Ero sivun ”Ulvila” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Toiseksi vanhin kaupunki.
AtraieBOT (keskustelu | muokkaukset)
p kapulakielisyyksiä ja itsestäänselvyyksiä poistettu (pyyntö); ehkä myös oheismuokkauksia (AWB)
Rivi 25:
}}
 
'''Ulvila''' ({{k-sv|Ulvsby}}) on [[Satakunnan maakunta|Satakunnan maakunnassa]] sijaitseva [[kaupunki]]. Ulvila sijaitsee [[Kokemäenjoki|Kokemäenjoen]] varrella, [[Pori]]n naapurissa. Sen naapurikuntia ovat Porin lisäksi [[Harjavalta]], [[Kokemäki]], [[Nakkila]] ja [[Sastamala]]. Ulvilaan liitetyn [[Kullaa]]n lisäksi entisiä naapurikuntia ovat Poriin liitetyt [[Porin maalaiskunta]], [[Noormarkku]] ja [[Lavia]] sekä Sastamalaan liitetty [[Kiikoinen]]. Kaupungin keskusta koostuu kahdesta eri puolilla Kokemäenjokea sijaitsevasta taajamasta, [[Friitala]]sta ja [[Vanhakylä (Ulvila)|Vanhastakylästä]]. Ulvilassa asuu {{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}}}} }} ihmistä<ref name="vakilukuviite" />, ja sen pinta-ala on {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km², josta {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/sisävesi|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km² on vesistöjä.<ref name="pinta-ala" /> Väestötiheys on {{formatnum: {{#expr: {{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}} }}/{{Suomen kunta/pinta-ala/maa|{{PAGENAME}}}} round 2}} }} asukasta/km².
 
Ulvilan kaupungin historia on pitkä: se perustettiin vuonna [[1365]], joten se on yksi Suomen kuudesta [[keskiaika]]isesta kaupungista ja Suomen toiseksi vanhin kaupunki [[Turku|Turun]] jälkeen. Ulvila menetti [[kaupunkioikeudet|kaupunkioikeutensa]] Porille vuonna 1558, kun Ulvilan silloinen satama oli [[maankohoaminen|maankohoamisen]] vuoksi muuttunut laivoille kulkukelvottomaksi. 442 vuotta myöhemmin, vuodesta 2000 lähtien Ulvilan kunta on taas käyttänyt itsestään nimitystä kaupunki. Nykyisen muotonsa Ulvilan kaupunki sai, kun [[Kullaa]]n kunta liitettiin siihen vuonna 2005. Ulvilan kaupunginvaltuusto päätti 15. ja 29. joulukuuta 2008 kuntaliitoksesta [[Nakkila]]n, [[Harjavalta|Harjavallan]] ja [[Kokemäki|Kokemäen]] kanssa. Liitoksen (hankenimeltään Nauhakaupunki) piti tulla voimaan vuoden 2011 alussa. Vuoden 2009 alusta aloittanut uusi valtuusto päätti kuitenkin 2. maaliskuuta 2009 purkaa liitossopimuksen.
Rivi 42:
==== Mannerjää vetäytyy ====
 
Mannerjää vetäytyi Ulvilan alueelta noin 7600–7500 &nbsp;eaa. Asumiskelpoinen ei Ulvila vielä ollut, sillä alueen peitti noin 200 metriä syvä meri. Ulvilan ylävimmät reunaosat alkoivat kohota meren pinnan yläpuolelle noin 2000 &nbsp;eaa.<ref>[http://ulvila.fi/ulvila.asp?lang=fi&menu=%7B524B2391-0606-4BBB-AB1E-CF8EC5BFF14C%7D&url=kulttuuri/ulvilanhistoria.xml Tiivistelmä Ulvilan historiasta, Ulvila.fi]</ref>
 
==== Kivikausi ====
 
Ulvilan asutut osat ovat enimmäkseen melko matalaa, tasaista Kokemäenjokilaaksoa, joten maankohoaminen on vaikuttanut alueeseen voimakkaasti. [[Kivikausi|Kivikaudelta]] on merkkejä [[Kiukaisten kulttuuri]]in kuuluneesta metsästäjä- ja hylkeenpyytäjäasutuksesta. Maanviljely alueella alkoi [[pronssikausi|pronssikaudella]], jolloin viljavat tasangot otettiin viljelyskäyttöön. Jälkeensä nämä asukkaat jättivät [[röykkiöhauta|röykkiöhautoja]]. Asutus oli tähän aikaan ilmeisesti kiinteää, koostuen yksittäistaloista.
 
