Ero sivun ”Telkkä” versioiden välillä

6 537 merkkiä lisätty ,  2 kuukautta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
Telkänpoikasen paras tuntomerkki on poskien valkoinen alue. Poikasen selkäpuoli on musta ja vatsapuoli harmaa. Jalat ovat harmaat ja nokka musta. Linnun kasvaessa posket muuttuvat vähitellen harmaan kautta ruskeiksi.<ref name="taskinen34"/> Nuoret linnut muistuttavat naarasta. Sukupuolten värierot alkavat erottua vasta talvehtimisalueella tapahtuvassa [[sulkasato|sulkasadossa]]. Harjaantuneempi silmä pystyy erottamaan sukupuolten värierot jo alkusyksyllä. Koiraalla näkyy hieman enemmän valkoista suljetulla siivellä. Värituntomerkkien ohella sukupuoli on mahdollista määrittää koon perusteella, koiras on naarasta kookkaampi.<ref name="lindevall"/><ref name="taskinen34"/> Vasta toisena talvena linnun aikuispuku on täydellinen.<ref name="lindevall"/>
 
Muista lajeista telkkää eniten muistuttaa sen sukulaislaji [[amerikantelkkä]]. Tämän lajin esiintymisalue ulottuu Pohjois-Amerikan länsirannikolle [[Alaska]]n ja [[Kalifornia]]n pohjoisosien väliselle rannikolle, sekä Pohjois-Amerikan itärannikolla [[Saint Lawrence (joki)|Saint Lawrence]]joelta [[Kanada]]n itärannikkoa pitkin [[Islanti]]in ulottuvalla vyöhykkeellä. Manner-Euroopassa ja Venäjällä sekoittumisvaaraa ei ole.<ref name="birdweb2"/><ref name="bwa2"/><ref name="animaldiv2"/> Telkän ja amerikantelkän väliset risteymät ovat mahdollisia.<ref name="bwa2"/> Telkkä saattaa toisinaan [[Risteymä|risteytyä]] myös [[uivelo]]n kanssa. Syntyneet jälkeläiset muistuttavat ulkonäöltään enemmän uiveloa kuin telkkää. Koiraspuolisilla hybrideillä on mustat päänsivut ja lyhyt töyhtö.<ref name="Laine316"/>
 
==Äänet ==
Telkille tunnusomaisin ja yleisin ääni on sen lentäessä kuuluva vinkuva havina. Ääni syntyy ilmavirran osuessa linnun sulkiin. Urosten lentoääni on voimakkaampi kuin naarailla.<ref name="taskinen38"/>
 
Telkkä on tyypillisesti hiljainen muulloin kuin soidinaikana.<ref name="stuart"/> Keväisin soidinaikana telkkäkoiraat pitävät kauas kantavaa narinaa. Ääni liittyy soidineleeseen, jossa koiras heilauttaa ensin päänsä taakse selkää vasten ja ojentaa kaulansa suoraksi. Naarastelkkä on soidinaikana hiljainen, mutta kilpailevan naaraan läsnäolo saa sen ääntelemään.<ref name="taskinen38"/> Telkkänaaraan ääni on karkeaa ’’pra-pra-pra’’ -ääntä ja varoitusääni terävä ’’kriääk’’.<ref name="lindevall"/> Haudonnan loppuvaiheessa tai kun poikaset ovat jo kuoriutuneet, naaras saattaa ääntelehtiä voimakkaammin sen rauhaa uhkaaville häiriötekijöille. Kuoriutuneisiin poikasiinsa naaras pitää ääniyhteyttä pesäkolon ulkopuolella, houkutellakseen poikaset ulkomaailmaan. Poikasten ääni on kimeää piipitystä.<ref name="taskinen38"/>
 
