Ero sivun ”Toholampi” versioiden välillä

| latd= 63 |latm= 46.5 |lats=

Toholammilla toimii SM-kisoissa hyvin menestynyt [[Toholammin Puhallinorkesteri]], joka on myös tehnyt useita merkittäviä soittomatkoja mm. Saksaan, Venäjälle sekä [[Latvia]]an ja muualle Baltiaan.

Ihminen saapui Toholammin seudulle [[Kampakeraaminen kulttuuri|kampakeraamisen kulttuurin]] aikoihin. [[Kivikausi|Kivikautisia]] asuinpaikkoja on seudulta löydetty seitsemän mm. Lahnalammilta ja Sykäräisistä. Esinelöytöjä on tehty myös runsaasti seudulla. Kampakeraamisen kulttuurin lopulla Lestijoen laakso näyttää menettäneen asutuksen, sillä ainakin löytöjä on sangen niukasti. [[Pronssikausi|Pronssi-]] ja [[Rautakausi|rautakautisia]] löytöjä on tehty myös hyvin vähän seudulta.<ref name=" Perinnealbumi">{{kirjaviite | Tekijä=Olavi Antila, Anja Salminen, Olli Vilen |Nimeke= Perinnealbumi. Keski-Pohjanmaa 2 |Julkaisupaikka=Kuopio| Julkaisija= Kimy-kustannus |Vuosi=1980 |Tunniste= ISBN 951-840-003-2 }}</ref>

[[Suomalaiset]] saapuivat 1100 &nbsp;jaa. [[Saamelaiset|saamelaisten]] erämaille ja nämä väistyivät suomalaisten alta tai sulautuivat tulokkaisiin. [[Kainulaiset|Kainulaisiksi]] ja myöhemmin [[Pirkkalaiset|pirkkalaisiksi]] nimetyt pohjankävijät olivat kotoisin [[Satakunta|Satakunnasta]] ja [[Suur-Pirkkala]]n pitäjistä. Osa satakuntalaisista erämiehistä asettui 1200-luvulla asumaan Keski-Pohjanmaan jokien suihin. Nimistötutkimus tukee satakuntalaisten eränkäyntiä, sillä esim. Toholammin Oravalla on vastineensa [[Karkku|Karkun]] pitäjän Oravalassa (nyk. Oravula). Myös [[hämäläiset]] ulottivat eräretkensä [[Pohjanmaa]]lle. Toholammin monet Jämsä-nimet viittaavat [[Päijänne|Päijänteen rannoille]].<ref name="Perinnealbumi " /> Entisen [[Suur-Pirkkala|Pirkkalan pitäjän]], nykyisen [[Tampere]]en alueella sijaitsevien [[Tohloppi]]-järven ja entisen Tohloppilan kylän nimillä on nimistötutkimuksen mukaan todennäköisesti yhteiset juuret Toholammin pitäjännimen kanssa.<ref>Maija Louhivaara: ''Tampereen kadunnimet'', s. 254. Tampereen museoiden julkaisuja 51, 1999, Tampere. ISBN 951-609-105-9.</ref>

Toholammin asutuskehitys katkesi 1600-luvulla Ruotsin sotiessa suurvalta-aseman ylläpitämiseksi. Vuonna 1624 verotarkastuksessa todettiin Suur-Lohtajan parhaimpien [[terva]]metsien löytyvän Kannuksen [[Mutkalampi|Mutkalammilta]] ja Toholammilta. [[Tervanpoltto|Tervanpoltosta]] tuli ensimmäinen apuelinkeino, joka auttoi [[Talonpoika|talonpoikia]] irrottautumaan puhtaasta [[Omavaraistalous|luontaistaloudesta]] ja siirtymään luottotalouteen. Yhden talon tervantuotanto saattoi jo 1600-luvulla nousta useisiin kymmeniin tynnyreihin ja tämän vuoksi käräjilläkin riideltiin tervasta useasti. Myös pienimuotoista [[Rauta|raudanvalmistusta]] harrastettiin seudulla. Talonpojat valmistivat [[Ankkuri|ankkureita]] ja muita suurempia taontatöitä vesivoimalla käyvien väkivasaroiden avulla, jotka olivat yksityisiä tai useampien talojen yhteisiä. Rautateollisuus kuitenkin alkoi laantua 1700-luvulla.<ref name="Perinnealbumi " /><br>

Vuonna 1900 Toholammin asukasluku oli 3&nbsp;674 ja 1910 4&nbsp;426. Vaikka Toholammin asukasluku kasvoi 1900-luvun alussa, [[siirtolaisuus]] vähensi kunnan asukasmäärää. Vuosina 1872–1917 Toholammilta lähti 2&nbsp;042 ihmistä hakemaan parempaa elämää [[Amerikka|Amerikasta]]. Suurimmat siirtolaisvuodet olivat vuosina 1893–1902. Tällöin Toholampi kuului maan johtaviin siirtolaispitäjiin, joissa oli vähintään 20 siirtolaista tuhatta asukasta kohti vuodessa. Muita tähän ryhmään kuuluvia kuntia olivat Etelä-Pohjanmaan [[Isokyrö]], [[Kortesjärvi]] ja [[Alajärvi]]. Kun [[Yhdysvallat]] alkoi 1920-luvulla rajoittaa siirtolaisten tuloa maahansa, suuntasivat toholampilaiset toiveensa [[Kanada]]an. Vähitellen siirtolaisten määrä alkoi vähentyä, mihin oli syynä elintason paraneminen Suomessa.<ref name=" SuurLohtaja2">{{kirjaviite | Tekijä=Leevi Junkala, Maria Niemelä |Nimeke=Suur-Lohtajan historia 2 |Julkaisupaikka=Kokkola| Julkaisija=Suur-Lohtajan historiatoimikunta |Vuosi=1977 |Tunniste=ISBN 951-99109-9-9 }}</ref><br>