==== Rautakausi ja autioituminen ====
Rivi 52:
[[Rautakausi|Rautakauden]] alku toi mahdollisesti mukanaan väestön taantumisen. Ajanlaskumme ensimmäisten vuosisatojen jälkeen Ulvilan ja [[Nakkila]]n alueelta ei enää tunneta kalmistolöytöjä, joten on mahdollista, että väestö hävisi ja alue muuttui erämaaksi noin vuosituhannen ajaksi.
 
Samaan aikaan Ulvilan alueella ollut merenlahti jatkoi maatumistaan ja [[Kokemäenjoki]] toi nykyisten [[Friitala]]n ja [[Vanhakylä (Ulvila)|Vanhankylän]] alueille [[savi]]maata, joka oli ilmeisesti liian sitkasta muokattavaksi aikakauden tekniikalla. Lähin tunnettu asutus sijaitsi [[Kokemäki|Kokemäellä]] ylempänä Kokemäkijokilaaksossa.
 
=== Keskiaika ===
 
[[Kuva:Church of Ulvila 2.jpg|thumbpienoiskuva|250px|[[Ulvilan kirkko|Ulvilan keskiaikainen kirkko]].]]
 
Rautakauden vaihtuessa historialliseksi ajaksi maanviljelytaidot kehittyivät ja asutus levisi Kokemäen suunnasta Ulvilan suuntaan. Ensimmäisenä syntyi [[Haistila]]n kylä noin 1200-luvulla. Haistila-niminen kylä on myös Kokemäellä, joten väki saattoi olla kotoisin sieltä. Vaikka uudisasutus sitkeämmille saviseuduille tuli rauta-auran myötä mahdolliseksi, oli Kokemäenjoen [[suisto]]n asutus osin vierasperäistä. [[Visby]]n ja muiden kaupunkien [[hansaliitto|hansakauppiaat]] tarvitsivat sataman ja tukikohdan, jollaisen harvaan asuttu Ulvilan seutu tarjosi.<ref name=jaakkola1926>Jalmari, Jaakkola: Ulvilan asutuksen, seurakunnan ja kaupungin synnystä, 1926</ref>
Rivi 64:
[[Ulvilan kirkko|Ulvilan kirkon]] rakentamisen alkuvaiheita ei tiedetä kovin tarkasti. Vuoden 1311 kirjeessään [[Ragvald II|piispa Ragvald]] vaati kirkon rakentamista [[Liikistö]]ön. Rakentamisen rahoitus on ratkaistu osittain aneiden myynnillä, mikä Ragvaldin kirjeestä käynee ilmi. Paikalle on ilmeisesti rakennettu väliaikainen puukappeli, jonka ympäristö palveli myös hautausmaana. Vuonna 1332 [[Pentti Gregoriuksenpoika|piispa Pentti]] antaa luvan kirkon rakentamiseen, mikä kertonee varainkeruun onnistumisesta. Molemmat piispat kirjoittivat Liikisten saaresta kirkon paikkana, mutta nykyinen kirkko sijaitsee [[Saarenluoto|Saarenluodon]] vieressä. Kun [[Hemming|piispa Hemming]] vuonna 1347 kirjoittaa uuden Ulvilan hautausmaan vihkimisestä, käy kirjeiden sisältö ristiriitaiseksi. Onko kirkko rakennettu alkujaan Saarenluodon viereen vai siirrettiinkö se sinne vasta myöhemmin? Hemmingin kirjeessä oli kirkon nimi vaihtunut Liikisten kirkosta Ulvilan kirkoksi, joka tuli samalla perustetun kauppalan nimeksikin. Kirkon lopullista valmistumisaikaa ei tiedetä, mutta vielä vuonna 1350 hanke vaati piispojen huomiota. Vuonna 1352 Ulvilan seurakunta mainitaan regaalisena kirkkopitäjänä. Vuonna 1412 kirjoitti Klaus Fleming Ulvilan kirkosta ”kirkkosaarena joen suussa”.<ref name=jaakkola1926/>
 
