paavit muuttivat [[Avignon]]in kaupunkiin, joka oli jo aiemmin ollut osittain paavien hallitsema. Paavit jäivät kaupungin asukkaiksi aina vuoteen 1376 saakka. Tätä aikaa kutsutaan [[Avignonin vankeus|Avignonin vankeudeksi]].
 
Filip IV Kauniin voitto paavinvallasta varmisti kristillisten kuninkaiden täydellisen itsenäisyyden suhteessa paaveihin.
Rivi 71:
 
== Avioliitto ja lapset ==
[[Tiedosto:Philippe le Bel famille.jpg|thumb|250px|Filip Kauniin perhe. Miniatyyri 1300-luvulta. Vasemmalta oikealle: Kaarle IV Kaunis, Filip V Pitkä, Isabella de France, Filip Kaunis, Ludvig X ja [[Kaarle (Valois)]].]]
Puoliso:
Filip IV avioitui 14. elokuuta 1284 [[Johanna Navarralainen|Johanna Navarralaisen]] (1273–1305), Navarran kuninkaan Henrik I:n ja Artoisin Blanchen vanhimman ja ainoan lapsen kanssa, ja Filip sai itselleen avioliiton myötä tittelin Navarran kuningas. Jeanne oli hallinnut Navarraa äitinsä holhoojahallinnon alaisuudessa jo vuodesta 1274 lähtien.
Rivi 95:
== Kuolema ==
 
[[Tiedosto:Tomb of Philippe le Bel in SaintDenis.JPG|thumb|Filip Kauniin hauta [[Saint-DenisinDenis’n basilika]]ssa.]]
Oliko kyseessä temppeliherrojen kirous vai yksinkertainen onnettomuus, kun marraskuussa 1314 Filip Kaunis joutui Oise-joen rannalla onnettomuuteen ja putosi hevosen selästä. Kolme vuorokautta myöhemmin 29. marraskuuta 1314 Filip IV Kaunis kuoli 46-vuotiaana Fontainebleaun linnassa – samassa, jossa hän oli syntynytkin. Hän oli hallinnut Ranskaa rautaisella otteellaan 29 vuotta.
 
Filip IV haudattiin edeltäjiensä tavoin [[Saint-DenisinDenis’n basilika|Saint-DenisinDenis’n luostarin basilikaan]]. Vallankumouksen (1793) melskeissä hänen hautansa tuhottiin, kuten muidenkin basilikaan haudattujen henkilöiden.
 
== Lähteet ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Filip_IV_(Ranska)”