Wikipedia

Ero sivun ”Ilmaston lämpenemisen vaikutukset” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
→‎Terveysvaikutukset: editointia, viitteitä
p Kielenhuoltoa.
Merkkaus:  2017 source edit 
Rivi 1:
[[Kuva:Ilmaston lämpenemisen vaikutukset.png|thumb|right|350px|Viiden asteen lämpenemisellä on todennäköisesti laajamittaisia vaikutuksia, IPCC arvioi kolmannessa arviointiraportissaan. Neljännessä arviointiraportissaan IPCC arvioi lämpötilan nousevan 1,8–4,5 °C vuoteen 2100 mennessä.]]
 
'''[[Ilmaston lämpeneminen|Ilmaston lämpenemisellä]]''' on monenlaisia [[ympäristö]]ön ja [[korkeakulttuuri|ihmiselämään]] kohdistuvia '''vaikutuksia'''. Ilmastonmuutoksen väitetään johtuvan pääasiassa ihmisen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä ja näkyy kohonneina pintalämpötiloina, merenpinnan nousuna ja pohjoisen pallonpuoliskon hupenevina jääpeitteinä, joskaan näistä ilmiöistä ei ole vielä riittävästi luotettavaa empiiristä aineistoa. Oletetusta ilmaston lämpenemisestä uskotaan seuraavan [[merenpinnan nousu]]a, [[sadanta|sadannan]] ja [[maanviljely]]n muutoksia, [[jäätikkö]]jen perääntymistä, [[Arktis]]en [[mannerjää]]n kutistumista ja [[merijää]]n repeytymistä. Lämpenemisen välillisinä ja alueellisina vaikutuksina puolestaan pidetään [[äärimmäiset sääilmiöt|äärimmäisten sääilmiöiden]] lisääntymistä ja voimistumista, [[tartuntatauti]]en leviämistä, kausittaisistenkausittaisen ilmastoilmiöiden ajoituksessa tapahtuvia muutoksia, [[laji]]en [[sukupuutto]]ja sekä merkittäviä talousvaikutuksia. Lämpeneminen myös aiheuttaa lisää lämpenemistä. Lisäksi ilmaston lämpeneminen voi johtaa laajamittaisiin ja mahdollisesti peruuttamattomiin maailmanlaajuisiin vaikutuksiin, jollaisia olisivat esimerkiksi napajäätikoidennapajäätiköiden kutistuminen, merenpinnan mittava nousu, [[valtamerien lämpösuolavesikierto|valtamerien vesikierron]] muutokset sekä eliölajien laajamittaiset sukupuutot.<ref name="ar4osa2">IPCC AR4, Osa 2</ref>
 
Vaikutukset vaihtelevat alueittain. Kohtalaisella 1–3 °C lämpenemisellä oletetaan olevan hyötyjä joillekin alueille ja haittoja taas toisille. Voimakkaammalla lämpenemisellä uskotaan olevan haitallinen kokonaisvaikutus kaikilla alueilla. Erityisesti haitat kohdistuvat köyhiin alueisiin ja [[kehitysmaat|kehitysmaihin]].
Rivi 33:
Lämpötilaa muuttavilla pakotetekijöillä on seurannaisvaikutuksia eli [[palautekytkentä|palautekytkentöjä]], jotka monimutkaistavat [[ilmastollinen takaisinkytkentä|pakotetekijöiden suoria vaikutuksia ilmastoon]].
 
Yksi korostetuimmista palautekytkennöistä liittyy [[vesi|veden]] höyrystymiseen. Ilmakehään vapautettu hiilidioksidi aiheuttaa ilmakehän ja maanpinnan lämpenemistä, mistä seuraa, että ilmakehään haihtuu lisää vettä höyryksi.. Koska vesihöyry itsessään toimii kasvihuonekaasuna, tästä seuraa edelleen lisää lämpenemistä ja vesihöyryn vapautumista ilmakehään. Näin jatkuu, kunnes ilmasto saavuttaa uuden dynaamisen tasapainon, jossa kasvihuoneilmiö on kohonneen vesihöyrypitoisuuden vaikutuksen johdosta paljon voimakkaampi kuin mitä kohonneesta hiilidioksidipitoisuudesta yksin seuraisi.<ref name="soden1">
{{ Verkkoviite | Tekijä = Brian J. Soden, Isaac M. Held | Julkaisija = Journal of Climate | Nimeke = An Assessment of Climate Feedbacks in Coupled Ocean–Atmosphere Models | Ajankohta = 1. marraskuuta 2005 | Osoite = http://www.gfdl.noaa.gov/reference/bibliography/2006/bjs0601.pdf | Viitattu = 12. kesäkuuta 2007 | Selite = sivut 3354–3360. "Interestingly, the true feedback is consistently weaker than the constant relative humidity value, implying a small but robust reduction in relative humidity in all models on average" "clouds appear to provide a positive feedback in all models" | Kieli = {{en}} }}
</ref>
Rivi 71:
Ihmisen toiminnan vaikutukset fyysisiin ja biologisiin systeemeihin ovat havaittavissa viimeisten 30 vuoden ajalla. Näissä systeemeissä tapahtuneista muutoksista yli 89&nbsp;% ovat lämpenemisen odotettujen vaikutusten kanssa yhteneväisiä. [[Ilmastomalli]]t, jotka ottavat huomioon luonnollisten tekijöiden lisäksi ihmislähtöiset pakotevaikutukset, selittävät havaittuja paikallisia ja maailmanlaajuisia muutoksia merkittävästi paremmin kuin sellaiset mallit, jotka huomioivat vain luonnolliset pakotevaikutukset.<ref name="ar4osa2"/>
 