Perimätiedon mukaan sijaitsi Ulvilassa 1200–1300-luvuilla Liikistön kirkon lisäksi myös toinen kirkko. Tämä kirkko oli ylempänä joella, nykyään [[Nakkila]]an kuuluvassa [[Anola]]n [[Kirkkosaari (Nakkila)|Kirkkosaaressa]]. Siitä ei ole jäljellä näkyviä jäännöksiä.<ref>[http://www.ulvila.fi/ulvila.asp?menu={524B2391-0606-4BBB-AB1E-CF8EC5BFF14C}&url=kulttuuri/ulvilanhistoria.xml Ulvilan kaupungin historiaa]</ref>
 
Markkinapaikka keräsi ympärilleen paljon väkeä, mutta viljelevän asutustoiminnan kehitys vaati maakaaren hyväksymistä. Useimmissa kylissä asuttiin 1400-luvulla, mutta kauempana olevat kylät oli perustettu viimeistään 1500-luvulle tultaessa. Ulvilan kylistä [[Viikkala]], Lautila, Leistilä, Masia, Ruskeala ja Haistila lienevät alkujaan olleet suomalaisen oikeuden kyliä, mutta 1300-luvun jälkeen syntyneet uudet kylät tulivat ruotsalaisen oikeuden piiriin. Myös suomalaisen oikeuden kylien pilkkominen siirsi uudet kylät ruotsalaisen oikeuden piiriin. Uudet asukkaat olivat uudisasukkaita ulkomailta, muualta Suomesta tai kokemäkeläisiä. Tilojen ja asukkien nimet kuuluivat mahdollisesti kauppiaille tai Ruotsista ja [[Gotlanti|Gotlannista]] tulleille. Osan omistajien nimistä olivat suomalaisten nimiä, jotka ruotsinnettiin asiakirjoihin.<ref name=jaakkola1926/>
Rivi 70:
[[Turun piispa]]lla oli omistusoikeus Liikistön ja Anolan kalavesiin ja rantoihin. Alueita hoitaneet [[lampuoti|lampuodit]] lienevät olleet ruotsalaisia. Kuitenkin jo 1400-luvulla kylät olivat alkaneet suomalaistua, mikä on todettavissa kyläläisten nimien perusteella.
 
Liikisten saaren markkinat kilpailivat alusta alkaen Kokemäen kauppapaikan kanssa. Sataman hallinta joen suistossa merkitsi kilpailuetua, mutta Kokemäellä oli kaupan pääasiallinen hallintaoikeus. Hansaliiton vaikutusvallan kasvu nakersi Kokemäen kauppalan etuja. Kuten säilyneistä asiakirjoista voidaan todeta, on vuoden 1344 Gertudin kiltatuvan tilaisuudessa pidetyssä puheessa puhuteltu väkeä ”kirkkoherraksi, kaupunkilaisiksi ja seurakuntalaisiksi”, olisi Ulvila muutettu kauppalaksi. Kauppalaksi nimeäminen tapahtui mahdollisesti 1330-luvulla. Kaupunki pormestareineen se ei vielä ollut, sillä Ulvila oli vielä voudin alaisuudessa. Varsinaiset kaupunkioikeudet Ulvilalle myönsi Ruotsin kuningas [[Albrekt Mecklenburgilainen]] vasta 7. helmikuuta 1365.<ref name=jaakkola1926/> Alueella sijainnutta maalaiskylää lienee nimitetty jo pian tämän jälkeen Vanhaksikyläksi, vaikka nimi ''Gammelby'' siirtyikin asiakirjoihin vasta kaupungin häviämisen jälkeen.
 
