Ero sivun ”Käypä hoito” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
julkisessa terveydenhuollossa laaditut suositukset
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 2:
Kuka tarvitsee Käypä hoito -suosituksia? | Tekijä = | Ajankohta = 2003 | Julkaisija = Duodecim | Viitattu = 7.2.2015 }}</ref> Seuran julkaisemista hoitosuosituksista tuotetaan myös potilasversiot suomeksi ja ruotsiksi sekä oppimateriaaleja ja verkkokursseja vapaaseen käyttöön.
 
Suomessa oli vuonna 2005 150 julkisessa terveydenhuollossa laadittua kansallista hoitosuositusta ja lähes 600 alueellista tai paikallista. Valtaosa julkisten suositusten laatijoista pitääpiti Duodecim-seuran Käypä hoito-suosituksia hyödyllisinä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.duodecimlehti.fi/duo94686|nimeke=Käypä hoito -suositukset alueellisten hoito-ohjelmien ja hoitoketjujen pohjana|julkaisu=www.duodecimlehti.fi|viitattu=2021-07-01}}</ref>
 
==Suositusten laatijoiden puolueettomuus==
 
Suomalainen käytäntö poikkeaa esimerkiksi Englannin mallista, jossa käytetään yleisesti kansallisen terveysviranomaisen (NICE) laatimia virallisia hoitosuosituksia. Suomalaiset Käypä hoito -suositukset saattavatkin poiketa radikaalisti muissa Euroopan maissa käytetyistä.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Tapio Gauffin|Otsikko=Masennuslääkkeet kiistakapulana|Julkaisu=Kandidaatin tutkielma. Tampereen yliopisto|Ajankohta=2020|www=https://trepo.tuni.fi/handle/10024/121976|Kieli=fi}}</ref>
 
Julkisuudessa on vaadittu, että Käypä hoito -suosituksista päättävien pitäisi olla puolueettomia eli heillä ei saisi olla taloudellisia kytköksiä esimerkiksi lääke- tai vakuutusyhtiöihin<ref>[http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/hoitosuositusten-tekijoilla-kytkoksia-laaketeollisuuteen-onko-tassa-seuraava-vaalirahakohu/697896/ Hoi­to­suo­si­tus­ten tekijöillä kytköksiä lää­ke­teol­li­suu­teen – Onko tässä seuraava ”vaa­li­ra­ha­ko­hu”?] Kaleva 23.5.2015.</ref>. Vuonna 2012 laaditussa selvityksessä havaittiin kuitenkin, että Käypä hoito -suositusten laatijoilla on paljon taloudellisia kytköksiä etenkin lääkealan yrityksiin. Yksittäisellä suosituksen tekijällä saattaa olla jopa yli 30 kytköstä lääkeyhtiöihin ja muihin lääkealan yrityksiin. Suositusten laatijat ovat saaneet taloudellista hyötyä lääkeyhtiöiltä muun muassa ilmaisten kongressimatkojen ja lääketehtaiden järjestämillä kongressimatkoilla pitämiensä maksullisten luentojen muodossa. Tästä huolimatta heitä ei yleensä jäävätä Käypä hoito -suositusten laadinnasta.<ref name="hs12" /> Suuri osa suositusten laatijoista työskentelee lisäksi vakuutusyhtiöiden laskuun<ref>Mikael Vehkaoja: Vakuutuslääkäreiden sidonnaisuus herättää kritiikkiä – Pelaako Käypä hoito -suositus vakuutusyhtiöiden pussiin? Seura 1.2.2019. https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/vakuutuslaakareiden-sidonnaisuus-herattaa-kritiikkia-pelaako-kaypa-hoito-suositus-vakuutusyhtioiden-pussiin/</ref>.