Ero sivun ”Vöyri” versioiden välillä

[[Tiedosto:Vöyri Church 2017.jpg|thumbpienoiskuva|rightoikea|Vöyrin kirkko. ]]

'''Vöyri''' ({{k-sv|Vörå}}<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://kaino.kotus.fi/svenskaortnamn/?a=abc&b=M | Nimeke =Svenska ortnamn i Finland | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Institutet för de inhemska språken | Viitattu = 1.1.2015 | Kieli ={{sv}} }}</ref>) on [[Suomi|Suomen]] [[kunta]], joka sijaitsee [[Pohjanmaan maakunta|Pohjanmaan maakunnassa]]. Kunnassa asuu {{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}}}} }} ihmistä,<ref name="vakilukuviite" /> ja sen pinta-ala on {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km², josta {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/sisävesi|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km² on sisävesistöjä.<ref name="pinta-ala" /> Väestötiheys on {{formatnum: {{#expr: {{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}} }}/{{Suomen kunta/pinta-ala/maa|{{PAGENAME}}}} round 2}} }} asukasta/km². Vöyrin naapurikunnat ovat [[Isokyrö]], [[Kauhava]], [[Mustasaari]], [[Uusikaarlepyy]] ja [[Vaasa]].

Vöyrillä on tunnettuja arkeologisia kohteita pronssi- ja rautakaudelta. Gulldyntin kalmistolöydöt ovat Suomen kansainvaellusajan (400–550 &nbsp;jaa.) rikkaimpia.

Maksamaan kunnassa oli sen lakkautusvuonna 1&nbsp;035 asukasta, ja sen pinta-ala oli 772,06 &nbsp;km², josta vain 151,71 &nbsp;km² oli maata. Kunta oli viimeisinä vuosinaan (vuodesta 2003 alkaen) kaksikielinen, ja enemmistönä hieman vajaat 90 prosenttia asukkaista puhui ruotsia ja noin 10 prosenttia suomea.

Maksamaan nimi on seudulla liikkuneiden suomenkielisten erämiesten tai varhaisten suomalaisten asukkaiden antama. Sen lopussa on suurta saarta merkitsevä sana ''maa''. Nimi on alkuaan tarkoittanut saarta, jonka eteläkärjessä nykyinen kirkonkylä sijaitsee. Myöhemmät ruotsinkieliset asukkaat ovat paikalle asetuttuaan ottaneet sen oman asutuksensa nimeksi. Nimen alussa lienee varsinkin karjalaisissa lähteissä esiintyvä henkilönnimi. ''Maksima''-, ''Maksi''-, ''Maksa''- ja ''Maksi''-alkuisia paikannimiä on myös Pohjois-Pohjanmaalla, jonka vanhassa paikannimistössä näkyy selvä itäinen vaikutus. Ruotsinkielistä ''Maxmo''-nimeä vastaava suomalaistettu nimiasu on ennen vakiintumistaan etsinyt muotoaan: [[Elias Lönnrot]]in sanakirjassa 1874–80 nimi on muodossa ''Maksamo'', [[Ralf Saxén]]illa ''Maksanmaa'' (1897) ja ''Suomenmaa''-kirjassa 1925 ''Maksamaa''.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Sirkka Paikkala ym. | Nimeke = Suomalainen paikannimikirja| Vuosi = 2007 | Luku = | Sivu = 258 | Selite = | Julkaisupaikka = Jyväskylä | Julkaisija = Kotimaisten kielten tutkimuskeskus| Tunniste = ISBN 978-951-593-976-0 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 7.5.2012}}</ref>

Oravaisten kunnassa asui lakkautushetkellä 2&nbsp;192 ihmistä, ja sen pinta-ala oli 277,09 &nbsp;km², josta 4,55 &nbsp;km² oli sisävesistöjä. Väestötiheys oli 10,75 asukasta/km². Kunta oli kaksikielinen. Enemmistö, 79&nbsp;prosenttia asukkaista, puhui ruotsia ja 11&nbsp;prosentilla puhui suomea äidinkielenään. Muunkielisten osuus oli huomattavan korkea eli 10 prosenttia. Oravaisten keskusta sijaitsee meren äärellä. Oravainen onkin monelle valtatietä 8 matkaavalle tuttu taukopaikka kauniissa merellisissä maisemissa.