Ulvilalaisten painostus kokemäkeläisiä kohtaan tuotti tulosta vuonna 1347. Lammaisten kalastusoikeuksien saamisen lisäksi ulvilalaisille myönnettiin vielä yksinoikeus käydä kauppaa Kokemäellä kevätmarkkinoilla. Keväällä tammikuun 13. päivästä alkaen pääsiäiseen asti käytiin Kokemäen kauppalassa markkinoita, jonne nyt myös ulvilalaiset saivat tulla myymään tuotteitaan. Rajoittavana ehtona oli, etteivät kuninkaan verotulot saaneet rinnakkaiselosta vähentyä.<ref name=jaakkola1926/>
Rivi 82:
[[Kalmarin unioni|Unionisodat]] olivat rasittaneet ulvilalaisia raskaasti. Kuningas [[Kustaa Vaasa]] määräsi vuonna 1550 ulvilalaiset porvarit muuttamaan perustamaansa [[Helsinki|Helsingin]] kaupunkiin. Vaikka porvarit saivat muutaman vuoden jälkeen luvan palata, [[Juhana III|Suomen herttua]] määräsi vuonna 1558 uuden [[Pori]]n kaupungin perustettavaksi seitsemän kilometriä lähemmäksi rannikkoa Kokemäenjoen silloiseen suuhun.
 
Ulvila edusti 1500- ja 1600-luvuilla Suomen maaseutua ja sitä leimasi kartanolaitos. Sodat, nälänhädät ja väenotot autioittivat taloja, mutta tästä huolimatta väestö kasvoi vuoden 1535 noin 350 hengestä 1600-luvun lopun 600 henkeen. [[Isoviha|Isonvihan]] jälkeen kasvu nopeutui. Maksamattomien verojen vuoksi kruunulle joutuneita tiloja ostettiin perinnöksi ja kartanot kehittivät maataloutta. Samalla ne ja isot talonpoikaistalot alkoivat perustaa takamailleen torppia, joiden asukkaat raivasivat suuren osan nykyisestä peltoalasta. Myös [[Lattomeri|Lattomeren]] suoniitty kuivattiin pelloksi, mikä lisäsi peltoalaa sadoilla hehtaareilla. Väestö kasvoi vuoden 1750 seitsemästä ja puolesta sadasta asukkaasta vuoden 1855 3 800 asukkaaseen.
 
1700-luvulla perustettiin [[Leineperin ruukki]]. Siellä jalostettiin suomalmista takorautaa ja se tuotti myös muurauslaastin ainesosaksi tarvittua kalkkia. Ruukin ympärille syntyi omaleimainen yhdyskunta.
Rivi 94:
Ensimmäinen kiertokoulu perustettiin Ulvilaan vuonna 1855, mutta kansakoulua – Vanhakylän koulua – saatiin odottaa vuoteen 1880, jolloin se empimisen jälkeen perustettiin. Lainakirjaston oli perustanut [[rovasti]] Stenbäck jo vuonna 1865. Myös muut tavanomaiset uudistukset saapuivat Ulvilaan: [[Kaasmarkku]]un perustettiin vapaaehtoinen palokunta vuonna 1898 ja Ulvilaan nuorisoseura<ref>[http://www.ulvilannuorisoseura.net/ Ulvilan nuorisoseura]</ref> 1906, joiden toiminta jatkuu edelleen.
 
[[Ravani]]n kylään perustettiin 1880-luvulla [[Ulvilan reservikomppania|2. Turun tarkk'ampujapataljoonantarkk’ampujapataljoonan 7. reservikomppanian]] harjoitusalue kasarmeineen. [[Suomen suuriruhtinaskunnan armeija]] hajotettiin 1900-luvun alussa ja myöhemmin, 1920- ja 1930-luvuilla, paikalla sijaitsi [[suojeluskunta|suojeluskunnan]] leirialue. Reservikomppanian kasarmirakennus siirtyi myöhemmin Satakunnan maanviljelysseuran omistukseen.<ref>Hannu Tarmio, Marketta Heinonen ja Kalevi Korpela (toim.): ''Suomenmaa 7: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos'', s. 323. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1978. ISBN 951-0-06467-X.</ref>
 
[[Suomen sisällissota]]an enemmistö ulvilalaisista osallistui punaisten puolella. Valkoisessa armeijassa taisteli noin 40 ja punaisella puolella 1&nbsp;500–2&nbsp;000 miestä. Vuoden 1916 vaaleissa [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|sosiaalidemokraattinen puolue]] oli saanut ennätysmäisen 77&nbsp;% kannatuksen. [[Suomen sotasurmat]] -projektin tietojen perusteella ulvilalaisia kuoli väkivaltaisesti kansalaissodan yhteydessä 312 ja [[kullaa]]laisia 99. Näistä valtaosa oli punaisia ja heitä kuoli myös vankileireillä.
Rivi 102:
=== Nykyaikaan ===
 
