Ero sivun ”Suursaaren valtaus” versioiden välillä

50 merkkiä lisätty ,  10 kuukautta sitten
kh
p (typo)
(kh)
| muut_taistelut =
}}
'''Suursaaren valtaus''' oli [[Suomi|suomalaisten]] tekemä sotilasoperaatio [[jatkosota|jatkosodassa]] 27. – 28. maaliskuuta 1942. Taistelussa strategisesti tärkeä [[Suomenlahti|Suomenlahden]] itäosassa sijaitseva [[Suursaari]] vallattiin takaisin [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitolta]]. Taistelu oli ainoa suomalaisten tekemä hyökkäyssotatoimi [[asemasota|asemasodan]] aikana.
 
==Taustaa==
Jo ennen [[talvisota]]a Suomi sai Neuvostoliitolta useita nootteja, joissa vaadittiin Suomelta alueluovutuksia. Koska Suursaari hallitsi meriväylää [[Pietari (kaupunki)|Leningradiin]], kuului se loogisesti aluevaatimuksiin. Sodan uhan ollessa suuri lokakuussa 1939, saaren asukkaat evakuoitiin. Talvisodan puhjettua myös saaren muutaman kymmenen hengen vartiosto päätti lähteä saarelta. 3. joulukuuta Neuvostoliitto teki maihinnousun tyhjään saareen, ja lopullisesti se siirtyi Neuvostoliiton haltuun sodan päättäneessä [[Moskovan rauha]]ssa.
 
JoulukuussaJatkosodan 1941aikana, jatkosodanjoulukuussa ollessa käynnissä1941, [[puna-armeija|neuvostojoukot]] poistuivat Suursaarelta. Suomalaiset ottivat saaren pian sen jälkeen haltuunsa. Tammikuussa 1942 suomalaiset joutuivat kuitenkin vetäytymään noin 200 vihollissotilaan hyökkäyksen seurauksena.
 
Suomen sodanjohto päätti vallata Suursaaren takaisin. Iskun täytyisi tapahtua nopeasti, ennen kuin vihollinen ehtisi linnoittamaan saaren, ja ennen jäiden sulamisiasulamista.
 
==Valmistelut==
Isku valmisteltiin äärimmäisen tarkkaan ja huolellisesti. Ensinnäkin oli tärkeää, että vihollinen ei saisi liian aikaisin tietää hyökkäyksestä. Kannakselta irrotettaville joukoille välitettiin huhu, että lähdettäisiin valtaamaan [[Sorokka]]a. Illalla 26. maaliskuuta Suursaaresta lähetetyn viestin perusteella voidaan uskoaolettaa venäläisten vasta silloin saaneen vihiä hyökkäyksestä.
 
Suomalaisjoukot oli kuljetettava tarpeeksi lähelle Suursaarta, jotta perille päästäisiin yhden pimeän aikana. Iskua edeltävänä yönä aurattiin jäälle tie autoja vartenautoille, joilla joukot pystyttäisiin kuljettamaan 10–15 kilometrin päähän Suursaaresta. Naamiointiin kiinnitettiin paljon huomiota. 738 hevosta varustettiin valkoisilla lakanoilla, ja kaikki sukset, sauvat, aseet ynnä muut maalattiin valkoisiksi.
 
Myös tiedustelua tehostettiin merkittävästi. Tarkan tiedustelun ansiosta hyökkäyspäivänä vihollisesta oli jo suhteellisen selvä kuva, joka selkeytti operaatiota.
Sää oli taistelussa selvästi hyökkääjien puolella. Illalla 26. maaliskuuta oli kuusi astetta pakkasta ja sivumyötäistä tuulta 10–16 metriä sekunnissa. Suomalaisjohto päätti aloittaa hyökkäyksen. Siirtyminen lähtöasemiin alkoi klo 19, joka onnistui suunnitelman mukaisesti.
 
H-hetken tullessa kello neljä aamulla, suomalaisjoukot rupesivatalkoivat lähestymäänlähestyä saarta. Suursaareen tuli hyökätä sen jokaiselta puolelta, ja näin estää vihollisen mahdolliset evakuointiyritykset. Kaikki sujui suunnitelman mukaan, ja alkanut lumisade antoi näkösuojaa.
 
Saaren eteläkärki saatiin vallattua muutaman tunnin taistelujen jälkeen, noin kello kahdeksaan mennessä. Iltapäivään mennessä Suursaaren suurin kylä, [[Suurkylä]] saatiin vallattua. Pimeän tullessa venäläisjoukot pyrkivät pakenemaan saaresta saartorenkaan lävitse [[Lavansaari|Lavansaareen]]. Suomalaisjoukot onnistuivat pysäyttämään vain noin joukkueen verran vihollissotilaita.
6 381

muokkausta