Vöyri on suurin kunnan entisistä pitäjistä. Ennen vuoden 2007 kuntaliitosta Vöyrillä asui 3&nbsp;474 ihmistä, ja kunnan pinta-ala oli 450,88 &nbsp;km², josta 22,38 &nbsp;km² oli merialueita ja 2,83 &nbsp;km² sisävesiä. Väestötiheys oli 8,30 asukasta/km². Kunnan hallinnollinen keskus sijaitsi Koskenkylän kylässä, jossa myös kunnanvirasto sekä koulut sijaitsivat. Myös valtaosa kaupoista ja palveluista on keskittynyt Koskenkylään. Vöyrin, Maksamaan sekä Oravaisten yhteinen yläaste (vuodesta 2011 alkaen koko uuden Vöyrin kunnan yläaste), Tegengrenskolan, sijaitsee myös Koskenkylässä. Vöyrin kaunis vanha puukirkko sijaitsee Rökiön kylässä, parin kilometrin päässä kuntakeskuksesta. Koskenkylä ja Rökiö muodostavat yhdessä tilastollisen [[taajama]]n nimeltä ''Vöyrin kirkonkylä'' ({{k-sv|Vörå kyrkoby}}). Kunta oli kaksikielinen ja enemmistönä 85 prosenttia asukkaista puhui ruotsia ja 14 prosenttia puhui suomea. 1 prosentti puhui muuta kieltä äidinkielenään. Vöyrillä on oma ruotsinkielinen murteensa.

Antiala (Andkil), Bergby, Bertby, Jörala, Kalapää, Kaurajärvi, [[Kaitsor]], Karvsor, Koskenkylä (Koskeby), Kovik, Lomby, Lotlax, Lålax, Miemoinen<ref>[http://www.obotnia.fi/fi/binaryviewer.aspx?MediaID=1576 Obotnia.fi], s.32, Viitattu 4.8.2011</ref> <ref>[http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/kmloyto/read/asp/r_loyto_det.aspx?LOYTO_ID=26990 Kulttuuriympäristö.nba.fi] Viitattu 4.8.2011</ref> (Miemois), Myrbergsby, Mäkipää, Palvis, Petterinmäki (Pettersbacka), Rekipelto (Rejpelt), Rökiö, Tukkor (Tuckor)

Pitäjännimi Vöyri–Vörå on ollut sekä historian- että nimistöntutkimuksen kohteena ainakin vuodesta 1734. On pohdittu, onko nimi alun perin suomalainen vai ruotsalainen ja mikä olisi nimenantoperuste. Vöyrin pitäjä sijaitsee historiallisella kielirajalla. Sen kylännimet ja monet kantatalojen nimet ovat kiistatta suomenkielistä alkuperää. On arvioitu, että väestö ruotsalaistui vasta 1500-luvun kuluessa. Siksi on perusteltua lähteä siitä, että itse pitäjännimikin on suomalaista alkuperää. Viimeisin nimistöntutkijoiden hyväksymä tulkinta on [[Lars Huldén]]in esittämä. Hän pitää varmana, että alkuperäinen nimi on suomalainen ja yksiosainen, mahdollisesti johdettu sanasta ''vieru''. Sen [[Diftongi|kaksoisääntiö]] palautuu pitkään e:hen ja näkyy vanhassa kirjoitusasussa ''Weru''. Nimen asialliseksi perustaksi Huldén arvelee [[topografia|maastonkuvausta]]: reuna, jyrkänne tai paikka, josta maa on vierinyt.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Sirkka Paikkala ym. | Nimeke = Suomalainen paikannimikirja| Vuosi = 2007 | Luku = | Sivu = 521 | Selite = | Julkaisupaikka = Jyväskylä | Julkaisija = Kotimaisten kielten tutkimuskeskus| Tunniste = ISBN 978-951-593-976-0 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 18.4.2012}}</ref>

Vuoden 2017 lopussa Vöyrillä oli 6 &nbsp;616 asukasta, joista 3 &nbsp;355 asui [[TaajamaTaajamat Suomessa|taajamissa]], 3 &nbsp;226 haja-asutusalueilla ja 35:n asukkaan asuinpaikan koordinaatitasuinpaikat eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Vöyrin taajama-aste on 51,0 &nbsp;%.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_025.px | Nimeke = Taajama-aste alueittain 31.12.2017 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =28.9.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =11.12.2018 | Kieli = }}</ref> Vöyrin taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:<ref name="taajamat kunnittain 2011">{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_026.px | Nimeke = Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =28.9.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =11.12.2018 | Kieli = }}</ref>

|title = Vöyrin väestönkehitys 1980–2020

|titlebar= #DDD

|width = 600px

|barwidth= 500px

|left1 = Vuosi

|right1 = Asukkaita

|bars =

|caption = Lähde: Tilastokeskus.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_011.px | Nimeke =Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =29.3.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =11.1.2018 | Kieli = }}</ref>

*Fädernegården (talonpoikaismuseo)

*Myrbergsgården, jossa on laaja tekstiilikokoelma.

Tiedosto:Fassgrund.jpg|Fassgrundin kalliorantaa

Tiedosto:Luontoasema Kummelskärillä.jpg|Luontoasema Kummelskärillä

Tiedosto:Vitfågelskär.jpg|Hiekkarantaa Vitfågelskärillä.