Ero sivun ”Tuusula” versioiden välillä

Tuusulan väkiluku on noin 39 000. Noin puolet Tuusulan väestöstä asuu Hyrylässä, joka on kunnan kuntakeskus. Helsingistä Hyrylään johtaa moottoritie [[Tuusulanväylä]]. [[Nurmijärvi|Nurmijärven]] ja [[Kirkkonummi|Kirkkonummen]] jälkeen Tuusula on väkiluvultaan Suomen [[Luettelo Suomen kunnista väkiluvun mukaan|kolmanneksi suurin kunta]], joka ei käytä itsestään nimitystä kaupunki. Tilastollisesti Tuusula on kaupunkinimityksen puutteesta huolimatta kaupunkimainen kunta, sillä sen suurimmassa taajamassa [[Hyrylä]]ssä asuu yli 15 000 asukasta.

 

 

Tuusulan pormestari on vuodesta 2017 ollut [[Arto Lindberg (kunnanjohtaja)|Arto Lindberg]].<ref name=YLe/>

 

=== Taajamat ===

 

{| class="wikitable sortable"

|}

 

 

==Historia==

 

 

 

Tuusulan historia itsenäisenä hallintoyksikkönä alkaa vuodesta 1643, jolloin muodostettiin Tuusulan [[kappeliseurakunta]]. Tuusulalaiset kuuluivat pääosin [[Sipoon seurakunta]]an, ja oman kappeliseurakunnan perustaminen oli seurausta kyllästymisestä pitkiin kirkkomatkoihin. Suomenkieliset talonpojat olivat tyytymättömiä myös siihen, että jumalanpalveluksia ei pidetty riittävästi omalla kielellä, mutta velvoitteisiin, muun muassa kirkkojen kunnostukseen ja rakentamiseen, he kyllä kelpasivat. Kappeliseurakunnan perustamisesta huolimatta tuusulalaiset olivat edelleen Sipoon seurakunnan alaisuudessa ja erkanivat siitä vasta 10 vuotta myöhemmin, vuonna 1653, jolloin [[Tuusulan seurakunta]] lopullisesti itsenäistyi. Vuotta 1643 eli kappeliseurakunnan perustamista pidetään kuitenkin Tuusulan syntymävuotena.

* Vuonna 1974 Tuusulan, Hyvinkään ja Nurmijärven kolmeen osaan jakama [[Jokela]]n taajama liitettiin kokonaisuudessaan Tuusulaan.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Antti Roseberg | Nimeke = Tuusulan historia 1920–1984 | Sivu = 14–18 | Luku = Jokelan alueliitos | Julkaisija = Gummerus | Vuosi = 1998 | Tunniste = ISBN 952-91-0288-7}}</ref>

 

 

Hyrylän läheisyydessä on kolme kertaa pidetty [[asuntomessut]]: [[Lahela]]ssa vuonna 1970, [[Nummenharju]]lla vuonna 2000 ja Rykmentinpuistossa vuonna 2020<ref>https://www.rykmentinpuisto.fi/asuntomessut-2020/</ref>.

Hyrylän läheisyydessä on ollut myös useita suuria sorakuoppia. Kun Helsingin ja sen lähiympäristön kiihkeään rakentamiseen tarvittiin loputtomasti hiekkaa ja soraa, sadat kuorma-autot kiidättivät sitä silloista kaksikaistaista, betonipintaista Tuusulantietä myöten. Koska Hyrylässä sijaitsi myös ilmatorjuntarykmentti, joku keksi nimetä nämä vinhasti liikkuvat autot ”Hyrylän hävittäjiksi”.

 

 

Jokela alkoi rautatien (1862) vaikutuksesta kehittyä nopeasti teollisuustaajamaksi. Kylään perustettiin muun muassa kolme tiilitehdasta, tulitikkutehdas, vanutehdas ja laatikkotehdas. Tiilitehtaita paikkakunnalle vetivät ainutlaatuiset, laajat savipitoiset maa-alueet. Ensimmäisenä aloitti toimintansa Jokelan Tiilitehdas vuonna 1874.

Taiteilijayhteisö syntyi Tuusulanjärven itärantaa myötäilevän vanhan tien varteen. Tämä [[Tuusulan Rantatie]] on nykyisin hiljainen sivutie, mutta alkujaan se oli osa 1680-luvulla rakennettua, myös Heinolantieksi kutsuttua tietä. Tie on nykyään [[museotie]].

