Ero sivun ”Tammela” versioiden välillä

| työttömyys-päiväys = 30.11.2012<ref name="Työttömyys Forssan seudulla">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.mol.fi/toimistot/forssa/tilannekatsaus.pdf | Nimeke =Forssan työ- ja elinkeinotoimisto tilannekatsaus 30.11.2012 | Tekijä = | Tiedostomuoto =pdf | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =30.11.2012 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Forssan työ- ja elinkeinotoimisto | Viitattu =21.2.2013 | Kieli = }}</ref>

[[Kuva:Tammela_churchTammela church.jpg|thumbpienoiskuva|250px|[[Tammelan kirkko]].]]

[[Kuva:Hakkapeliitta_2006_bHakkapeliitta 2006 b.jpg|thumbpienoiskuva|250px|Kuva Hakkapeliittatapahtumasta vuodelta 2006.]]

[[Tiedosto:Torronsuo National Park.jpg|thumbpienoiskuva|250px|[[Torronsuon kansallispuisto]]a keväällä 2005. Kuvattu Idänpäänkallion luontotornista.]]

[[Tiedosto:Kyynäränharju, Liesjärven kansallispuisto, Tammela, 15.11.2014.JPG|thumbpienoiskuva|250px|[[Liesjärven kansallispuisto]]on kuuluva kapea Kyynäränharju jakaa [[Liesjärvi (Tammelan Liesjärvi)|Liesjärven]] ja Kyynärän järvet. Vasemmalla Liesjärvi. Kuvattu marraskuussa 2014.]]

Tammelan naapurikunnat ovat [[Forssa]], [[Hämeenlinna]], [[Jokioinen]], [[Karkkila]], [[Lohja]], [[Loppi]], [[Somero]] ja [[Urjala]]. Entisistä kunnista Tammelan naapureita ovat olleet [[Koijärvi]], [[Kalvola]], [[Renko]], [[Pyhäjärvi Ul]], [[Pusula]], [[Somerniemi]] sekä [[Nummi-Pusula]], ja ennen [[Hämeenlinnan seudun kuntaliitos 2009|Hämeenlinnan seudun kuntaliitosta 2009]] Tammelan rajanaapurina oli nykyisistä kunnista myös [[Hattula]].<ref name="Suomifinland">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke =Suomi Finland yleiskartta 1:400 000 | Vuosi =1950 | Luku = | Sivu =30-31 | Selite =30–31 | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Maanmittaushallitus | Tunniste = | Kieli = }}</ref>

Kruunun hallinnossa nykyisen Tammelan alue kuului 1500-luvulla hämäläiseen [[Loimo]]n, myöhemmin [[Porras (hallintopitäjä)|Portaan hallintopitäjähallintopitäjään]]än, jonka alue käsitti pääosiltaan silloiset Tammelan ja Someron kirkkopitäjät eli nykyisen Forssan kaupungin sekä Jokioisten, Humppilan ja Ypäjän kunnat ja nykyisen Someron kaupungin mukaan lukien Somerniemi.

Nykyisen Tammelan alueella ovat J. V. Hirsjärven vuodelta 1949 olevan tutkimuksen mukaan sijainneet [[Porras|Portaan]] ja [[Saari (Tammela)|Saaren]] kirkkopitäjät. Niiden kirkkojen hävittyä pitäjän nimeksi tuli Tammela, sillä [[Tammelan kirkko|uusi kirkko]] rakennettiin sennimiseen kylään.<ref name="vuosikirja1949">{{Lehtiviite | Tekijä =Hirsjärvi, J. V. | Otsikko =Muinaisjäännöksiä Tammelan kihlakunnassa | Julkaisu =Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistyksen vuosikirja | Ajankohta =1949 | Vuosikerta = | Numero =XVIII | Sivut =41 | Julkaisupaikka =Forssa | Julkaisija =Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys | Selite= | Tunniste= | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref> Timo Alasen vuodelta 1995 olevan tutkimuksen mukaan Tammelan kirkkopitäjä on mahdollisesti ollut aiemmin nimeltään ''[[Loimo]]''.<ref name="vuosikirja1995">{{Lehtiviite | Tekijä =Alanen, Timo | Otsikko =Vaihtuneita järvien ja lampien nimiä Lounais-Hämeessä | Julkaisu =Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistyksen vuosikirja | Ajankohta =1995 | Vuosikerta = | Numero =64 | Sivut =103–104 | Julkaisupaikka =Forssa | Julkaisija =Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys | Selite= | Tunniste=ISSN 0359-1832 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref>