Toisen maailmansodan jälkeen Ulvilaan asutettiin noin 1&nbsp;000 [[evakko]]a pääasiassa [[Hiitola]]n pitäjästä. Karjalaiset kulttuurivaikutteet toivat Ulvilaan mm. virpomisperinteen ja karjalanpiirakat. Ulvilan väkiluku jatkoi nousuaan suurten ikäluokkien myötä ja 1960-luvulla kunta alkoi kunnanjohtaja Teuvo Aallon johdolla harrastaa aktiivista maapolitiikkaa. Keskimäärin kunta on myynyt viitisenkymmentä omakotitonttia vuodessa, mikä on synnyttänyt Krapiston, Mynsterin, Rantalan, Suurpään, Nummelan, Loukkuran, Nahkurin ja Mukulamäen pientaloalueet. Kerrostaloja on rakennettu Vanhaankylään ja Friitalaan.
 
Ulvilan yhteiskuntarakenne on muuttunut palveluvaltaiseksi. Friitalan nahkatehtaan toiminta on jo loppunut.<ref>http://www.friitalatalo.fi/historia.html</ref> Sitä ovat korvanneet huipputekniikkayritykset [[Cimcorp|Cimcorp Oy]], Neorem Magnets sekä aivan Porin ja Ulvilan rajalla, tosin Porin puolella sijaitsevat Luvata Pori Oy:n ja [[Cupori|Cupori Oy:n]] (aikoinaan [[Outokumpu (yritys)|Outokumpu Oy:n]]) kuparinjalostustehtaat.
 
Kuntarakenteen muutos on vaikuttanut myös Ulvilaan. Aiemmin Ulvilasta eronnut Kullaa on palannut emopitäjänsä yhteyteen vuonna 2005. Samalla Kullaan seurakunnasta tuli jälleen Ulvilan kappeliseurakunta. Kaupungin nimen Ulvila otti itselleen jälleen vuoden 2000 alusta. Viime vuosina Ulvilan väestö on ollut lievässä laskussa.
Rivi 112:
 
Tuotantosektoreittain Ulvilassa on työpaikkoja seuraavasti:<ref name="886 Ulvila Ulvsby">{{Verkkoviite | osoite = http://www.ulvila.fi/ulvila.asp?lang=fi&menu=%7BE4D4866C-2249-4173-B8EA-EC3F744D8F00%7D&url=talous/kuntakortti.xml | nimeke = 886 Ulvila Ulvsby }}</ref>
* maa- ja metsätalous 3 &nbsp;%
* teollisuus 31 &nbsp;%
* palvelut 61 &nbsp;%.
 
== Koulutus ja kulttuuri ==
Rivi 130:
 
==Liikenne==
Ulvilan kautta kulkevat [[Tampere–Pori-rata]], Porin ja [[Helsinki|Helsingin]] välinen [[valtatie 2]] sekä Porin ja [[Tampere]]en välinen [[valtatie 11]]. [[Ulvilan rautatieasema|Ulvilan (Friitalan) rautatieasema]] (alkujaan laituri) ja [[Haistilan rautatieasema|Haistilan pysäkki]] kuuluivat Porin radan alkuperäisiin liikennepaikkoihin. Haistilassa oli radan toiminnan alkuvuosina vilkas lastaussatama, josta junilla sisämaasta tuotu puutavara lastattiin [[proomu]]ihin kuljetettavaksi edelleen [[Mäntyluoto|Mäntyluodon]] satamaan. Maantieliikenteen syrjäytettyä raideliikenteen molemmat liikennepaikat lakkautettiin: Haistilan seisake vuonna 1974, Friitalan asema kymmenen vuotta myöhemmin.<ref> Jussi Iltanen: ''Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat'' (2. painos), s. 128. Helsinki: Karttakeskus, 2010.</ref>
 
== Väestönkehitys ==
Rivi 164:
 