Ilmastonmuutoksen on osoitettu vaikuttavan lajien esiintymisen ajoitukseen (kasveilla <ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Annette Menzel, Peter Fabian|Otsikko=Growing season extended in Europe|Julkaisu=Nature|Ajankohta=1999-02|Numero=6721|Sivut=659–659|Doi=10.1038/17709|Issn=1476-4687|www=https://www.nature.com/articles/17709|Kieli=en}}</ref> sekä selkärangattomilla ja selkärankaisilla eläimillä niin vesi- kuin maaekosysteemeissä <ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Stephen J. Thackeray, Timothy H. Sparks, Morten Frederiksen, Sarah Burthe, Philip J. Bacon, James R. Bell|Otsikko=Trophic level asynchrony in rates of phenological change for marine, freshwater and terrestrial environments|Julkaisu=Global Change Biology|Ajankohta=2010|Numero=12|Sivut=3304–3313|Doi=10.1111/j.1365-2486.2010.02165.x|Issn=1365-2486|www=https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/j.1365-2486.2010.02165.x|Kieli=en}}</ref><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Trevor J. C. Beebee|Otsikko=Amphibian breeding and climate|Julkaisu=Nature|Ajankohta=1995-03|Numero=6519|Sivut=219–220|Doi=10.1038/374219a0|Issn=1476-4687|www=https://www.nature.com/articles/374219a0|Kieli=en}}</ref><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Humphrey Q. P. Crick, Caroline Dudley, David E. Glue, David L. Thomson|Otsikko=UK birds are laying eggs earlier|Julkaisu=Nature|Ajankohta=1997-08|Numero=6642|Sivut=526–526|Doi=10.1038/41453|Issn=1476-4687|www=https://www.nature.com/articles/41453|Kieli=en}}</ref><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Aleksi Lehikoinen, Andreas Lindén, Måns Karlsson, Arne Andersson, Tara L. Crewe, Erica H. Dunn|Otsikko=Phenology of the avian spring migratory passage in Europe and North America: Asymmetric advancement in time and increase in duration|Julkaisu=Ecological Indicators|Ajankohta=2019-06-01|Numero=101|Sivut=985–991|Doi=10.1016/j.ecolind.2019.01.083|Issn=1470-160X|www=http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1470160X19301013}}</ref>), ja siirtävän lajien levinneisyyksialevinneisyyksiä tai runsauksia kohti napa-alueita ja vuoristojen lakia <ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Camille Parmesan|Otsikko=Ecological and Evolutionary Responses to Recent Climate Change|Julkaisu=Annual Review of Ecology, Evolution, and Systematics|Ajankohta=2006|Numero=1|Sivut=637–669|Doi=10.1146/annurev.ecolsys.37.091305.110100|www=https://doi.org/10.1146/annurev.ecolsys.37.091305.110100}}</ref><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=I.-Ching Chen, Jane K. Hill, Ralf Ohlemüller, David B. Roy, Chris D. Thomas|Otsikko=Rapid Range Shifts of Species Associated with High Levels of Climate Warming|Julkaisu=Science|Ajankohta=2011-08-19|Numero=6045|Sivut=1024–1026|Pmid=21852500|Doi=10.1126/science.1206432|Issn=0036-8075|www=https://science.sciencemag.org/content/333/6045/1024|Kieli=en}}</ref><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Raimo Virkkala, Aleksi Lehikoinen|Otsikko=Patterns of climate-induced density shifts of species: poleward shifts faster in northern boreal birds than in southern birds|Julkaisu=Global Change Biology|Ajankohta=2014-10|Numero=10|Sivut=2995–3003|Doi=10.1111/gcb.12573|www=http://doi.wiley.com/10.1111/gcb.12573|Kieli=en}}</ref>. Ilmastonmuutos vaikuttaa myös lajien kantojen kokoon niin paikallisesti kuin laajemmalla alueella <ref>{{Lehtiviite|Tekijä=P. A. Stephens, L. R. Mason, R. E. Green, R. D. Gregory, J. R. Sauer, J. Alison|Otsikko=Consistent response of bird populations to climate change on two continents|Julkaisu=Science|Ajankohta=2016-04-01|Numero=6281|Sivut=84–87|Doi=10.1126/science.aac4858|Issn=0036-8075|www=http://www.sciencemag.org/cgi/doi/10.1126/science.aac4858|Kieli=en}}</ref>.
 