== Levinneisyys ==
 
=== Kilpailu pesäkoloista ===
Telkkänaaraat ovat kotipaikkauskollisia, ja ne palaavat samalle pesäpöntölle vuodesta toiseen, mikäli se säilyy pesintään kelvollisena. Koirastelkät eivät ole kotipaikkauskollisia, vaan ne vaeltavat tapaamiensa naaraiden perässä.<ref name="taskinen48"/> Alku- ja keskikesällä esiintyy kahden, kolmen tai useamman naarastelkän parvia. Nämä ovat nuoria telkkänaaraita, jotka eivät vielä pesi, vaan ne etsivät pesäkoloja tuleviksi pesäpaikoiksi.<ref name="taskinen50"/> Naarastelkkä valitsee ensimmäisen pesintänsä pesäkolon reilun vuoden ikäisenä, mutta munii siihen vasta seuraavana tai sitä seuraavana kesänä.<ref name="taskinen42"/> Nuoret telkkänaaraat suhtatuvat toisiinsa sopuisasti, mutta käytös muuttuu seuraavana kesänä, jolloin ne joutuvat puolustamaan pesäkoloaan.<ref name="taskinen50"/>
Naarastelkkä valitsee ensimmäisen pesintänsä pesäkolon reilun vuoden ikäisenä, mutta munii siihen vasta seuraavana tai sitä seuraavana kesänä. Kilpailu pesäpaikoista on kovaa varsinkin suosituimpien sulapaikkojen äärellä, sillä samasta pesäpaikasta ovat kiinnostuneita muiden telkkien lisäksi muut lajit.<ref name="taskinen42"/> Merkittävin samoista pesäkoloista kilpailija on [[isokoskelo]], sillä se esiintyy lähes kaikkialla missä telkkäkin. Yleensä kookkaampi isokoskelo päihittää telkän kilpailussa pesäkolosta. Tällöin isokoskelonaaras saattaa ryhtyä hautomaan omien muniensa lisäksi telkän munia. Mikäli munia on alettu hautoa samanaikaisesti, telkän munat kuoriutuvat aiemmin ja isokoskelonaaras saattaa lähteä pesästä telkänpoikasten kanssa, jolloin isokoskelon omat munat jäävät kylmettymään pesään. Mikäli telkänpoikasia kuoriutuu vain yksi tai kaksi, isokoskelonaaras ei ole yhtä altis seuraamaan niitä pois pesäkolosta, vaan telkänpoikaset saavat lähteä pesästä ja selviytyä omillaan.<ref name="taskinen56"/> Telkän pesintä katsotaan kuitenkin onnistuneeksi, mikäli yksikin poikanen selviytyy. Telkän ja isokoskelon yhteispesistä, on jo varhain omillaan toimeen tulevilla telkänpoikasella paremmat mahdollisuudet selviytyä. [[Loispesintä|Loispesinnästä]] ei telkän kohdalla voida puhua, sillä telkkä vain häviää kilpailun pesäkolosta isommalle linnulle, tai lajitoverilleen.<ref name="ursin5"/>
 
Naarastelkkä valitsee ensimmäisen pesintänsä pesäkolon reilun vuoden ikäisenä, mutta munii siihen vasta seuraavana tai sitä seuraavana kesänä. Kilpailu pesäpaikoista on kovaa varsinkin suosituimpien sulapaikkojen äärellä, sillä samasta pesäpaikasta ovat kiinnostuneita muiden telkkien lisäksi muut lajit.<ref name="taskinen42"/> Merkittävin samoista pesäkoloista kilpailija on [[isokoskelo]], sillä se esiintyy lähes kaikkialla missä telkkäkin. Yleensä kookkaampi isokoskelo päihittää telkän kilpailussa pesäkolosta. Tällöin isokoskelonaaras saattaa ryhtyä hautomaan omien muniensa lisäksi telkän munia. Mikäli munia on alettu hautoa samanaikaisesti, telkän munat kuoriutuvat aiemmin ja isokoskelonaaras saattaa lähteä pesästä telkänpoikasten kanssa, jolloin isokoskelon omat munat jäävät kylmettymään pesään. Mikäli telkänpoikasia kuoriutuu vain yksi tai kaksi, isokoskelonaaras ei ole yhtä altis seuraamaan niitä pois pesäkolosta, vaan telkänpoikaset saavat lähteä pesästä ja selviytyä omillaan.<ref name="taskinen56"/> Telkän pesintä katsotaan kuitenkin onnistuneeksi, mikäli yksikin poikanen selviytyy. Telkän ja isokoskelon yhteispesistä, on jo varhain omillaan toimeen tulevilla telkänpoikasella paremmat mahdollisuudet selviytyä. [[Loispesintä|Loispesinnästä]] ei telkän kohdalla voida puhua, sillä telkkä vain häviää kilpailun pesäkolosta isommalle linnulle, tai lajitoverilleen.<ref name="ursin5"/>
 
