Ero sivun ”Major domus” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kuva Commonsista |
Täydennystä lähteen perusteella |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:Clovis III and Pepin of Herstal.png|pienoiskuva|Kuningas [[Klodvig III]] istuu valtaistuimella vierellään [[Pipin Heristalilainen]], yksi merkittävimmistä major domuksista.]]
'''Major domus''' tai '''major palatii''' oli [[frankkien valtakunta|frankkien valtakunnan]] kuningaskunnissa [[käskynhaltija]]n arvonimi, joka oli käytössä 600–700-luvuilla. Nimitys on latinaa ja tarkoittaa suunnilleen ”huoneen korkea-arvoisin”. Virka muistutti Pohjolan [[jaarli]]en asemaa.
Frankkien valtakunna [[Merovingit|merovingisukuiset]] kuninkaat olivat omaksuneet Rooman valtakunnan suurmaanomistajien tavan palkata laajojen ja useina hajallaan sijainneiden tilustensa valvojaksi tilanhoitajan tai ylitarkastajan, major domuksen. Alun perin major domus oli hovin hallintovirkamies, mutta vähitellen virka muuttui vastaamaan varakuninkaan asemaa. Major domukset olivat virallisesti kuninkaan alaisia, mutta lukuisten
Karolingien suku piti 600-luvun alkupuolesta lähtien hallussaan [[Austrasia|Austrasian]] kuningaskunnan major domuksen virkaa. Kun Austrasian major domus [[Pipin Heristalilainen]] oli lyönyt [[Neustria|Neustrian]] Tertryn taistelussa vuonna 687, frankkien kolme kuningaskuntaa, Austrasia, Neustria ja [[Burgundi]] yhdistyivät käytännössä yhden major domuksen alaisuuteen. Pipin Heristalilaisen pojanpoika, major domus [[Pipin Pieni]] syrjäytti lopulta viimeisen merovingikuninkaan Kilderik III:n, huudatti itsensä kuninkaaksi ja perusti Karolingien [[Karolingit|karolingien kuningashuoneen]].<ref name="britannica" />
== Austrasian major domukset ==
|