Ero sivun ”Telkkä” versioiden välillä

== Koko ja ulkonäkö ==

Telkkä on muita [[sotkat|sotkalintuja]] hieman suurempi.<ref name="lindevall"/> Sen pituus on 42-50 cm ja siipien kärkiväli 65-80 cm.<ref name="stuart"/> Paino on 0,5-1,1 kg.<ref name="luontoportti"/> Telkän luonteenomainen lajipiirre on kolmiomainen pää. Otsa on jyrkkä ja nokka on lyhyt ja väriltään musta. Silmät ovat kirkkaankeltaiset, jotka erottuvat linnun pään värityksestä selvästi.<ref name="luonnos"/><ref name="stuart"/>

Telkkäkoiraan höyhenys on kaula- ja vatsapuolelta valkoinen. Selkä on musta ja hartiat mustavalkoiset. Koiraan pää on vihreän meltallinkiiltoisen musta. Nokka on musta ja sen tyvessä on suuri valkea täplä.<ref name="lindevall"/><ref name="stuart"/><ref name="luontoportti"/> Lentävällä koiraalla erottuu mustien siipien laajalti valkoinen tyvipuolisko.<ref name="lindevall"/> Naarastelkän pää on suklaanruskea. Pää ei ole yhtä silmiinpistävän kulmikas kuin koiraalla, eikä naaraalla ole valkoista nokantyvitäplää.<ref name="lindevall"/> Naaras on yleisväritykseltään harmaanruskea, vatsapuoli on valkoinen. Kaularengas, joka usein erottuu epäselvästi, on vaalea.<ref name="lindevall"/><ref name="stuart"/> Keväällä naaraan ylänokan kärki on keltainen, mutta tämä tuntomerkki tummuu ja häviää kokonaan naaraan ryhdyttyä hautomaan.<ref name="taskinen34"/> Lennossa erottuu samanlainen siipilaikku kuin koiraallakin, tämän lisäksi naaraalla erottuu kaksi siiven pitkittäisjuovaa. Siipilaikku erottuu myös uidessa.<ref name="stuart"/> Koiras muistuttaa kesäpuvussaan naarasta, mutta siilä on enemmän valkoista siiven peitenhöyhenissä ja hartioilla ja pää on tummempi.<ref name="lindevall"/><ref name="stuart"/> Koiraan koivet ovat porkkananväriset, naaraan eivät ole yhtä kirkkaan väriset.<ref name="taskinen34"/>

 

Muista lajeista telkkää eniten muistuttaa sen sukulaislaji [[amerikantelkkä]]. Tämän lajin esiintymisalue ulottuu Pohjois-Amerikan länsirannikolle [[Alaska]]n ja [[Kalifornia]]n pohjoisosien väliselle rannikolle, sekä Pohjois-Amerikan itärannikolla [[Saint Lawrence (joki)|Saint Lawrence]]joelta [[Kanada]]n itärannikkoa pitkin [[Islanti]]in ulottuvalla vyöhykkeellä. Manner-Euroopassa ja Venäjällä sekoittumisvaaraa ei ole.<ref name="birdweb2"/><ref name="bwa2"/><ref name="animaldiv2"/> Telkän ja amerikantelkän väliset risteymät ovat mahdollisia.<ref name="bwa2"/> Telkkä saattaa toisinaan [[Risteymä|risteytyä]] myös [[uivelo]]n kanssa. Syntyneet jälkeläiset muistuttavat ulkonäöltään enemmän uiveloa kuin telkkää. Koiraspuolisilla hybrideillä on mustat päänsivut ja lyhyt töyhtö.<ref name="Laine316"/>

 

Telkille tunnusomaisin ja yleisin ääni on sen lentäessä kuuluva vinkuva havina. Ääni syntyy ilmavirran osuessa linnun sulkiin. Urosten lentoääni on voimakkaampi kuin naarailla.<ref name="taskinen38"/>

 

Telkän maailmanlaajuinen pesimäalue ulottuu [[Pohjois-Eurooppa|Pohjois-Euroopasta]] [[Siperia]]n yli [[Alaska]]an ja [[Kanada]]an. Pohjois-Amerikassa sen pesimäalueen eteläraja ulottuu [[Kalliovuoret|Kalliovuorten]] pohjoisosiin ja [[Suuret järvet|suurten järvien]] alueelle. Pohjois-Amerikassa tihein telkkäkanta pesii Kanadan luoteisosassa.<ref name="mnb"/>

 

 

