Ero sivun ”Minolainen kulttuuri” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
ssa
Tomisti (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 12:
[[Tiedosto:Minoan Head Bull - Heraklion Archaeological Museum.jpg|thumb|right|180px|Minolaisaikainen häränpää noin ajalta 1600–1500 eaa. [[Iraklionin arkeologinen museo]].]]
 
Kreetan saari on varmuudella asutettu viimeistään [[neoliittinen Kreikka|neoliittisen kauden]] alussa vuosien 7000–6000 eaa. välisenä aikana, jolloin [[Knossos|Knossoksen]] asutus syntyi.<ref name="Galanakis-Min">Galanakis 2013, s. 103–117.</ref> Varhaiset asukkaat olivat mahdollisesti eteläisestä Anatoliasta tulleita [[Sésklon kulttuuri]]n edustajia,<ref name="Neolithique">{{Verkkoviite | Osoite=http://pagesperso-orange.fr/atil/atil/xxx.htm | Nimeke=Cartes du Proche-Orient Neolithique | Julkaisu=Néolithique}}</ref> jotka toivat muun muassa [[neoliittinen Balkan|maanviljelyn Balkanille]]. Noin 6500 eaa. Kreetan maanviljelijäasutus keskittyi [[Messará]]n tasangolle eteläiselle Kreetalle. Näihin aikoihin oli alettu rakentaa suuria puulaivoja, joilla voitiin tehdä pitkiä merimatkoja.<ref name="mima0">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.minoanatlantis.com/Minoan_Spain.php | Tekijä=Baird, W. Sheppard | Nimeke=The Early Minoan Colonization of Spain | Ajankohta=2007}}</ref> Myöhemmin uusia, joskus [[pelasgit|pelasgeiksi]] sanottuja minolaisia saapui saarelle noin vuosien 5500/4500–4000 eaa. välisenä aikana.<ref name="Neolithique"/><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hist-europe.fr/Prehistoire/asianique.html | Nimeke=Les Peuples Asianiques | Julkaisu=Histoire des civilisations européennes}}</ref> Kreeta eli vielä jokseenkin erakoituneena uusista kulttuurivirtauksista vielä varhaisella pronssikaudella, sillä avomerenkulku ei ollut vielä niin kehittynyttä, että säännölliset yhteydet saaren ja varhaisempien kulttuurikeskusten välillä olisivat olleet mahdollisia. 6000-luvulta eaa. alkaen Kreetalla oli jo kuitenkin vallinnut menestyviä paikallisia kulttuureja, joista on jäljellä asutuskerrostumia erityisesti Knossoksessa.<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Paavo Castrén|Nimeke=Uusi antiikin historia|Vuosi=2011|Julkaisupaikka=Helsinki|Julkaisija=Otava|Isbn=978-951-1-21594-3}}, s. 22–29.</ref>
 
[[Faistos|Faistoksen]] asutus Messarán tasangolla syntyi noin 4000 eaa. Tämän jälkeen keskukset kasvoivat parin vuosituhannen aikana vähitellen suuriksi kaupungeiksi. Noin 3900–3700 eaa. esiminolaiset pelasgit alkoivat purjehtia pitkin Välimerta etsien louhittavia metalleja ja muita mineraaleja. Laivoja oli nyt helpompi rakentaa, kun noin 4000 eaa. Kreetalla käyttöön otetusta arsenikkikuparista tehdyillä sahoilla saatettiin sahata nopeasti lankkuja.<ref name="mima0"/> Toisaalta arsenikkikupari aiheutti myös myrkytyksiä. Kultaa, hopeaa ja kuparia löytyi lopulta [[Pyreneiden niemimaa|Iberian niemimaalta]], minne syntyi noin 3200 eaa. kukoistava [[Los Millaresin kulttuuri]].<ref name="mima0"/>