 

 

Myöhemmin tien vaikutuspiirissä asuivat ja tekivät työtä muun muassa [[Juhani Aho]], [[Venny Soldan-Brofeldt]], [[Jean Sibelius]], [[Pekka Halonen]], [[Eero Järnefelt]] ja [[J. H. Erkko]]. Nykyisin [[Ahola (Järvenpää)|Ahola]], [[Ainola]], [[Halosenniemi]] ja [[Erkkola]] ovat museoita. [[Suviranta (Järvenpää)|Suvirantaa]] asutti Eero Järnefeltin jälkeen hänen tyttärensä taidemaalari Laura perheineen, ja paikka on edelleen suvun hallussa yksityiskotina. Myös [[Aleksis Kiven kuolinmökki]] on muistomerkkinä Rantatien varrella.

== Kulttuuri ==

 

 

Tuusula on johtava modernin taiteen paikka Keski-Uudellamaalla. Tuusulassa on [[Halosenniemi]], arvokas kulta-ajan taiteilijoiden kokoelma ja [[Martta Wendelin]]in kokoelma.<ref>Matti Huhta: Tuusula nappasi Keravan kaupungilta 1&nbsp;300 arvotaulun kokoelman Hyrylään. Aune Laaksosen taulut esille Hyrylään, Helsingin Sanomat 29.8.2008 A13</ref>

Tuusula sai [[Kerava]]lta yhden Suomen merkittävimmistä nykytaiteen kokoelmista vuonna 2008. Keravan taidemuseon entisen johtajan Aune Laaksosen taidesäätiön 1&nbsp;300 taulua saavat pysyvät näyttelytilan [[Hyrylä]]ssä. Näyttely aukesi marraskuussa 2008 Tuusulan taide ja kulttuurikeskuksessa. Pysyvät tilat kunnostetaan nykyisen viereisen kuvataidekoulun tiloihin. Keravan taidemuseo menetti yli puolet teoksistaan. Sinne jää edelleen Keravan taidesäätiön 1&nbsp;200 teosta. Aune Laaksosen mukaan syy päätökseen on Keravan valtuuston puheenjohtajan ja kansanedustaja [[Eero Lehti|Eero Lehden]] toiminta. ”Mainettani on yritetty mustata. Lehti ja pari muuta kunnallispoliitikkoa ovat tehneet valituksia Keravan kaupungin tekemistä taidemuseopäätöksistä, mutta hävinneet ne. Kaikki tämä on kypsyttänyt nyt tehtyyn ratkaisuun.”<ref>Matti Huhta: Tuusula nappasi Keravan kaupungilta 1 300 arvotaulun kokoelman Hyrylään. Aune Laaksosen taulut esille Hyrylään, Helsingin Sanomat 29.8.2008 A13</ref>

 

Tuusulassa sijaitsee [[Tuusulan työläiskotimuseo]].

 

 

===Ruokakulttuuri===

==Väestönkehitys==

 

 

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

 

{{Pylväsdiagrammi

{{bar pixel|1980|#0099FF|289||22 412}}

{{bar pixel|1985|#0099FF|325||25 222}}

{{bar pixel|2015|#0099FF|496||38 459}}

{{bar pixel|2020|#0099FF|498||38 628}}

}}

 

 

==Seurakunnat==

|137

|159

|}

 

=== Suurimmat työnantajat ===

 

* [[AW-Store Oy]]

== Liikenne ==

 

 

Helsingistä Tuusulaan ja sen kuntakeskukseen Hyrylään johtaa [[Tuusulanväylä]] ([[kantatie 45]]), joka aivan kuntakeskuksen porteille asti on moottoritie. Hyrylässä on isohko [[liikenneympyrä]], jossa kantatie 45 jatkuu Hyvinkään suuntaan tienä, joka tunnetaan nimellä Hämeentie, ja Järvenpään suuntaan johtaa Järvenpääntie ([[seututie 145]]). Hämeentiestä erkanee Nurmijärvelle johtava Nahkelantie ([[seututie 139]]) ja Järvenpääntiestä erkanee Keravan kautta [[Kilpilahden satama]]an johtava Kulloontie ([[seututie 148]]).

 

== Ystävyyskunnat ==

*{{Viron lippu}} [[Vinni]], [[Viro]]

*{{Saksan lippu}} [[Cellen piirikunta]], [[Saksa]]

*{{Meksikon lippu}} [[Queretaro]], [[Meksiko]]