Ero sivun ”Suomen tulli” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
KLS (keskustelu | muokkaukset) |
Lisätty historiatietoja Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 25:
== Historia ==
Ruotsin vallan aikana ulkomaankauppaa sai käydä vain muutamissa kaupungeissa. Nämä kaupungit perivät tullimaksut sisään tulevista tuotteista jotka tuloutettiin kruunulle, varhaisimmat ulkomaankauppaoikudet kuuluivat keski-aikaisille kaupungeille joita olivat; Turku, Viipuri, Porvoo, Rauma, Ulvila ja Naantali
Kustaa Vaasa oli kiinnostunut valtion hallinnon uudistamisesta ja kruunun varallisuuden kartoittamisesta joten tullauksesta tuli tarkempaa ja säännollisempää.
1636 Ruotsin valtakuntaan perustettiin erityinen tullilaitos. Tämä oli ensimmäinen virkamieslaitos jolle oli määritelty ohjeet ja toimintavalta.
Suomen tullilaitoksen johtoon asetettiin 18. helmikuuta 1812 päätullijohtokunta, jonka tehtäviin kuului kruunulle kuuluvien [[tulli]]en periminen ja tilitys, tullikamarien valvonta, salakuljetuksen ehkäisy, maan [[kauppatase]]en laskeminen sekä merihylkyjä koskevien tietojen kerääminen. Päätullijohtokunta muutettiin [[Tullihallitus|Tullihallitukseksi]] keisarillisella asetuksella vuonna 1885. Itsenäisyyden aikana tullihallituksen tehtäväkenttä laajeni: se huolehti valmisteverojen kannosta vuosina 1919–1936 ja uudelleen 1991–2016 sekä auto- ja moottoripyöräveron kannosta 1958–2016.<ref>''Pääjohtajakunta'', s. 239–242. SKS, Helsinki 2005.</ref>
| |||