Samoista kolopaikoista telkän kanssa kilpailevat isokoskelon lisäksi muut [[kolopesijä]]t, kuten [[uivelo]], [[naakka]], [[lehtopöllö]] ja [[uuttukyyhky]]. Isokoskelon lisäksi muidenkin kolopesijöiden on havaittu munineen telkän kanssa samaan pesäkoloon.<ref name="ursin5"/> Pohjois-Amerikassa telkän tiedetään munineen samaan pesään [[isokoskelo]]n, [[harjakoskelo]]n, [[pikkutelkkä|pikkutelkän]], [[amerikantelkkä|amerikantelkän]] ja [[morsiosorsa]]n kanssa.<ref name="tn"/> Merkittävä kilpailija on myös [[orava]], sillä se kykenee estämään telkän pesinnän kantamalla risuja pesäkoloon.<ref name="taskinen56"/><ref name="ursin11"/>
 
Telkkä saalistaa yleensä alle neljän metrin syvyisessä vedessä. Ne näyttävät suosivan ruokailua avoimessa vedessä, vaikka ne voivat etsiä ravintoa myös vesikasvuston seassa. Telkkä sukeltaa saaliin kiinni ja sukellukset voivat olla 10 - 55 sekuntia pitkiä.<ref name="animaldiv/>
 
==Uhat ==
=== Luonnolliset saalistajat ===
[[Kokosukeltajasorsat|Kokosukeltajana]] telkkä on pedoille vaikea saalis. Pesimäaikana aikuiset telkät joutuvat harvoin petojen saaliiksi, mutta pesäkolossaan hautova naaras saattaa joutua [[näätä|näädän]], [[minkki|minkin]] tai [[kärppä|kärpän]] yllättämäksi. Telkän poikasten tyypillisiä saalistajia ovat [[minkki]] ja [[lokit]]. Suurimman uhan telkänpoikasille muodostaa [[hauki]]. Vesistöstä toiseen siirryttäessä telkänpoikaset ovat alttiina mille tahansa [[petolinnut|petolinnulle]] tai maapedolle.<ref name="taskinen54"/> Myös vahvanokkainen isokoskelo saattaa tappaa telkkänaaraan, mikäli tämä erehtyy kurkistamaan pesäkoloon isokoskelonaaraan ollessa hautomassa.<ref name="taskinen54"/>
 
===Ihmisen muodostamat uhat===
Telkkä on yksi Suomen yleisimmistä [[riistalintu|riistalinnuista]]. Telkkä on Suomen kolmanneksi yleisin vesilintusaalis [[sinisorsa]]n ja [[tavi]]n jälkeen. Telkkäsaalis koostuu lähes kokonaan nuorista saman kesän poikasista. Metsästysajan alkaessa vanhat linnut ovat jo siirtyneet kohti talvehtimisalueitaan.<ref name="taskinen68"/> Metsästyksen vaikutusta lajin maailmanlaajuiseen kantaan ei tunneta.<ref name="ng"/> Ihmisen telkälle muodostamista uhista merkittävin on sen elinympäristöjen tuhoutuminen.<ref name="ng"/> Telkkiä myös menehtyy kalaverkkoihin ja poikasten kohtaloksi voivat koitua [[katiska]]t.<ref name="taskinen52"/>
 
==Ihminen ja telkkä ==
Ihminen on jo pitkään valmistanut telkkää varten keinotekoisia pesäkoloja. Alkujaan keinotekoisia pesiä hakattiin ydinlahoon puuhun. Tästä seuraava vaihe oli tehdä [[linnunpönttö|pesäpönttö]] kovertamalla valmiiksi lahonnut puu ontoksi, ja tekemällä tähän katto, pohja ja lentoaukko.<ref name="taskinen58"/> On arvioitu, että ensimmäisiä keinopesiä rakennettiin jo tuhansia vuosia sitten. Niiden tarkoitus ei suinkaan ollut helpottaa kolopesijöiden pesäpaikkapulaa, vaan keinokoloja, uuttuja, tehtiin munasaaliin toivossa. Telkän, [[Isokoskelo]]n ja [[Uivelo]]n munat olivat arvokasta ravintoa ankaran talven jälkeen. Munitus perustui siihen että telkkä munii uuden munan varastetun munan tilalle. Parhaimmillaan yhdestä uutusta saattoi saada parikymmentä munaa. Suomessa munitus kiellettiin vuonna 1868, mutta siitä huolimatta munitusta jatkettiin Lapissa ja saaristossa vielä pitkälle 1900-luvulla.<ref name="topelius"/>
 
