Ero sivun ”Varkaus (kaupunki)” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt Joku876) ja palautettiin versio 19687616, jonka on tehnyt Vyörykkä Merkkaus: Palautettu manuaalisesti aiempaan versioon |
p kapulakielisyyksiä ja itsestäänselvyyksiä poistettu (pyyntö); ehkä myös oheismuokkauksia (AWB) |
||
Rivi 36:
=== Kaupunginosat ===
[[Tiedosto:
* Päiviönsaari (1), Taulumäki (2), Kommila (3), Savonmäki (4), Kuoppakangas (5), Luttila (6), [[Kaura-aho]] (7), Lehtoniemi (8), Häyrilä (9), Puurtila (10), Pussilantaipale (11), Käpykangas (12), Repokangas (13), Könönpelto (14), Veljeskylä (15), Taipale (16), Kämäri (17), Varkausmäki (18), Huruslahti (19), Akonlahti (20), Hasinmäki (21), Kuvansinjoki (22).<ref name="Varkaus-Karttaplu">{{verkkoviite|osoite=http://kartta.varkaus.fi/IMS |nimike=Varkauden karttapalvelu| julkaisija= Varkauden kaupunki, varkaus.fi| viitattu=}}</ref>
Kaupunginosina tai asuinalueina Varkauden kaupunki sivusto mainitsee myös Kurolan,
=== Kylät ===
[[Kangaslampi|Kangaslammin]] kunnan liittäminen Varkauteen vuonna 2005 toi kaupungin osaksi myös useita Kangaslammin kyliä. Näistä mainittakoon:<ref name="Varkaus-Kangasl-kylät">{{verkkoviite|osoite=https://www.varkaus.fi/asuminen-ja-ymp%C3%A4rist%C3%B6/asuminen/asuntoalueiden-esittely/kangaslampi |nimike= Kangaslampi ja kylät| julkaisija= Varkauden kaupunki, varkaus.fi| viitattu= 26.6.2019}}</ref>
* Harjuranta, Hevonlahti, [[Kangaslammin kirkonkylä]], Kilpimäki, Kurenlahti, Rauhamäki ja Viljolahti.
=== Taajamat ===
Vuoden 2017 lopussa Varkaudessa oli 21 155 asukasta, joista 19 178 asui [[
{| class="wikitable sortable"
Rivi 70:
== Historia ==
[[Tiedosto:Varkausview.jpg|pienoiskuva|Näkymä Varkaudesta]]
[[Tiedosto:
Ensimmäinen kirjallinen maininta löytyy vuodelta 1323 [[Pähkinäsaaren rauha]]nkirjasta, jossa yhtenä rajamerkkinä mainitaan Sithin (nykyinen [[Siitinselkä]]) rannalla sijaitseva [[lappalaiset|lappalaisten]] talvikylä. Vakituista asutusta alueelle alkoi syntyä 1400-luvulla [[Olavinlinna]]n (keskiaikainen linna [[Savonlinna]]ssa) valmistumisen aikoihin, ja seuraavan vuosisadan vaihteen seutuvilla perustettiin Varkauteen kruunun kalastamo. Varkaus oli lähellä saada kaupunkioikeudet 1700-luvulla, mutta ne saikin [[Kuopio]].
Rivi 84:
A. Ahlström Osakeyhtiö tilasi arkkitehtiveljekset Ivar ja Valter Thomélta Varkauden ensimmäisen asemakaavan vuonna 1913. Kaava vahvistettiin vuonna 1916, siinä teollisuusrakennukset sijoittuivat Huruskosken varrelle ja Pirtinniemeen, hallinto ja palvelut Päiviönsaarelle ja asutus hierarkkisessa järjestyksessä Kommilaan ja Kosulanniemeen. Näitä osia yhdisti Ahlströminkatu, bulevardimainen puistokatu. Sisällissota (1918) ja sen jälkeensä jättämä trauma leimasi tehdaspaikkakunnan henkistä ilmapiiriä vuosikymmenten ajan. Jako punaisiin ja valkoisiin säilyi sodan jälkeenkin.
