Ero sivun ”Syndikalismi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tmh (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
miten ihmeessä syndikalismi voi olla uudelleenohjaus anarkososialismiin, menee hiukan asian vierestä |
||
Rivi 1:
'''Syndikalismi''' on [[sosialismi|sosialistisen]] [[työväenliike|työväenliikkeen]] aatesuunta, joka perustuu [[ammattiyhdistys]]toimintaan. Syndikalismi syntyi [[Ranska]]ssa 1800-luvun lopulla jatkona [[anarkismi|anarkisti]] [[Pierre-Joseph Proudhon]]in perustamalle ammattiyhdistyssosialismille. Se pyrkii [[tuotannontekijä|tuotantovälineiden]] haltuunottoon voimakeinoin sekä poliittiseen valtaan käyttäen keinonaan ammattiyhdistysten joukkovoimaa, sitä kautta toteuttamaan sosialismin.
#REDIRECT [[Anarkososialismi]]▼
Syndikalistinen [[ammattiyhdistysliike]] on ollut toimintatavoiltaan radikaalinen ja suosinut pitkällekin menevää suoraa toimintaa tavoitteidensa saavuttamiseksi. Sen tärkeimpinä keinoina ovat olleet [[lakko|lakot]], jotka tapaavat olla yllättäviä ja joilla usein pyritään aiheuttamaan vahinkoa, sekä jopa suoranainen [[sabotaasi]] ja vastaava. Kaikesta tästä huolimatta aate pysyi suhteellisen maltillisena, luottaen pikemminkin ammattiliittojen yhdistämien työläisten joukkovoimaan painostuskeinona ennemmin kuin suoranaiseen vallankumouksellisuuteen. Syndikalismin ero kahteen muuhun tasa-arvoa ajavaan liikkeeseen, [[sosialismi]]in ja [[kommunismi]]in, ilmeni sen painottumisena työväestön yhteiskunnalliseen toimintaan osana teollisen työ ammattiliittoa, toisin kuin muiden korostamassa työväestön poliittisessa toiminnassa puolueissa ja kansanliikkeissä.
Tärkein vaikuttaja syndikalismin teoriaan oli ranskalainen filosofi [[Georges Sorel]], jonka näkemyksen mukaan proletariaatin myöntyminen sopimuksiin porvariston kanssa ei ollut oikea tie tasa-arvoiseen yhteiskuntaan. Sen sijaan ammattiliittojen tulisi lakkojen ja yleislakon avulla horjuttaa porvarien ja kapitalistien valtaa johtaen yhteiskunnan kriisiin. Kriisi johtaisi tuotantovälineiden siirtymiseen yhteisomistukseen, ja tämän uuden tuotantojärjestelmän yhteenliittymä, [[syndikaatti]], muodostaisi uuden yhteiskunnan taloudellisen perustan. Sana syndikaatti ({{k-fr|''syndicat''}}, alkujaan [[kreikan kieli|kreikkaa]]) tarkoittaa yhteenliittymää, työväenyhdistystä ja ammattiliittoa.
Syndikalismin aate levisi 1900-luvun alussa laajalle ammattiyhdistyspiireissä etenkin Ranskassa. Sillä oli paljon kannatusta myös useissa Etelä-Euroopan maissa, Latinalaisessa Amerikassa sekä Yhdysvalloissa. Syndikalismi oli merkittävä aatesuunta koko 1900-luvun ensimmäisen puoliskon ajan, mutta useimmissa maissa se alkoi nopeasti jäädä syrjään jo ensimmäisen maailmansodan jälkeen, menettäessään asemiaan [[marxilaisuus|marxilaisille]] suuntauksille. Lisäksi fasismi ja muut oikeistolaiset liikkeet pitivät sitä yhtenä päävihollisistaan. Toisen maailmansodan alettua syndikalismi käytännöllisesti katsoen hävisi.
Syndikalismista eronneista liikkeistä huomattavin on [[anarkosyndikalismi]], yhdistelmä anarkismia ja syndikalismia. Ranskalaisen syndikalismin eräillä vaikuttajilla (esimerkiksi [[Fernand Pelloutier]]) oli yhteyksiä anarkismiin, ja tämä yhdistelmä tuotti uuden vallankumouksellisen poliittisen suunnan, joka osittain jopa jätti edeltäjänsä varjoonsa. Anarkosyndikalismi keskittyi [[Espanja]]an, jossa se jo 1900-luvun alussa nousi yhdeksi tärkeimmistä poliittisista voimista, ja oli tässä asemassa vielä [[Espanjan sisällissota|Espanjan sisällissodassa]]. Sittemmin syndikalismi ja sen sivujuonne ovat lähestyneet toisiaan, ja niiden yhteisenä kansainvälisenä ammattiliittona on [[1905]] perustettu [[IWW]].
== Katso myös ==
* [[Ammattiyhdistysliike]]
* [[Työväenliike]]
[[Luokka:Poliittinen ideologia]]
[[Luokka:Työväenliike]]
[[da:Syndikalisme]]
[[de:Syndikalismus]]
[[en:Syndicalism]]
[[fr:Syndicalisme]]
[[he:סינדיקליזם]]
[[nl:Syndicalisme]]
[[no:Syndikalisme]]
[[nn:Syndikalisme]]
[[oc:Sindicalisme]]
[[pt:Sindicalismo]]
[[sv:Syndikalism]]
| |||