Luonnonsuojeluaatteen yleistyessä 1900-luvulla, telkänpönttöjen rakennusta on jatkettu harrastus- ja luonnonsuojelumielessä.<ref name="topelius"/> Luontaisesti telkkä pesii [[palokärki|palokärjen]] hakkaamaan pesäonteloon, ja paras pönttö syntyy kovertamalla pöllin pätkä ontoksi.<ref name="taskinen58"/><ref name="taskinen60"/> Telkälle sopivan lentoaukon halkaisijan tulee olla vähintään 10 senttiä.<ref name="taskinen62"/> Pönttö tulee ripustaa puuhun siten, että telkällä on esteetön lentoreitti pesään.<ref name="taskinen58"/> Olennaista on myäs, että pohjalle laitetaan pehmikkeeksi lahopuuta, sahanpurua tai turvetta.<ref name="taskinen62"/><ref name="mallitjamitat"/>
 
Telkkää on toiselta nimeltään kutsuttu myös sotkaksi. Suomen kansalliseepos [[Kalevala]] kuvaa ensimmäisessä runossaan, kuinka maailma syntyi sotkan munista.<ref name="taskinen70"/> Kalevalan sotka ei kuitenkaan välttämättä ollut telkkä, sillä eepoksen lintu pesi maan kamaralle. Ihmisen ja telkän rinnakkaiselo on kuitenkin jo kestänyt jo vähintään 5000 vuotta, jolloi ihminen keksi ripustaa telkille uuttuja, jolloin munien keruu tehostui.<ref name="kaleva"/>
 
== Lähteet ==
*<ref name="taskinen34">Taskinen s. 34-35</ref>
*<ref name="taskinen32">Taskinen s. 32-33</ref>
*<ref name="taskinen38">Taskinen s. 38-39</ref>
*<ref name="taskinen40">Taskinen s. 40-41</ref>
*<ref name="taskinen42">Taskinen s. 42-45</ref>
*<ref name="taskinen48">Taskinen s. 48-49</ref>
*<ref name="taskinen50">Taskinen s. 50-52</ref>
*<ref name="taskinen52">Taskinen s. 52-53</ref>
*<ref name="taskinen54">Taskinen s. 54-55</ref>
*<ref name="taskinen56">Taskinen s. 56-57</ref>
*<ref name="taskinen58">Taskinen s. 58-59</ref>
*<ref name="taskinen60">Taskinen s. 60-61</ref>
*<ref name="taskinen62">Taskinen s. 62-63</ref>
*<ref name="taskinen64">Taskinen s. 64-65</ref>
*<ref name="taskinen68">Taskinen s. 68-69</ref>
*<ref name="taskinen70">Taskinen s. 70-71</ref>
*<ref name="Laine">Laine s. 66</ref>
*<ref name="Laine316">Laine s. 316</ref>
 
* <ref name="atlas">{{Verkkoviite | Osoite = http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/laji/telkkä | Nimeke = Suomen lintuatlas | Viitattu = 4.4.2021}}</ref>
 
* <ref name="topelius">{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/02/09/satuseta-topelius-vastusti-tehohakkuita-ja-piirsi-linnunponttoja-jo-1800?_escaped_fragment_=&qt-tabs_under_article=2 | Nimeke = Satusetä Topelius vastusti tehohakkuita ja piirsi linnunpönttöjä jo 1800-luvulla| Julkaisija = Yle| Tekijä=Ström, Kukka | ajankohta = 9.2.2017
| Viitattu = 4.4.2021}}</ref>
 
* <ref name="mallitjamitat">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.birdlife.fi/lintuharrastus/linnunpontot/mallit-ja-mitat/ | Nimeke = Mallit ja mitat| Julkaisija = BirdLife Suomi | Viitattu = 24.6.2021}}</ref>
 
* <ref name="kaleva">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kaleva.fi/maailma-syntyisotkan-munista/2304058| Nimeke = Maailma syn­tyi­ sot­kan munista| Julkaisija = Kaleva |Tekijä=Linjama, Topi| Ajankohta = 17.5.2008|Viitattu = 24.6.2021}}</ref>
}}
 
== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat|Bucephala clangula}}
* {{Kirjaviite | Tekijä =Taskinen, Janne | Nimeke =Telkkä – tuhansien järvien lintu | Vuosi =1999 | Selite = Valokuvat Timo-Heikki Varis | Julkaisija =Suomen luonnonsuojelun tuki | Tunniste =ISBN 951-9381-72-4 }}
* Eriksson, M. O. G. 1982: Vakiintuneen ja uuden telkkäkannan välisistä eroista. - Ornis Fennica 59:13-18.
* Holma, Olli & Syrjänen, Jaakko 1978: Telkän ''Bucephala clangula'' erikoiset temput Yyterissä. - Lintumies 1.1978 s. 26. LYL.
19 394

muokkausta