Kevättapahtumat kuten lehtien silmuuntuminen sekä lintujen muutto ja pesintä ovat aikaistuneet. Kasvi- ja eläinlajit ovat siirtyneet pohjoisemmaksi ja korkeammille alueille. Kevään tulon myötä tapahtuvan vihertymisen aikaistumista on havaittu satelliittikuvista 1980-luvun alusta lähtien.<ref name="ar4osa2" />
Rivi 132:
Noin puolet maapallon väestöstä asuu merien ranta-alangoilla ja kolme neljäsosaa 90 kilometrin säteellä rannikosta. Jo neljän metrin nousu aiheuttaisi kolmanneksen menettämisen viljelymaista. [[Tansania]]ssa ja [[Nigeria]]ssa melkein 60 prosenttia kaikesta teollisuuden tuotannosta keskittyy [[pääkaupunki]]in, joka vedennoususta aiheutuneesta eroosiosta hajoaisi jo 70 senttimetrin nousun jälkeen. [[Guyana]]n väestöstä 90 prosenttia elää alueella, joka jäisi veden alle puolen metrin vedennousun jälkeen. Valtion rahatilanne on niin huono, että sen on mahdotonta pitää kunnossa mereltä suojaavia muurivalleja. Merenpinnan nousu vaikeuttaa myös rannikoiden suojaamista hirmumyrskyiltä. Tämän vaikutuksesta suolaista merivettä saattaa päästä sisämaahan kastelu ja juomavesiin, jolloin vesipula pahenee entisestään.{{Lähde||15. syyskuuta 2008}}
 
Geologiset todisteet viittaavat siihen, että vesimassojen muutokset aihettavataiheuttavat seismologisen aktiivisuuden ja siten myös maanjäristysten määrän lisääntymistä.<ref>
{{ Verkkoviite | Osoite = http://www.newscientist.com/channel/earth/climate-change/mg19025531.300-climate-change-tearing-the-earth-apart.html | Nimeke = Climate change: Tearing the Earth apart? | Julkaisiu = New Scientist | Ajankohta = 27. toukokuuta 2006 | Viitattu = 31. heinäkuuta 2007 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Rivi 244:
Ilmastotutkijoiden mukaan kylmät talvet ovat Suomessa tulevaisuudessa harvinaisempia ja leudot yleisempiä. Talvista tulee järjestään lyhyempiä, sateisempia ja vetisempiä, samalla kun kesähelteet pitenevät. Vuosisadan lopun talvisessa Helsingissä tulee tutkijoiden mukaan olemaan samanlainen ilmasto kuin on nykyisin Brysselissä, poikkeuksena tietysti se, että Helsingissä tulee olemaan paljon pimeämpää kuin Brysselissä. Rovaniemen talvi-ilmasto tulee muistuttamaan Porvoon nykyistä ilmastoa.<ref>Heikki Nevanlinna (toim.) 2008: Muutamme ilmastoa. Ilmatieteen laitoksen tutkijoiden katsaus ilmastonmuutokseen. Sivut 137–138.</ref>
 
Metsien kasvu todennäköisesti lisääntyy erityisesti Pohjois-Suomessa, jonka metsät muistuttavat tulevaisuudessa eteläsuomalaista metsää. Myös tunturien metsänrajat tulevat nousemaan rinteitä ylemmäs. Etelä-Suomessa metsien lajisto lähinnä monipuolistuu, kun uusia lajeja siirtyy Suomeen etelästä. Etelä-Suomen metsien piirteet myös eteläistyvät, sillä tulevaisuuden lämmenneessä ilmastossa lehtipuut kykenevät kilpailemaan kuusen kanssa. Niinpä vuosisadan lopulla entinen hämäläinen sankka mustikkaa kasvava kuusimetsä muistuttaa suuresti Etelä-Baltian tai Itä-Puolan sekametsiä, joissa kasvaa kuusen lisäksi erittäin runsaasti jaloja lehtipuita, kuten pähkinäpensasta ja lehmusta. Jos ilmasto lämpenee siitäkin lisää, myös [[euroopanpyökki]] ja [[valkopyökki]] saattaavatsaattavat levitä Suomen lounaisosiin. Tuhoeliöiden aiheuttamat vahingot lisääntyvät myös.<ref>''Helsingin Sanomat'': Ilmaston lämpeneminen muuttaa Suomen metsiä ja maisemia, 3. joulukuuta 2007.</ref>
 
[[Perunarutto]] on yleistynyt ja aikaistunut lämpenemisen myötä.<ref>{{ Verkkoviite | Osoite = http://www.yle.fi/uutiset/24h/id64042.html | Julkaisija = YLE | Nimeke = Ilmaston lämpeneminen altistaa perunarutolle | Ajankohta = 3. heinäkuuta 2007 | Viitattu = 3. heinäkuuta 2007 }}</ref>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmaston_lämpenemisen_vaikutukset”