== Elintavat ==

[[Kokosukeltajasorsat|Kokosukeltajana]] telkkä on pedoille vaikea saalis. Pesimäaikana aikuiset telkät joutuvat harvoin petojen saaliiksi, mutta pesäkolossaan hautova naaras saattaa joutua [[näätä|näädän]], [[minkki|minkin]] tai [[kärppä|kärpän]] yllättämäksi. Telkän poikasten tyypillisiä saalistajia ovat [[minkki]] ja [[lokit]]. Suurimman uhan telkänpoikasille muodostaa [[hauki]]. Vesistöstä toiseen siirryttäessä telkänpoikaset ovat alttiina mille tahansa [[petolinnut|petolinnulle]] tai maapedolle.<ref name="taskinen54"/> Myös vahvanokkainen isokoskelo saattaa tappaa telkkänaaraan, mikäli tämä erehtyy kurkistamaan pesäkoloon isokoskelonaaraan ollessa hautomassa.<ref name="taskinen54"/>

 

Telkkä on yksi Suomen yleisimmistä [[riistalintu|riistalinnuista]]. Telkkä on Suomen kolmanneksi yleisin vesilintusaalis [[sinisorsa]]n ja [[tavi]]n jälkeen. Telkkäsaalis koostuu lähes kokonaan nuorista saman kesän poikasista. Metsästysajan alkaessa vanhat linnut ovat jo siirtyneet kohti talvehtimisalueitaan.<ref name="taskinen68"/> Metsästyksen vaikutusta lajin maailmanlaajuiseen kantaan ei tunneta.<ref name="ng"/> Ihmisen telkälle muodostamista uhista merkittävin on sen elinympäristöjen tuhoutuminen.<ref name="ng"/> Telkkiä myös menehtyy kalaverkkoihin ja poikasten kohtaloksi voivat koitua [[katiska]]t.<ref name="taskinen52"/>

 

Ihminen on jo pitkään valmistanut telkkää varten keinotekoisia pesäkoloja. Alkujaan keinotekoisia pesiä hakattiin ydinlahoon puuhun. Tästä seuraava vaihe oli tehdä [[linnunpönttö|pesäpönttö]] kovertamalla valmiiksi lahonnut puu ontoksi, ja tekemällä tähän katto, pohja ja lentoaukko.<ref name="taskinen58"/> On arvioitu, että ensimmäisiä keinopesiä rakennettiin jo tuhansia vuosia sitten. Niiden tarkoitus ei suinkaan ollut helpottaa kolopesijöiden pesäpaikkapulaa, vaan keinokoloja, uuttuja, tehtiin munasaaliin toivossa. Telkän, [[Isokoskelo]]n ja [[Uivelo]]n munat olivat arvokasta ravintoa ankaran talven jälkeen. Munitus perustui siihen että telkkä munii uuden munan varastetun munan tilalle. Parhaimmillaan yhdestä uutusta saattoi saada parikymmentä munaa. Suomessa munitus kiellettiin vuonna 1868, mutta siitä huolimatta munitusta jatkettiin Lapissa ja saaristossa vielä pitkälle 1900-luvulla.<ref name="topelius"/>

 

Luonnonsuojeluaatteen yleistyessä 1900-luvulla, telkänpönttöjen rakennusta on jatkettu harrastus- ja luonnonsuojelumielessä.<ref name="topelius"/> Luontaisesti telkkä pesii [[palokärki|palokärjen]] hakkaamaan pesäonteloon, ja paras pönttö syntyy kovertamalla pöllin pätkä ontoksi.<ref name="taskinen58"/><ref name="taskinen60"/> Telkälle sopivan lentoaukon halkaisijan tulee olla vähintään 10 senttiä.<ref name="taskinen62"/> Pönttö tulee ripustaa puuhun siten, että telkällä on esteetön lentoreitti pesään.<ref name="taskinen58"/> Olennaista on myäs, että pohjalle laitetaan pehmikkeeksi lahopuuta, sahanpurua tai turvetta.<ref name="taskinen62"/><ref name="mallitjamitat"/>

 

 

== Lähteet ==

*{{Kirjaviite | Tekijä =af Ursin, Kimmo | Nimeke =Telkkä ja isokoskelo – rantapihan kutsutut vieraat| Vuosi =2019| Julkaisija =Kustantaja Laaksonen| Tunniste =ISBN 978-952-7260-14-2}}

 

{{Viitteet|sarakkeet|viitteet=

*<ref name="stuart">Stuart s. 392</ref>

{{Metatieto}}

 

[[Luokka:Sorsat]]

[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]