1800-luvulle asti Tammelan kirkkopitäjä käsitti alueeltaan likimain nykyistä Forssaa ja Tammelaa vastanneen Tammelan [[emäseurakunta|emäseurakunnan]] sekä Jokioisten, [[Humppila]]n ja Perttulan (likimain sama kuin nykyinen [[Ypäjä]]) kappelit. Kun kappeliseurakunnat saivat [[Vuoden 1865 kunnallisasetus|vuoden 1865 kunnallisasetuksen]] myötä oman kunnallishallinnon ja itsenäistyivät Tammelasta myös kirkollisesti 1800-luvun loppuvuosikymmenten aikana, kunnallisasetuksen mukainen Tammelan kunta tuli käsittämään vain vanhan emäkirkonläänin.

Tammelaan kuuluneesta Forssan teollisuusyhdyskunnasta muodostettiin itsenäinen kauppala vuonna [[1923]], jolloin Tammelan kunta sai suurin piirtein nykyiset rajansa. Forssan itsenäistyessä Tammelan kunnan pinta-ala väheni 88,4 &nbsp;km² ja asukasluku lähes 8&nbsp;000 henkilöllä. Kalvolan kunnasta liitettiin 72 &nbsp;km²:n suuruinen Patakankaan alue Tammelaan vuonna [[1956]]. Liitos toi kuntaan 252 uutta asukasta. Vuonna [[1971]] Tammelasta liitettiin puolestaan 9 &nbsp;km²:n kokoinen [[Lempää]]n alue Forssaan. Asukkaita sinne siirtyi 100.<ref>[http://www.tammela.fi/portal/yleistietoa/historiaa/]</ref>

|title = Tammelan väestönkehitys 1980–2020

|titlebar= #DDD

|width = 600px

|barwidth= 500px

|left1 = Vuosi

|right1 = Asukkaita

|bars =

|caption = Lähde: Tilastokeskus.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_011.px | Nimeke =Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =29.3.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =29.12.2017 | Kieli = }}</ref>

Pääosa nykyisestä Tammelan alueesta luetaan Tammelasta Urjalan, Hämeenlinnan, Hattulan, Lopen, Karkkilan, Nummi-Pusulan ja Someron alueille ulottuvaan [[Tammelan ylänkö]]ön, joka on karua ja harvaan asuttua [[moreeni]]maata erotuksena ympäröivistä tiheämmin asutuista viljelyseuduista.<ref name="maisema">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke =Maisemanhoito. Maisema-aluetyöryhmän mietintö I | Vuosi =1993 | Luku = | Sivu =24-2524–25 | Selite =Ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto, Mietintö 66/1992 | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Ympäristöministeriö | Tunniste =ISBN 951-47-5194-9 | Kieli = }}</ref>

Paitsi moreenimuodostumia, kuten [[drumliini|drumliineja]], Tammelan ylängöllä on myös [[harju]]ja,<ref name="maisema" /> joista nähtävyyksinä tunnettuja ovat [[Kaukolanharju]] [[Saaren kansanpuisto]]ssa ja Kyynäränharju [[Liesjärven kansallispuisto]]ssa<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.luontoon.fi/page.asp?Section=224 | Nimeke =Liesjärven nähtävyydet | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =Luontoon.fi | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Metsähallitus | Viitattu = 12.6.2009 | Kieli = }}</ref>. Näiden ohella on [[Salpausselkä|Salpausselkiin]] liittyviä [[reunamuodostuma|reunamuodostumia]] ja [[suisto#Jäätikköjokisuistot|harjudeltoja]], kuten [[Pernunnummi]] Lopen ja Tammelan rajalla.

