Ero sivun ”Morgonlandetin taistelu” versioiden välillä

}}

 

 

12 kilometriä lounaaseen [[Hankoniemi|Hankoniemestä]] sijaitsee Morgonlandin saari. Saari ei ole iso, mutta sijaitsee strategiselta kannalta tärkeässä paikassa suhteessa luovutettuun Hankoon. Luultavasti tämä seikka jäi [[Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta|venäläisiltä]] huomioimatta, kun rajat [[talvisota|talvisodan]] päätyttyä vedettiin.{{lähde}}

 

 

 

Pataljoonankomentajan käskyn mukaisesti ryhmällä tuli olla käytössä nopeakulkuinen moottorivene. Tarkoituksena oli että ryhmä olisi kuljetettu paikalle kahdella moottoriveneellä, joista toinen olisi jäänyt heidän käyttöönsä, venäläisten hyökkäyksen varalta. Mutta toinen näistä rikkoontui, ja ryhmä joutui kääntymään takaisiin [[Örö]]seen. Seuraavana iltana, 8. heinäkuuta lähti ryhmä uudelleen matkaan, yhdellä veneellä, joka sitten palasi luutnantti Lutherin kanssa.

Ryhmä jäi saarelle ilman venettä. Yhteydenpitovälineenä oli puhelinlinja Hiittisten esikuntaan, ja radio jota ei uskallettu käyttää peilausriskin takia. Miehet asuivat teltassa, joka pystytettiin keskelle saarta. Ruokana oli sissimuonaa, joka kypsennettiin öisin seuraavan päivän tarpeisiin.

 

 

Luvattua venettä ei kuulunut. Tilanne alkoi näyttää yhä enemmän ja enemmän huolestuttavalta. Tykkimies Nyman, joka toimi viestimiehenä, tiedusteli asiaa lohkon komentajalta, majuri Moringilta. Majuri kehotti rauhallisuuteen ja sanoi luottavaisesti että "- Den kommer" ("Se tulee"), ...mutta se ei tullut. Viikon ajan raportoi Morgonland huomioitaan esikuntaan, kuljetusvälinepyynnöllä säestettynä.

 

Hangossa oli päätetty hyökkäyksestä Morgonlandiin. Tämä tehtävä annettiin kapteeni Graninin rajajoukoille. Ryhmä, jonka tämän tehtävän tuli suorittaa oli rajavartioluutnantti Shaikinin komennossa. Tämä ryhmä kuljetettiin saareen 15.–16. heinäkuuta välisenä yönä. Venäläinen rannikkotykistö keskitti vahvan tulituksen saareen pitääkseen suomalaisten päät alhaalla. Räjähdykset sytyttivät aluskasvillisuuden tuleen, ja saari alkoi peittyä savuun. Mutta venäläiset eivät tulleet yllätyksenä. Jo kello 23 havaitsi tykkimies Pihl tähystyspaikaltaan, kuinka venäläisaluksia ajoi ulos Hangosta. Hämärässä hän näki, että alusten keulakuohut osoittivat niiden olevan matkalla suoraan kohti saarta. Pihl hälytti miehistön teltasta, ja otti yhteyden Örön viestikeskukseen. Viestin vastaanotti linnakkeen päivystävä viestimies, alikersantti Koskinen. Örö kysyi heti miehiltä että: "Ammutaanko?" Morgonlandin ryhmä vastasi: "Ei vielä, asennamme suuntalaitteen ensin."

 

Örössä havaittiin että Morgonlandista ammuttiin kuusi tai seitsemän valorakettia, luultavasti viestejä hyökkäysjoukoilta rannikkotykistölle ja tukijoukoille. Kello oli 00.16, ja Örö oli ampumavalmiudessa. Tällä haavaa kielsi majuri Moring tulen avaamisen, koska yhteys Morgonlandiin oli menetetty ja tilannetta ei tiedetty. Puoli tuntia myöhemmin hän komensi moottorivene Muikun, Örön miinaraivauslaivueesta, lähtemään kohti Morgonlandia. Se oli liian myöhään.

 

 

Suomalaiset makasivat hiljaa vedessä, ottaen suojaa reunojen aluskasvillisuudesta. He näkivät kuinka venäläissotilaat liikkuivat hämärässä, savun keskellä, etsien suomalaisia. Näytti siltä että saarella olisi jo paljon vihollissotilaita. Joku heistä huomasi taipuneet heinät suosilmäkkeessä, ja totesi suomalaisten menneen veteen. Venäläiset ampuivat muutamia laukauksia veteen haavoittaen paria suomalaissotilasta. Ahlblad totesi tilanteen toivottomuuden ja kehotti ryhmää antautumaan ennen kuin heidät tapettaisiin käsikranaateilla. Hän nousi ensimmäisenä vedestä, kädet ylhäällä, selvittäen että muutkin olivat siellä.

 

 

 

 

Venäläiset käyttivät tapausta [[propaganda]]tarkoituksiin.<ref name=d212/>