Ero sivun ”Uudenkaupungin maalaiskunta” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 58:
|caption = Lähde: Tilastokeskus.<ref name="väkiluvut1880_1975">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.doria.fi/handle/10024/91484 | Nimeke =Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 | Tekijä = | Tiedostomuoto =PDF | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =1979 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =7.6.2014 | Kieli = }}</ref>}}
 
Vuonna 1923 Uudenkaupungin maalaiskuntaan liitettiin [[Kalanti|Kalannista]] alue, jossa oli 436 asukasta.<ref name="väkiluvut1880_1975"/>
[[Tiedosto:Uusikaupunki kuntaliitokset.svg|alt=|pienoiskuva|433x433px|Kartta Uudenkaupungin kuntaliitoksista, Uudenkaupungin maalaiskunta ja sen vuosien 1936 ja 1942 alueliitokset vaalean-oranssilla.]]
 
[[Kuva:Uudenkaupungin mlk.1960.svg|pienoiskuva|alt=|Uudenkaupungin maalaiskunnan sijainti Turun ja Porin läänissä vuonna 1960. Maalaiskunta tummanpunaisella, Uudenkaupungin kaupunki vaaleanpunaisella.]]
 
== Historia ==
 
Kun Uusikaupunki perustettiin, sen saaristo oli edelleen [[Kalanti|Kalannin]] seurakunnan alainen. Koska oli vaivalloista mennä asioimaan kirkkoon kauas sisämaahan asti, Turun piispa määräsi vuonna [[1630]] nämä alueet liitettäväksi Uudenkaupungin seurakuntaan. Alueesta tuli oma kuntansa vuonna [[1869]], kun Suomen paikallishallinto erotettiin kirkosta. <ref name="paasio" /><ref>Päivi Mikola: [http://www.vohdensaari.fi/historiikki/pm_vohdensaaren%20kylan_kunnallista.html Vohdensaaren kylän kunnallista ja seurakunnallista historiaa]</ref>
 
Aluksi maalaiskunnan pintakattoi maa-alueita kaupungin luoteis-ala olija pienempikaakkoispuolella, mutta Sundholman alueja liitettiinArvassalon siihenkylät kaupungin eteläpuolella liitettiin Kalannista maalaiskuntaan vuonna [[19241936]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=93756|nimeke=Uudistushakemisto|julkaisu=digi.narc.fi|julkaisija=Kansallisarkisto|viitattu=2021-07-03}}</ref> Asukkaat olivat ajaneet asiaa jo [[1800-luku|1800-luvulta]] lähtien, mutta liitos toteutui vasta tuolloin. <ref name="paasio" /> Lisäksi [[Iso-Kaskinen (Uusikaupunki)|Iso-Kaskisen]] ja [[Korsaari|Korsaaren]] lähialueita siirrettiin Kalannista Uudenkaupungin maalaiskuntaan vuonna [[1942]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=93704|nimeke=Uudistushakemisto|julkaisu=digi.narc.fi|julkaisija=Kansallisarkisto|viitattu=2021-07-03}}</ref>
 
[[1950-luku|1950-luvulta]] lähtien laki alkoi vaatia kunnilta aiempaa enemmän erilaisia peruspalveluita, minkä seurauksena pieni kunta ei tullutkaan enää taloudellisesti toimeen. Uudet hankkeet kuten [[Uudenkaupungin makeavesiallas|Velhonveden–Ruotsinveden makeavesiallas]] olivat liian suuria panostuksia kunnalle. Maalaiskunta kärsi lisäksi muuttotappiosta nuorten muuttaessa kaupunkiin. Lopulta Uudenkaupungin maalaiskunta liittyi [[1. tammikuuta]] [[1969]] Uuteenkaupunkiin. <ref name="paasio" />
 
== Kylät ==
Arvassalo, Haimio, Halola, Hiu, Kittamaa, Lepäinen, Lyökki, Oksalanpää, Perkko, Saarnisto, Salmi, Sundholma (Vanhakartano vuodesta 1961<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=93753|nimeke=Uudistushakemisto|julkaisu=digi.narc.fi|ajankohta=Kansallisarkisto|viitattu=2021-07-03}}</ref>), Vaakua, Vohdensaari
 
Vuoden 1960 taajamarajauksen mukaan Uudenkaupungin maalaiskunnassa ei ollut lainkaan taajamia.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke =Yleinen väestölaskenta 1960: Taajamat ja niiden rajat, ym. | Vuosi =1965 | Selite =Suomen virallinen tilasto VI C:103 | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Tilastollinen päätoimisto | www =http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/94373/xvael_c_196000_1965_dig_11.pdf?sequence=1&isAllowed=y | www-teksti =Julkaisun verkkoversio (PDF) | Viitattu =}}</ref>