Ero sivun ”Uhudin taistelu” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 41:
== Historiatieteen näkökulma ==
[[Kuva:Uhud Mountain AL MADİNAH - panoramio.jpg|thumb|Uhudin vuori on noin 10 kilometrin päässä Medinan keskustasta]]
Hämeen-Anttilan selitys, jonka mukaan Muhammedin ohjeet tulivat Jumalalta, on luonteeltaan uskonnollinen eikä tieteellinen. Koraanin tutkimus ei liioin ole vahvistanut, että suura 3 käsittelisi juuri Uhudin taistelua eikä jotain muuta. <ref name=":3" /> Uhudin taistelu mainitaan vasta kaksisataa[[Muhammad vuottaIbn myöhemmissäIshaq islaminIbn lähteissäYasar|ibn Ishaqin]] 700-luvun loppupuolella tehdyssä Muhammed-elämäkerrassa. [[Jaakko Hämeen-Anttila]] on arvioinut varhaisten islamilaisten lähteiden yleistä luotettavuutta seuraavasti:<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Jaakko Hämeen-Anttila|Nimeke=Islamin käsikirja|Vuosi=2012|Sivu=13|Julkaisija=Otava}}</ref> [[Jaakko Hämeen-Anttila]] on arvioinut niiden yleistä luotettavuutta seuraavasti:<ref name=":0" />
{{sitaatti|''Länsimainen islam-tutkimus on kuitenkin varsinkin viimeisten kahden vuosikymmenen aikana asettanut tämän aineiston kyseenalaiseksi, sillä Koraania lukuunottamatta kaikki kirjalliset lähteet ovat huomattavasti, osin jopa kaksi vuosisataa profeetta Muhammadin elämää myöhäisempiä. Uusimman tutkimuksen mukaan tiedämme siis yllättävän vähän islamin kaikkein varhaisimmasta historiasta ja profeetta Muhammadin elämästä''.|}}[[Ignaz Goldziher]] arvioi vuonna 1890, ettei mikään islamilaisen tarinaperinteen ''(hadith)'' osa täyttänyt tieteellisen tiedon vaatimuksia.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://archive.org/details/goldziher-muslim-studies-2cleaned/page/n1|nimeke=Muslim Studies II (Muhammedanische Studien)|tekijä=Ignaz Goldziher|julkaisu=New York Sate University Press|ajankohta=1890/1971|julkaisija=New York Sate University Press|viitattu=}}</ref> Samasta asiasta kirjoittaa Hämeen-Anttila seuraavasti:<ref name=":1">{{Kirjaviite|Tekijä=Jaakko Hämeen-Anttila|Nimeke=Johdatus Koraaniin|Vuosi=2006|Sivu=182–193|Julkaisija=Gaudeamus}}</ref>
 
{{sitaatti|''Perinteinen tietämys 600-luvun tapahtumista perustuu arabiaksi kirjoitettuun keskiaikaiseen materiaaliin, joka on valtaosiltaan aikaisintaan 800- ja 800-luvuilta peräisin, ja vain ani harvoissa tapauksissa700-luvun lopusta. Lisäksi tekstit ovat säilyneet yleensä vain huomattavasti myöhempinä kopioina, joissa interpolaatioiden, myöhempien lisäysten, vaara on huomattava, puhumattakaan tekstin turmeltumisen ja tahallisen muokkaamisen vaaroista. Islamin synnyn ja siitä kertovan lähdeaineiston väliin jää siis parhaassakin tapauksessa viitisen sukupolvea, 150 vuotta''.|}}Hämeen-Anttila katsookin, että ''"''Yksinomaan islamilaisten lähteiden varaan rakentuva historiankäsitys on kuin talo, joka seisoo ilman perustaa''."''<ref name=":1" />
 
Uhudin taistelusta kirjoittaakertovista ensimmäisenja kerrannykyaikaan säilyneistä teksteistä vanhin on [[Ibn Hisham|Ibn Hishamin]] Profeetan elämäkerrassaelämäkerta 800-luvun alussaalusta.<ref name=":2">{{Kirjaviite|Tekijä=Ibn Hisham|Nimeke=Profeetta Muhammadin elämäkerta|Vuosi=1999|Sivu=255–284|Julkaisija=Basam Books}}</ref> Esitys on hyvin yksityiskohtainen ja sisältää esimerkiksi pitkiä yksityiskeskusteluja. Uhudin taistelu on mysteeri myös sen takia, että muslimit häviävät sen. Se onkin ainoa taistelu, jonka Muhammedin kerrotaan hävinneen. Orientalisti Hans Jansenin mukaan tämä on ongelma, koska häviö viittaa siihen, että Jumala ei ollut Muhammedin puolella.<ref name=":3">{{Kirjaviite|Tekijä=Jansen. H.|Nimeke=Mohammed. Eine Biographie|Vuosi=2008|Sivu=291|Julkaisija=Verlag C.H. Beck}}</ref> Vastaus löytyy Koraanista Imranin perheen suurasta, jonka myös Ibn Hisham yhdistää kertomaansa Uhudin taisteluun.<ref name=":2" /> Islamilaisen selityskirjallisuuden mukaan suura mainitsee muslimien voiton Badrissa, mutta siirtyy myöhemmin puhumaan heidän tappiostaan ''("Te pakenitte kääntymättä kehenkään päin, vaikka profeetta kutsui teitä teidän takaanne''", 3:153). Koraanin selittäjille oli siten tarpeen luoda perimätietoa jostain sellaisesta taistelusta, jonka muslimit häviävät.<ref name=":3" /> Kaatuneiden muslimien lukumääräksi toisinaan esitetty 70 esiintyy useissa yhteyksissä Mooseksen kirjoissa, ja kyseessä on siten symbolinen pyhä luku. Muhammedin kokemat vahingot on yhdistetty suuran säkeeseen 144, jossa puhutaan Jumalan lähettilään kuolevaisuudesta.
 
Jansenin mukaan Uhudin taistelun kuvaus sisältää abbasidihallitsijoiden propagandaa. Sellainen on tarina, jossa Muhammed teloittaa omin käsin Muawija ibn Mughiran. Tämän kerrotaan olleen umaijadikalifi [[Abd al-Malik ibn Marwan|al-Malikin]] isoisä. Ibn Hishamin kirjoitti teoksensa valtakunnassa, jonka hallitsijoina olivat abbasidit. Uusille hallitsijoille sopi hyvin, että itse Jumalan profeetta oli omin käsin katkaissut kaulan heidän kilpailijoiltaan.<ref>Jansen, 2008, s. 290</ref>