Kunnan asukasluvun huippu saavutettiin vuonna 1950, jolloin asukkaita kunnassa oli jo lähes 5&nbsp;000. Tämän jälkeen väestö alkoi vähentyä nopeasti, sillä kunta ei pystynyt työllistämään kuin osan [[Maatalous|maataloudesta]] vapautuneesta väestöstä. Vuonna 1975 asukkaita oli enää 3&nbsp;828. 1970-luvun lopulla kunnan väkiluku kääntyi kasvuun ja 4&nbsp;000 asukkaan raja ylitettiin jälleen. Vuonna 1985 kunnan asukasluku oli 4&nbsp;070. 1990-luvun alussa koettu [[lama]] käänsi Toholammin asukasluvun uudelleen laskuun. Vuonna 2011 asukkaita oli 3&nbsp;462.<ref name="Finlandia7">{{kirjaviite | Tekijä=Riitta Koski, Kari-Pekka Karlsson |Nimeke=Finlandia, Otavan Maammekirja 7 |Sivut = 204 |Julkaisupaikka= Helsinki | Julkaisija=Otava| Vuosi= 1986 |Tunniste=ISBN 951-1-08930-7}}</ref>

|title = Toholammin väestönkehitys 1980–2020

|titlebar= #DDD

|width = 600px

|barwidth= 500px

|left1 = Vuosi

|right1 = Asukkaita

|bars =

|caption = Lähde: Tilastokeskus.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_011.px | Nimeke =Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =29.3.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =11.1.2018 | Kieli = }}</ref>

Vuoden 2017 lopussa Toholammilla oli 3 &nbsp;192 asukasta, joista 1 &nbsp;642 asui [[TaajamaTaajamat Suomessa|taajamissataajamassa]], 1 &nbsp;539 haja-asutusalueilla ja 11:n asukkaan asuinpaikan koordinaatitasuinpaikat eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Toholammin taajama-aste on 51,6 &nbsp;%.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_025.px | Nimeke = Taajama-aste alueittain 31.12.2017 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =28.9.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =8.12.2018 | Kieli = }}</ref> ToholamminKunnassa taajamaväestö kuuluuon vain yhteenyksi taajamaan eli kunnan [[keskustaajama]]antaajama, [[Toholammin kirkonkylä]]än, jossa oli vuoden 2017 lopussa 1 642 asukasta.<ref name="taajamat kunnittain 2011">{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_026.px | Nimeke = Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =28.9.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =8.12.2018 | Kieli = }}</ref>

Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä toimii paikkakunnalla [[Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys|evankelisuus]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.uskonnot.fi/yhteisot/view?orgId=653| Nimeke = Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Uskonnot Suomessa| Viitattu = 31.10.2011| Kieli = }}</ref> Toholammin evankelisen osaston puitteissa<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://toholamminsley.nettisivu.org/| Nimeke = Toholammin evankelinen osasto| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Toholammin evankelinen osasto| Viitattu = 31.10.2011| Kieli = }}</ref>, [[herännäisyys]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.uskonnot.fi/yhteisot/view?orgId=667| Nimeke = Herättäjä-Yhdistys ry| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Uskonnot Suomessa| Viitattu = 31.10.2011| Kieli = }}</ref> sekä [[vanhoillislestadiolaisuus]], jolla toimii paikkakunnalla Toholammin ja Lestijärven Rauhanyhdistys<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kase.fi/ry/| Nimeke = Toholammin ja Lestijärven Rauhanyhdistys| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Toholammin ja Lestijärven Rauhanyhdistys| Viitattu = 31.10.2011| Kieli = }}</ref>.

Muita kirkkokuntia edustaa [[helluntaiherätys|helluntaiherätykseen]] kuuluva [[Toholammin helluntaiseurakunta]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.uskonnot.fi/yhteisot/view?orgId=339| Nimeke = Toholammin Helluntaiseurakunta| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Uskonnot Suomessa| Viitattu = 31.10.2011| Kieli = }}</ref> [[Suomen ortodoksinen kirkko|Suomen ortodoksisen kirkon]] seurakunnista Toholammin alueella toimii [[Vaasan ortodoksinen seurakunta]].<ref>https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/vaasan-ortodoksinen-seurakunta</ref>

* [[Rainer Kaunisto]], näyttelijä

* [[Marko Kotila]], kestävyysjuoksija

* [[Virve Nuotio]], solisti

* [[Hannu Peltomaa]], elokuvaohjaaja