Ero sivun ”Gammakuvaus” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{Korjattava/kieli|Pääasiallisesti liikaa tieteellisiä termejä, joita tavallisen kansalaisen on vaikea ymmärtää.}}
'''Gammakuvaus''' on tavallisin isotooppikuvauksen muoto. Se voidaan jakaa tasokuvaukseen sekä [[Yksifotoniemissiotomografia|yksifotoniemissiotomografiaan]] (SPECT). Gammakuvauksessa kuvattavalle potilaalle (tai koe-eläimelle) annetaan radioaktiivista ainetta ([[Radiolääke|radiolääkettä]]), joka hakeutuu tiettyyn kehon osaan, elimeen tai [[kudos|kudokseen]]. Radiolääkkeen sisältämän [[Radioisotooppi|radioisotoopin]] hajoamisen seurauksena kohdekudoksesta emittoituu [[Gammasäteily|gammasäteilyä]], jota mitataan gammakameralla. Gammakamerassa [[kollimaattori]] suodattaa pois vääristä suunnista tulleet gammasäteet ja tuikekiteissä aiheutuu gammasäteiden vaikutuksesta valonvälähdyksiä. Valomonistinputket vahvistavat ja muuttavat valontuikahduksia sähköisiksi impulsseiksi, joista muodostetaan kuva tehtävään soveltuvan tietokoneohjelman avulla. Sellaiset kohdat, joissa radioaktiivista ainetta on paljon, näkyvät kuvissa kirkkaina ja sellaiset kohdat, joihin radioaktiivista ainetta ei ole kulkenut lainkaan, näkyvät puolestaan mustina aukkoina. Tavallisen paikanmäärityksen lisäksi voidaan tutkia radioaktiivisen aineen kulkua ottamalla useita kuvia lyhyin väliajoin. Käytetyin radioaktiivinen merkkiaine on [[teknetium-99m]] (<sup>9999m</sup>[[Teknetium|Tc]]).
 
Gammakuvausta käytetään yleisesti luuston kuvaamiseen. Epästabiilin [[sepelvaltimotauti|sepelvaltimotaudin]] diagnostiikassa on gammakuvaus hyödyllinen keino erityisesti sydämen verenkiertoa tutkittaessa. Sitä käytetään sekä sellaisenaan että rasituskokeena. Merkkiaineena on <sup>201</sup>[[tallium]], joskus myös [[Teknetium-99m|<sup>9999m</sup>teknetium]]. Merkkiaine kertyy huonosti lihaksen sairaaseen osaan.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Sinisalo, Juha & Virtanen, Kari S. | Otsikko = Sydänlihaksen perfuusion gammakuvaus| Julkaisu = Lääketieteelinen aikakauskirja Duodecim| Ajankohta = 2005| Vuosikerta = 121| Numero = 1/205| Sivut = 62–70| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomalainen Lääkäriseura Duodecim| Selite= | Tunniste= | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 1.8.2013 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref>
 
Gammakuvantamisessa voidaan käyttää suorareikäisen kollimaattorin tilalla neulanreikäkollimaattoria (pinhole collimator), joka vastaa perinteistä "neulanreikäkameraa". Neulanreikäkollimaattoria voidaan käyttää esim. [[Kilpirauhanen|kilpirauhasen]] gammakuvauksessa.