Korkeuserot ylängöllä ovat pieniä, paitsi reunoilla missä kallioperän murrokset jyrkentävät pinnanmuotoja.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä =Aartolahti, Toive| Otsikko =Die Geomorphologie des Gebiets von Tammela, Südfinnland | Julkaisu =Fennia | Ajankohta =1968 | Vuosikerta =97 | Numero =7 | Sivut =13 |}}</ref> Tammelan ylänköön luetaan myös eteläisen Suomen suurimpiin soihin kuuluva [[Torronsuon kansallispuisto|Torronsuo]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.luontoon.fi/page.asp?Section=475 | Nimeke =Torronsuon kansallispuisto | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =Luontoon.fi | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Metsähallitus | Viitattu = 12.6.2009 | Kieli = }}</ref> Länsiosat Tammelasta liittyvät Loimijokilaakson viljelysmaisemiin yhdessä [[Jokioinen|Jokioisten]], [[Humppila]]n ja [[Ypäjä]]n kanssa<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Somerpalo, Sirpa & Luppi, Päivi | Nimeke =Hämeen maakunnallinen maisemaselvitys | Vuosi =2003 | Luku = | Sivu =30-3130–31 | Selite =Hämeen liiton julkaisu II:90 | Julkaisupaikka =Hämeenlinna | Julkaisija =Hämeen liitto | Tunniste =ISBN 952-9802-54-4 | Kieli = }}</ref> ja siellä on myös [[savi]]maita.<ref>Somerpalo & Luppi 2003: 20-21</ref>

Vesistöaluejaossa pääosa Tammelasta kuuluu [[Kokemäenjoki|Kokemäenjoen]] vesistöalueeseen ja tämän sisällä suurimmaksi osaksi Kokemäenjoen eteläisen sivujoen [[Loimijoki|Loimijoen]] valuma-alueeseen.<ref>Somerpalo & Luppi 2003: 23.</ref>

Loimijoki saa alkunsa Tammelan ja koko Loimijoen valuma-alueen suurimmasta järvestä, Tammelan [[Pyhäjärvi (Tammela)|Pyhäjärvestä]]. Pyhäjärveen ovat laskeneet lounaasta Kalliojärvi, joka nyttemmin on kuivattu pelloksi, ja Torronsuon kansallispuistoon kuuluva umpeenkasvanut [[Talpianjärvi]].

Tammelan kylistä Pyhäjärven rannalla sijaitsevat Tammelan Kirkonkylä, Kytö, Tammelan Pappila, Hevoniemi, Kaukola ja Riihivalkama. Kuivatun [[Kalliojärvi|KalliojärveKalliojärven]]n rannalla ovat sijainneet Kallion ja Häiviän kylät. Talpianjärven rantakyliä ovat Talpia ja [[Sukula]].

Idästä Pyhäjärveen laskee Saarensalmen kautta, Kaukolanharjun ja Tammelan kunnan ja Forssan kaupungin nykyään omistaman Saaren kansanpuiston sivuitse [[Kuivajärvi (Tammela)|Kuivajärvi]], joka kerää vedet suuresta osasta Tammelan aluetta ja osittain myös naapurikunnista Hämeenlinnasta, Hattulasta, Lopelta ja Somerolta.

Kuivajärveen laskee etelästä Tammelan [[Liesjärvi (Tammelan Liesjärvi)|Liesjärvestä]] alkunsa saava Turpoonjoki. Siihen yhtyy Tammelan Portaan kylän luona Tammelan, Lopen ja Hämeenlinnan, aiemmin [[Renko|Rengon]] rajalla sijaitsevasta [[Pääjärvi (Tammela)|Pääjärvestä]] alkunsa saava Ilmetynjoki. Liesjärveen laskevat lännestä [[Liesjärven kansallispuisto]]n alueella [[Kyynärä (Tammela)|Kyynärä]], [[Tapolanjärvi]] ja [[Ruostejärvi]]. Etelästä Someron, aiemmin [[Somerniemi|Somerniemen]] alueelta Liesjärveen laskee [[Salkolanjärvi]].

