Ero sivun ”Papisto” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
navigaatio
Abc10 (keskustelu | muokkaukset)
kh, ym., lis. tekstiä ja lähde
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|kertoo yhteiskunnallisesta säädystä. Papiston jäsenestä, katso [[pappi]]. Papiston edustajan tehtävästä, katso [[pappeus]].}}
[[Tiedosto:Religious Leaders, World Economic Forum 2009 Annual Meeting.jpg|pienoiskuva|Eri uskontojen edustajia World Economic Forumissa 2009.]]
'''Papisto''' eli '''hengellinen sääty''' on kristittyjen kokonaisuudesta erotettujen, erityisten henkilöiden järjestäytynyt kokonaisuus, joka katolisen kirkon käsityksen mukaan muodostaa kirkon varsinaisen aktiivisen osan, joka on Jumalan asettama ja jolla on erityinen armolahja. Siksi sillä on oikeus välittää kaikkea yhteyttä Jumalan ja ihmisten välillä. Protestanttinen kirkko taas pitää hengellistä säätyä seurakunnallisena opettajistona, joka järjestyksen vuoksi on asetettu opettamaan ja sakramentteja jakamaan.<ref>[http://runeberg.org/tieto/3/0185.html Hengellinen sääty,] Tietosanakirja, osa 3, palsta 314. Tietosanakirja-osakeyhtiö 1911 (Runeberg.org)</ref>
'''Papisto''' on yhteiskunnallinen [[sääty]], joka vaikuttaa yhteiskunnassa [[uskonto|uskonnon]] tai yhteisesti tunnustetun [[arvo]]järjestelmän kautta. Pappissäädyn merkitys on vaihdellut suuresti historian aikana. Käytännössä papistoa on esiintynyt kaikissa yhteiskunnissa, joista monissa se on ollut osa [[aristokratia]]a verotukseen ja vaikutusvaltaan perustuvien erioikeuksiensa vuoksi.
 
'''Papisto''' on yhteiskunnallinen [[sääty]], joka vaikuttaa yhteiskunnassa [[uskonto|uskonnon]] tai yhteisesti tunnustetun [[arvo]]järjestelmän kautta. Pappissäädyn merkitys on vaihdellut suuresti historian aikana. Käytännössä papistoa on esiintynyt kaikissa yhteiskunnissa, joista monissa se on ollut osa [[aristokratia]]a verotukseen ja vaikutusvaltaan perustuvien erioikeuksiensa vuoksi.{{Lähde}}
Alkujaan papiston ja uskonnollisen eliitin valta lienee ollut epämuodollista, mutta nykyään se on monissa yhteiskunnissa myös muodollista. Uskonpuhdistus antoi 1500- ja 1600-luvulla papeille mahdollisuuden avioitua, minkä myötä kasvoikin huomattava pappissääty. Sukunimilaki velvoitti jokaisen papiksi opiskelleen ottamaan itselleen latinan- tai kreikankielisen sukunimen, joka perustui papin kotipaikkaan tai -taloon. Sosiologisessa mielessä teologisen papiston aseman ovat voineet ottaa esimerkiksi jonkin yhteiskunnallisen ideologian edustusmiehet. Papiston edustajasta on, yhteiskuntajärjestelmän mukaan, käytetty esimerkiksi nimitystä [[pappi]], [[imaami]], [[rabbi]], [[oraakkeli]], [[poppamies]] tai [[šamaani]].
 
