Ero sivun ”Vårdö” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
p kapulakielisyyksiä ja itsestäänselvyyksiä poistettu (pyyntö); ehkä myös oheismuokkauksia (AWB) |
||
Rivi 19:
| koordinaatit = {{coor dms|60|14|40|N|20|22|30|E|region:FI_type:city({{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}}}})_scale:30000|display=inline,title}}
}}
[[Kuva:2016 07 Vårdön maisemaa Holmsklintteniltä 1.jpg|
[[Kuva:
'''Vårdö''' on [[Suomi|Suomen]] [[Luettelo Suomen kunnista|kunta]], joka sijaitsee [[Ahvenanmaan maakunta|Ahvenanmaan maakunnassa]]. Vårdön asukasluku on {{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}}}} }} ({{#time: [[j. F\t\a]] [[Y]] | {{Suomen kunta/väkiluku|päiväys}} }})<ref name="vakilukuviite" /> ja pinta-ala {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala|{{PAGENAME}}}} }} km² ({{#time: [[j. F\t\a]] [[Y]] | {{Suomen kunta/pinta-ala|päiväys}} }}), josta {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/maa|{{PAGENAME}}}} }} km² on maata, {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/sisävesi|{{PAGENAME}}}} }} km² sisävesiä ja loput {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/meri|{{PAGENAME}}}} }} km² merta.<ref name="pinta-ala" />
== Maantiede ja luonto ==
Vårdö sijaitsee välittömästi Ahvenanmantereen itäpuolella. Kunta on yksikielisesti [[ruotsin kieli|ruotsinkielinen]], ja {{formatnum: {{Suomen kunta/kieliprosentti|ruotsi}}}} prosenttia sen asukkaista on ruotsinkielisiä.<ref name="kieliviite" /> [[Vårdön vaakuna|Kunnan vaakunan]] on suunnitellut [[Matts Dreijer]] ja se on vahvistettu vuonna [[1952]].<ref>''Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1979,'' s. 174. Otava 1979, Helsinki.</ref>
Vårdön pääsaari on pinta-alaltaan Ahvenanmaan saarista viidenneksi suurin.<ref>
=== Kylät ===
Kunnassa on 13 [[kylä]]ä: Bergö, Bussö, Grundsunda, Ledsöra, Listersby, Lövö, Mickelsö, Sandö, Simskäla, Töftö, Vargata, Vårdö ja Ängö.<ref name="åsub">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.asub.ax/files/be20_0.xls | Nimeke =Invånarantalet i byar och stadsdelar 1990–2012 | Tekijä = | Tiedostomuoto =XLS
Vårdön suurin kylä on pääsaaren keskiosassa sijaitseva Vargata, jossa sijaitsevat kauppa ja [[Ålandsbanken]]in konttori. Kirkko ja peruskoulu sijaitsevat vajaan kilometrin päässä Vargatasta itään. Kirkon naapureina ovat rukoushuone ja vuodelta [[1877]] oleva [[pappila]], joka on rakennettu tuhotusta [[Bomarsund]]in linnoituksesta tuoduista tiilistä.
== Historiaa ==
[[
[[
[[
Vårdön alueelle on muodostunut pysyvä asutus huomattavasti myöhemmin kuin Ahvenanmantereelle. Ensimmäinen asiakirjamaininta Vårdöstä on vuodelta [[1367]]. Vårdössä sijaitsee 1500-luvun alussa rakennettu, 1700- ja 1800-luvuilla laajennettu [[Vårdön kirkko|kirkko]].<ref>{{Hie2007|420}}</ref> Vårdön seurakunta muodostettiin Sundin kappeliksi 1500-luvulla. Vuonna [[1544]] sen tiedetään jo varmasti olleen olemassa, koska tuona vuonna kruunu takavarikoi siltä toisen kirkonkellon. Seurakunta itsenäistyi vuonna [[1866]],<ref>''Otavan iso tietosanakirja'', osa 10, palsta 186, 1965, Helsinki.</ref>
Vårdön kautta kulki historiallinen, [[Tukholma]]n ja [[Turku|Turun]] välinen [[Suuri Postitie]], joka otettiin käyttöön Ruotsin postilaitoksen perustamisen myötä vuonna [[1638]]. Tie saapui Sundin puolelta Bomarsundin laiturista Vargatanselän yli Vargatan laituriin, josta se eteni Vårdön pääsaaren poikki itärannalle Hullvikiin ja edelleen Teilin selän yli Kumlingeen. Tien reitti on merkitty puisin kilometripaaluin.
[[Suuri Pohjan sota|Suuren Pohjan sodan]] aikana Vårdön Lövö valittiin [[Ahvenanmaan kongressi]]n pitopaikaksi, koska se sijaitsi suunnilleen postitien puolivälissä ja koska sillä oli hyvä satama. Kongressin aikana kylän asukasluku kasvoi tilapäisesti yli kahteentuhanteen.<ref name="AT">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.alandstidningen.ax/kultur/nar-storpolitiken-kom-lovo | Nimeke =
Vårdön asukasluku oli suurimmillaan 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa, jolloin kunnassa asui lähes tuhat henkeä. Myös monet pienehköt ja melko syrjäiset saaret olivat tällöin asuttuja. Jo 1900-luvun alusta lähtien väkiluku kuitenkin laski poismuuton vuoksi. Vuoden [[1960]] [[väestönlaskenta|väestönlaskennan]] mukaan Vårdössä oli 552 asukasta<ref>
== Tunnettuja vårdöläisiä ==
Rivi 55:
== Talous ==
Suurimmat yhteisöveron maksajat vuonna 2016 olivat Ålands Linfärjetrafik Ab, kasvihuone-
ja kalanvljelyä harjoittava Rosenbacken Ab ja kiinteistöalalla toimiva Mulingskär Ab.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-9262761#V%C3%A5rd%C3%B6 | Nimeke = Alueen Vårdö yhteisöverotiedot
41,6 prosenttia Vårdön työvoimasta sai vuonna 2015 elantonsa maa-, metsä- ja kalataloudesta, mikä teki kunnasta Suomen toiseksi alkutuotantovaltaisimman [[Lestijärvi|Lestijärven]] jälkeen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://kuntalehti.fi/uutiset/talous/kuntalehti-selvitti-mitka-kunnat-ovat-vain-yhden-tyonantajan-ja-toimialan-varassa/ | Nimeke = Kuntalehti selvitti: Mitkä kunnat ovat vain yhden työnantajan ja toimialan varassa?| Tekijä = | Julkaisu =Kuntalehti | Ajankohta =26.1.2018 | Viitattu = 20.6.2018 }}</ref>
Rivi 62:
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
{{Pylväsdiagrammi
|title =
|titlebar=
|width =
|barwidth=
|left1 =
|right1 =
|bars =
{{bar pixel|1980|#0099FF|411||387}}
{{bar pixel|1985|#0099FF|402||379}}
Rivi 78:
{{bar pixel|2015|#0099FF|468||441}}
{{bar pixel|2020|#0099FF|471||444}}
|caption = Lähde: Tilastokeskus.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_011.px | Nimeke =Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 | Tekijä
}}
Vuoden 2017 taajamarajauksen mukaan Vårdössä ei ole lainkaan [[
== Seurakunnat ==
|