Ero sivun ”Talin–Ihantalan taistelu” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p typo + fix using AWB
kh
Rivi 22:
{{Jatkosota}}
{{coord|60|46|5|N|28|52|43|E|type:event_source:enwiki|display=title}}
'''Talin–Ihantalan taistelu''' käytiin [[jatkosota|jatkosodassa]] [[Suomi|Suomen]] ja [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] joukkojen välillä vuonnakesällä 1944. [[Teheranin konferenssi]]ssa 1943 Neuvostoliitto oli sitoutunut lisäämään sotilaallista painetta Saksaa vastaan erityisesti juuri [[Normandian maihinnousu]]n tapahduttua.
 
[[Viipuri]]n valtauksen jälkeen [[Stavka|Neuvostoliiton sodanjohto]] antoi [[Leningradin sotilaspiiri]]n tehtäväksi jatkaa hyökkäystä syvemmälle Suomeen. Lähitavoitteeksi asetettiin [[Imatra]]–[[Lappeenranta]]–[[Virojoki]]-tasa, joka tulisi saavuttaa 26.–28. kesäkuuta mennessä.<ref name="Jatkosodan historia osa 6 s. 182">"Jatkosodan historia" osa 6 s. 182</ref>
Rivi 35:
Merkittävä osuus torjunnasta oli myös [[Rynnäkkötykkipataljoona|panssaridivisioonan rynnäkkötykkipataljoonalla]], joka kahden rynnäkkötykin tappioin tuhosi noin neljäkymmentä neuvostovaunua. Suomalaisten voimakas 14 patteriston tykistökeskitys tuhosi tai vaurioitti 30. kesäkuuta 18. divisioonan lohkolla ainakin 15 panssarivaunua.
 
Talin–Ihantalan taistelussa Neuvostoliiton hyökkäys pysäytettiin. Tähän Pohjoismaiden historian suurimpaan taisteluun osallistui eri vaiheissa yhteensä noin 50&nbsp;000 suomalaista (alkuvaiheessa, myöhemmin enemmän) ja noin 150&nbsp;000 neuvostoliittolaista sotilasta (suomalainen divisioona vastasi miesmäärältään noin kahta puna-armeijan divisioonaa). Sotahistorioitsija Ohto Mannisen mukaan noin 25&nbsp;% 21. armeijan joukoista ei osallistunut Tali-Ihantalan taisteluun. Toisaalta yksi armeijakunta 23. armeijasta hyökkäsi Noskuan suunnalla, jota puolusti suomalainen 3. divisioona menestyksellä. Suomalainen kenttätykistö ampui kahdessa viikossa noin 120&nbsp;000 laukausta ja kiivaimpana taistelupäivänä 3. heinäkuuta yli 12&nbsp;000 laukausta, ja. monenMonen tykin putki yksinkertaisesti kului loppuun kiivaan tulituksen takia. Suomalaisarvioiden mukaan neuvostotykistö ampui Talin–Ihantalan taisteluissa 21.6–7.7 välisenä aikana kaikkiaan 144&nbsp;000 tykistö- ja 92&nbsp;000 heittimistön kranaattia. Kiivainta tulitus oli 28. kesäkuuta (14&nbsp;000 tykistön ja 9&nbsp;000 krh/pst-kranaattia). Logistisen ketjun piteneminen hidasti neuvostojoukkojen ammustäydennystä. Neuvostoliiton tappioiden arvioidaan taisteluissa olleen noin 6&nbsp;000 kaatunutta ja 22&nbsp;000 haavoittunutta miestä ja suomalaisten 1&nbsp;350 kaatunutta ja 7&nbsp;000 haavoittunutta. Lisäksi Noskuan suunnalla hyökännyt 23. armeijan vasemman sivustan VI armeijakunta kärsi 7&nbsp;905 miehen tappiot.<ref name="raunio_kilin_def">{{cite book |title= Jatkosodan puolustustaisteluja 1942–44|last1=Raunio |first1=Ari |last2=Kilin |first2=Juri |vuosi=2008 |julkaisija=Otavan Kirjapaino Oy |sijainti=Keuruu |isbn=978-951-593-070-5 |sivu=192}}</ref> Niistä valtaosan aiheutti 3. divisioonan lohkon tykistö (25&nbsp;150 ammuttua kranaattia 20.6–7.7) sekä krh-yksikötkranaatinheitinyksiköt. Neuvostotappiot nousivat kokonaisuudessaan noin 27&nbsp;000&nbsp;–&nbsp;30&nbsp;000 mieheen.
 
Tali–Ihantalan kaltaiset taistelut käytiin hieman myöhemmin sekä [[Äyräpään–Vuosalmen taistelut|Vuosalmella]] että [[Viipurinlahden taistelu (1944)|Viipurinlahdella]]. Tykistön ja kranaatiheittimienkranaatinheittimien ammusmäärillä mitattuna Vuosalmella ammuttiin itse asiassa enemmän kranaatteja kuin Tali-Ihantalassa. Näissäkin taisteluissa vihollinen torjuttiin. Neuvostoliitto alkoi tämän jälkeen siirtää hyökkäykseen käytettyjä joukkojaan pois Suomen rintamilta, koska katsoi, että Saksan rintama on tärkeämpi sodan lopputuloksen kannalta.
 
== Ilmavoimien osuus taistelussa ==