Ero sivun ”Autoradiografia” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
pEi muokkausyhteenvetoa
 
Rivi 1:
'''Autoradiografiassa''' [[biomolekyyli]]en rakenneosasiin, kuten [[proteiini]]en [[aminohapot|aminohappoihin]] ja [[nukleiinihappo]]jen [[nukleotidi|nukleotideihin]] liitetään [[radioaktiivisuus|radioaktiivisia]] [[atomi|atomeja]] ([[Radioisotooppi|radioisotooppeja]]). Tutkimuskohteen leimatut rakenneosat voidaan jäljittää [[solu]]ssa tai [[kudos|kudoksessa]] sen radioaktiivisuuden perusteella. Radioaktiivisina [[nuklidi|nuklideina]] autoradiografiassa käytetään yleensä suhteellisen matalaenergisiä [[Beetasäteily|beeta-säteilijöitä]], kuten [[Tritium|<sup>3</sup>H]], [[rikki|<sup>35</sup>S]] ja [[fosfori|<sup>32</sup>P]].
 
Autoradiografiassa radioaktiivista ainetta sisältävä solu- tai kudosnäyte tai leike kuvataan [[Röntgenfilmi ja filmikasetti|röntgenfilmille]], jossa nähdään radioaktiivisen aineen hajoamisessa syntyvä säteily (esim. [[Beetasäteily|beeta]]- tai [[gammasäteily]]). Autogradiografiakuva (autoradiografiradiogrammi) voidaan saada aikaan myös digitaalisena kuvana (digitaalinen autoradiografia) tuikekaasunilmaisimien tai fosforilevykuvantamismenetelmien avulla.
 
== Aiheesta muualla ==