{{Pylväsdiagrammi
|title = Ulvilan väestönkehitys 1980–2020
|titlebar= #DDD
|width = 600px
|barwidth= 500px
|left1 = Vuosi
|right1 = Asukkaita
|bars =
{{bar pixel|1980|#0099FF|424||12 809}}
{{bar pixel|1985|#0099FF|462||13 960}}
Rivi 184:
 
===Taajamat===
Vuoden 2017 lopussa Ulvilassa oli 13 &nbsp;237 asukasta, joista 11 &nbsp;140 asui [[TaajamaTaajamat Suomessa|taajamissa]], 1 &nbsp;937 haja-asutusalueilla ja 160:n asukkaan asuinpaikan koordinaatitasuinpaikat eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Ulvilan taajama-aste on 85,2 &nbsp;%.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_025.px | Nimeke = Taajama-aste alueittain 31.12.2017 | Ajankohta =28.9.2017 | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =8.12.2018 }}</ref> Ulvilan taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:<ref name="taajamat kunnittain 2011">{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_026.px | Nimeke = Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 | Ajankohta =28.9.2017 | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =8.12.2018 | Kieli = }}</ref>
 
{| class="wikitable sortable"
Rivi 196:
|}
 
Kaupungin [[keskustaajama]] on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Ulvilan keskuspaikka Vanhakylä sekä Friitala eivät muodosta omia taajamiaan, vaan ne ovat osa Porin keskustaajamaa, joka ulottuu Ulvilan lisäksi usean Porin lähikunnan alueelle.<ref name="taajamat kunnittain 2011" /> Yhteensä Porin keskustaajamassa on 84 &nbsp;190 asukasta ja sen pinta-ala on 121,37 neliökilometriä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_027_fi.px| Nimeke = Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2017 | Ajankohta =28.9.2017 | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =8.12.2018 }}</ref>
 
=== Ikärakenne ===
Rivi 253:
 
==== Haistila ====
[[Haistila]] on kylä Ulvilan kaupungissa Valtatie 2:n tuntumassa noin kaksi kilometriä kaupungin keskustaajamasta Friitalasta Helsinkiin päin. Pientaloista koostuva asutus on levinnyt lähinnä nauhamaisesti parin kilometrin matkalle Ulvilasta Nakkilan johtavan maantien varrelle. Haistila on yksi Ulvilan vanhimmista kylistä, sen asutus lienee syntynyt jo 1200-luvulla. Myös Kokemäellä on Haistila-niminen kylä, joten on mahdollista, että Ulvilan Haistilan alkuperäinen asutus on peräisin sieltä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://leabright.wordpress.com/2008/09/28/family-history-historical-roots-of-uotila-in-ulvila-region/ | Nimeke= Historical roots of Uotila in Ulvila region | Ajankohta= 28.9.2008 | Viitattu= 28.5.2012}}</ref>
 
==== Harjunpää ====
Rivi 280:
 
==== Leineperi ====
[[Leineperi]] on 261 asukkaan maaseutukylä Kullaalla Ulvilassa. Leineperi tunnetaan yhtenä Suomen parhaiten säilyneenä kulttuurihistoriallisena ruukkikylänä, ja kylässä vierailee vuosittain useita kymmeniä tuhansia vierailijoita.<ref>http://www.leineperi.com</ref> Kylän merkittävin nähtävyys on vuonna 1771 perustettu Leineperin ruukki.<ref>http://personal.inet.fi/yhdistys/kkmy/leineperi.htm</ref>
 
==== Levanpelto ====
Rivi 389:
* [http://www.tilastokeskus.fi/tup/kunnat/kuntatiedot/886.html Tilastokeskus – Ulvilan avainluvut]
* [http://www.ulvila.fi/ulvila.asp?lang=fi&menu=%7B524B2391%2D0606%2D4BBB%2DAB1E%2DCF8EC5BFF14C%7D&url=kulttuuri/ulvilanhistoria.xml Ulvilan kaupungin historia] (toiminut pääasiallisena lähteenä Historia-kappaleelle)
 
 
{{Satakunta}}
{{Suomen keskiaikaiset kaupungit}}
{{Metatieto}}
 
[[Luokka:Ulvila|*]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Ulvila