Ero sivun ”Rillumarei” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Suhtautuminen rillumareihin: Viitteen paikka. |
|||
Rivi 16:
Toivo Kärjen omien kokemusten mukaan suhtautumisessa rillumareihin oli melkoinen annos kaksinaismoraalia. Kun hänet kutsuttiin esiintymään erääseen yksityistilaisuuteen ja hän kysyi, mitä hänen odotettiin soittavan, eräs vuorineuvos sanoi: ''"Antaa tulla vain 'Rovaniemen markkinoilla', mitäs te turhaan kyselette!"'' Julkisuudessa samat vieraat olivat esiintyneet vannoutuneina [[Ludwig van Beethoven|Beethovenin]] ja [[Jean Sibelius|Sibeliuksen]] kannattajina.<ref name="tapsa"/>
Toimittaja [[Maarit Niiniluoto]] kirjoitti vuonna 2004, miten muutkin kuin varsinaiset rillumarei-kappaleita esittäneet laulajat saivat osansa suhtautumisesta Kärkeen:<ref>Pekka Gronow, Jukka Lindfors ja Jake Nyman (toim.): ''Suomi soi 1: tanssilavoilta tangomarkkinoille,''s. 174. Helsinki: Tammi, 2004.</ref>
{{Sitaatti | [[Metro-tytöt]] pääsivät laulamaan [[Kalastajatorppa|Kalastajatorpalle]] vielä niinkin myöhään kuin vuonna 1959 sillä ehdolla, että yhtye ei esitä Toivo Kärjen musiikkia. Naistaiteilijat vakuuttivat, ettei heidän ohjelmistossaan ole mitään rillumareita vaan ''Rakasta, kärsi ja unhoita'' -tangoja. Kärjen nimi oli niin kirottu, etteivät nekään kelvanneet.}}
Rillumareikulttuuri sammui [[1960-luku|1960-luvulla]] television yleistyttyä, mutta nousi uudestaan esiin [[1970-luku|1970-luvun]] alussa elokuvassa ''[[Meiltähän tämä käy]]'' (1973), vaikkakin vain hetkellisesti. Rillumarei käsitti myös elokuvia, kuten ''[[Rovaniemen markkinoilla]]'', ''[[Hei, rillumarei!]]'' ja ''[[Lentävä kalakukko]]''.
| |||