Varkaudesta tuli [[taajaväkinen yhdyskunta]] vuonna 1928, [[itsenäisyys|itsenäinen]] [[Leppävirta|Leppävirran]] ja [[Joroinen|Joroisten]] [[kunta|kunnista]] lohkaistu [[kauppala]] 1929 ja [[kaupunki]] 1962.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.varkaus.fi/index.asp?language=1 | Nimeke = Tietoa Varkaudesta | Tekijä = | Tiedostomuoto
== Politiikka ==
Rivi 104:
{{Pylväsdiagrammi
|title =
|titlebar=
|width =
|barwidth=
|left1 =
|right1 =
|bars =
{{bar pixel|1980|#0099FF|477||26 554}}
Rivi 120:
{{bar pixel|2015|#0099FF|389||21 638}}
{{bar pixel|2020|#0099FF|368||20 562}}
|caption = Lähde: Tilastokeskus.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_011.px | Nimeke =Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 | Tekijä
}}
Rivi 162:
Historiallinen [[Taipaleen kanava]]n alue on yksi merkittävistä nähtävyyksistä Varkaudessa. Alueella on nähtävissä 1800-luvulta peräisin oleva vanha kanava sekä moderni, yksi Suomen tärkeimmistä kanavista, ja [[Varkauden kanavamuseo|kanavamuseo]].
Varkaudessa sijaitsee [[Mekaanisen musiikin museo]]. Siellä on myös näyttelijä [[Esa Pakarinen|Esa Pakarisen]] nimeä kantava puisto. Varkauden tunnettuja nähtävyyksiä on esimerkiksi [[Varkauden pääkirkko]], joka tunnetaan sen [[funktionalismi|funkkistyylisyydestä]] ja Pohjoismaiden suurimmasta [[fresko
Eräs nähtävyys oli myös [[Warkauden Klubi]], joka oli entinen virkamiesklubi, jonka päärakennus tuotiin Terijoelta vuonna 1876 Varkauden Päiviönsaareen. Huvila toimi alkujaan ruukinpatruunan asuinrakennuksena ja sittemmin vuosina 1909–1946 paikallisjohtajan asuntona. Sen jälkeen klubia käytettiin hotellina, ravintolana ja virkamiesklubina. Puurakenteinen Warkauden Klubi tuhoutui kokonaan tulipalossa 27. helmikuuta 2021.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-11813948 | Nimeke = Varkauden klubin jälkisammutus voi jatkua vielä maanantaille, historiallinen puurakennus tuhoutui tulipalossa täysin | Tekijä = Näveri, Anna | Ajankohta = 28.2.2021 | Julkaisija = Yle | Viitattu = 6.3.2021 }}</ref>
Rivi 168:
==Koulut==
Varkaudessa toimii seitsemän peruskoulua. Kouluja on [[Kangaslammin koulu|Kangaslammilla]], Luttilassa, Puurtilassa, [[Könönpellon koulu|Könönpellossa]], [[Lehtoniemen koulu|Häyrilässä]] (Lehtoniemessä) ja [[Repokankaan koulu|Repokankaalla]]. Vuonna 2017 [[Päiviönsaaren koulu]] ja [[Kuoppakankaan koulu]] yhdistettiin, jolloin syntyi [[Waltterin koulu]]ksi nimetty [[yhtenäiskoulu]].<ref>http://www.warkaudenlehti.fi/juttu/yhteiniskoulusta-tuli-waltterin-koulu/ {{404}}</ref> Lisäksi Varkaudessa on toiminut pieni [[Svenska skolan i Varkaus|ruotsinkielinen alakoulu]], mutta sen toiminta on päätetty lopettaa.
Toiseen asteen koulutukseen voi pyrkiä [[Varkauden lukio]]on tai Savon koulutuskuntayhtymä Sakkyn ammatillisiin koulutuksiin. Sakky vastaa myös Varkauden lukion koulutuksen järjestämisestä.
|