Alkujaan papiston ja uskonnollisen eliitin valta lienee ollut epämuodollista, mutta nykyään se on monissa yhteiskunnissa myös muodollista. Uskonpuhdistus antoi 1500- ja 1600-luvulla papeille mahdollisuuden avioitua, minkä myötä kasvoikin huomattava pappissääty. Sukunimilaki velvoitti jokaisen papiksi opiskelleen ottamaan itselleen latinan- tai kreikankielisen sukunimen, joka perustui papin kotipaikkaan tai -taloon. Sosiologisessa mielessä teologisen papiston aseman ovat voineet ottaa esimerkiksi jonkin yhteiskunnallisen ideologian edustusmiehet. Papiston edustajasta on, yhteiskuntajärjestelmän mukaan, käytetty esimerkiksi nimitystä [[pappi]], [[imaami]], [[rabbi]], [[oraakkeli]], [[poppamies]] tai [[šamaani]].{{Lähde}}
'''Kleerus''' ({{k-el|kleros}}, "arpa", "osa", "papisto", {{k-la|clerus}}) on termi, jolla viitataan hengelliseen säätyyn (erotukseksi [[maallikko|maallikoista]]). Evankeliset kirkkokunnat eivät yleensä pidä kleerusta erillisenä säätynä, vaan korostavat kaikkien kristittyjen yleistä hengellistä [[pappeus|pappeutta]]. Roomalais-katolinen sen sijaan kirkko erittelee jyrkästi kleeruksen ja maallikot. Ortodoksisessakin kirkossa eritellään kleerus maallikoista, mutta ei yhtä jyrkästi kuin katolisessa. <ref>http://www.helsinki.fi/teol/pro/sanakirja/K.pdf</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Facta| Vuosi = 1969| Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Tietosanakirja Oy| Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 20.6.2009 | Kieli = }}</ref>
 
'''Kleerus''' ({{k-el|kleros}}, "arpa", "osa", "papisto", {{k-la|clerus}}) on termi, jolla viitataan hengelliseen säätyyn (erotukseksi [[maallikko|maallikoista]]). Evankeliset kirkkokunnat eivät yleensä pidä kleerusta erillisenä säätynä, vaan korostavat kaikkien kristittyjen yleistä hengellistä [[pappeus|pappeutta]]. Roomalais-katolinen sen sijaan kirkko erittelee jyrkästi kleeruksen ja maallikot. Ortodoksisessakin kirkossa eritellään kleerus maallikoista, mutta ei yhtä jyrkästi kuin katolisessa. <ref>[https://web.archive.org/web/20160304213325/http://www.helsinki.fi/teol/pro/sanakirja/K.pdf Sanakirja,] (Archive.org)</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Facta| Vuosi = 1969| Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Tietosanakirja Oy| Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 20.6.2009 | Kieli = }}</ref>
 
==Pappissääty==
Papisto oli [[sääty-yhteiskunta|sääty-yhteiskunnassa]] yksi valtiolliseen elämään osallistuneista [[valtiosääty|valtiosäädyistä]], ''pappissääty''. [[Ranska]]n kolmijakoisessa sääty-yhteiskunnassa papisto oli [[katolinen kirkko|katolisen kirkon]] vaikutuksesta "toinen aatelissääty". {{Lähde}}
 
Nelisäätyisissä Pohjoismaissa papisto oli aateliton sääty. [[Ruotsi]]ssa muut säädyt olivat [[aateli]]sto, [[porvaristo]] ja [[talonpoika|talonpojat]]. Suomessa pappissääty osallistui [[Ruotsin valtiopäivät|Ruotsin valtiopäiville]] ja vaikutti vuodesta 1809 alkaen [[Venäjän keisarikunta]]an liitetyn [[Suomen suuriruhtinaskunta|Suomen suuriruhtinaskunnan]] [[valtiosääty]]nä.{{Lähde}}
 
Suomen pappissäädyn aateperintö oli saksalais-luterilainen. Aatteeseen sisältyi sekä tieteellisyyttä että uskonnollis-käytännöllistä asennoitumista. Papisto eli useimmiten maaseudulla ja pyrki edistämään asuinalueensa kansan oloja omalla esimerkillään. [[Pappila|Pappilat]] pyrkivät olemaan elämäntavoiltaan idyllisen tasapainoisia ja luonnonläheisiä. Papin koko perheen tuli noudattaa vaatimatonta mutta siistiä ja vieraanvaraista elämää, jonka vastakohtana pidettiin aateliston tuhlaavaisuutta ja kaupunkilaisten paheellisuutta. Säätyläiset yöpyivät usein matkoillaan pappiloissa ja niiden vieraanvaraisuutta arvostettiin ja vertailtiin.<ref name=skh>{{Kirjaviite | Tekijä= Laura Kolbe, Laura (päätoim.) | Nimeke= Suomen kulttuurihistoria 2: Tunne ja tieto | Julkaisupaikka= Helsinki | Julkaisija= Tammi | Vuosi= 2002 | Sivu = 235–236| Isbn = 951-31-1843-6}}</ref>
 
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
 
== Aiheesta muualla ==
{{commonscat-rivi}}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Papisto