Wikipedia

Ero sivun ”Vaasan palo” versioiden välillä

Artikkeli Keskustelu

Vaasan palo (muokkaa)

Versio 29. kesäkuuta 2021 kello 19.22

118 merkkiä poistettu ,  10 kuukautta sitten
päällekkäistä asiaa ei tarvitse mainita useassa kohdassa tekstiä; tässä on jo maininta, että maistraatti kuulusteli Hoofia
(Lisäsin lähdetiedon.)
(päällekkäistä asiaa ei tarvitse mainita useassa kohdassa tekstiä; tässä on jo maininta, että maistraatti kuulusteli Hoofia)
 
Palon aiheutti mahdollisesti vahingossa [[vöyri]]läinen [[torppari]] Mårten Pehrinpoika Ohls pudottaessaan piipun sytyttämiseen käyttämänsä tulitikun turvepehkuun. Teoria perustuu siihen, että 1900-luvun alussa ylös kirjatun, usean henkilön kautta kulkeneen muistitiedon mukaan joku vöyriläinen olisi tunnustanut vuonna 1853 Vaasan lasaretissa kuolinvuoteellaan lääkäri Mathias Christian Churbergille sytyttäneensä palon tällä tavalla. Churbergin kerrotaan välittäneen tarinan eteenpäin omalla kuolinvuoteellaan vuonna 1865. Vuonna 2006 joukko historiantutkijoita päätteli, että tämä vöyriläinen oli todennäköisesti Ohls, jonka kuolinaika sopii kertomukseen. Vöyristä markkinamatkalle tullut Ohls olisi ryypännyt [[kievari]]ssa [[Vähäkyrö|Vähänkyrön]] Ojaniemessä, kävellyt sieltä Vaasaan, nukkunut kauppias Aurénin pehkuvarastossa pois humalaansa ja sytyttänyt piippunsa aamulla [[krapula]]ssa. Palon sytyttyä hän pakeni kaupungista ratsain.<ref name="HS">Eeva Palm: [https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004434373.html Vaasan palon syy selvisi 154 vuoden jälkeen] Helsingin Sanomat 20.10.2006.</ref>
 
Vaasan maistraatti tutki palon syttymistä vuonnaheti palon jälkeen elokuussa 1852, mutta ei saanut syyllistä selville. Sytyttäjäksi epäiltiin ensin kahta kauppias Aurénin piikaa ja sitten jotakuta Vöyristä, koska kauppiaan pihamaalta löydettiin palon jälkeen vöyriläistyyppiset kiesit.<ref name="HS" /> Tärkein kuulusteltava oli ensimmäisenä liekit nähnyt Aurénin kauppa-apulainen Gustaf Hoof, jonka mukaan Aurénin talossa ei palon syttymispäivänä ollut ketään matkalaista, ainoastaan palvelusväki.{{lähde}} Yksikään lähes 30 kuulusteltavasta ei maininnut nähneensä paikalta paennutta ratsukkoa, eivät edes epäiltyinä olleet Aurénin alustalaiset.{{lähde}} Lisäksi Hoofin todistuksen perusteella palo olisi alkanut vajan ulkopuolelta. Lehtori [[Henrik Emanuel Aspelin|Henrik Emanuel ”Manne” Aspelin]] julkaisi vuonna 1894 ''Wasa stads historia'' -teoksessa kuvauksen, jonka mukaan palon olisi aiheuttanut piippunsa kanssa tuhertanut vöyriläinen matkamies, joka hyppäsi pihalla hevosensa selkään ja laukkasi pakoon.<ref>Anneli Mäkelä, ''Vaasan historia III'', 1985, s. 397.</ref>
 
''[[Wasabladet]]'' oliuutisoi 27.8.1864 uutisoinutelokuuta 1864, että vöyriläinen [[syytinki]]mies Johan S. oli kuolinvuoteellaan tunnustanut kirkonmiehelle syyllisyytensä palon syttymiseen.<ref>''Vaasan historia IV'', 2006, s. 413.</ref> Aikalaiset huhusivat tämän olleen vuonna 1861 kuollut Johan Sundsten, vaikka mainittua kirkonmiestä ei osattu nimetä.
 
Kauppa-apulainen Hoofin lausunnot ovat maistraatin kuulustelupöytäkirjoissa. Kuulustelut järjestettiin heti palon jäkeen elokuussa 1852.
 
==Lähteet==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:MobileDiff/19856079”