Tammelan kylistä Turpoonjoen varrelle sijoittuu Porras ja Liesjärven rannalle Liesjärvi. Salkolanjärven rannalla Somerolla, aiemmin Somerniemellä on [[Salkola]]n kylä.

Pohjoisesta Kuivajärveen laskee Tammelan [[Pehkijärvi|Pehkijärvestä]] alkunsa saava Myllyjoki, johon laskevat Alhonojaa pitkin [[Mustialanlammi]] ja osittain Forssan puolelle ulottuva [[Kaukjärvi (järvi Tammelassa)|Kaukjärvi]]. Pehkijärveen laskee luoteesta [[Susikaslammi]]sta Vaihijoki, jonka nimenä ylempänä on Susikkaanjoki. Sen latvajärviä ovat [[Lunkijärvi]] Tammelan ja Forssan, aiemmin [[Koijärvi|Koijärven]] rajalla ja joukko pikkujärviä, joista suurimmat ovat Liesjärvi, Teurajärvi ja Pitkäjärvi Tammelassa. Koillisesta Pehkijärveen laskee Kuuslammista alkunsa saava Teuronjoki, jonka latvajärviä ovat [[Ojajärvi (järvi Tammelassa)|Ojajärvi]] Tammelassa, [[Kanajärvi]] Tammelan ja Hämeenlinnan, aiemmin [[Kalvola]]n rajalla, [[Sotkajärvi (Hattula)|Sotkajärvi]] Hämeenlinnan ja Hattulan rajalla, aiemmin Hattulassa ja [[Pukarojärvi]] Hattulassa. Etelästä Pehkijärveen laskee vielä Oksjoen kautta [[Oksjärvi (Tammela)|Oksjärvi]].

Luoteessa, Mustialan ja Kaukjärven kylien takamailla Tammelan alueelle ulottuvat Jokioisissa Loimijokeen laskevan Loimijoen sivujoen [[Jänhijoki (joki)|Jänhijoen]] latvahaarat Peräjoki, Heinijoki ja Myllyoja, joihin laskevat Jänijärvi Kaukjärven Saukoniemenkulmalla, Heinijärvi Mustialan Heinämaankulmalla ja Särkijärvi, Saloistenjärvi, Kyynäräjärvi, Valkjärvi ja Kuivajärvi Mustialan takamailta. Loimijoen toiseen sivujokeen [[Kojonjoki|Kojonjokeen]] eli [[Koijoki|Koijokeen]] laskee samalla alueella Tammelan Mustialan ja Forssan, aiemmin [[Koijärvi|Koijärven]], Kojon kylien rajalla sijaitseva Valijärvi.

Lounaisin kulma Tammelasta kuuluu [[Paimionjoki|Paimionjoen]] vesistöalueeseen. Täällä Tammelan puolelle ulottuvat Somerolta Paimionjoen sivujoen [[Pajulanjoki|Pajulanjoen]] latvahaarat, joiden varsilla sijaitsevat Tammelan Torron, Patamon ja [[Letku (Tammela)|LetkuLetkun]]n kylät. Tämän vesireitin latvajärviä ovat [[Tourunjärvi]], [[Haiponjärvi]] ja [[Valajärvi (Tammela)|Valajärvi]] Tammelassa ja [[Valkjärvi (Tammela)|Valkjärvi]] Tammelan ja Someron, aiemmin Somerniemen, rajalla.

[[Tiedosto:Mustiala agricultural school Tammela Finland.jpg|thumbpienoiskuva|250px|Mustialan maanviljelysopiston rakennuksia.]]

Tammelan alueella on seitsemän kohdetta, jotka [[Museovirasto]] on määritellyt [[Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa|valtakunnallisesti merkittäviksi rakennetuiksi kulttuuriympäristöiksi]]. Ne ovat [[Hämeen härkätie]] (Tammelassa yhdystiet [[Yhdystie 2802|2802]] ja [[Yhdystie 2824|2824]]), [[Korteniemen perinnetila|Korteniemen metsänvartijan tila]], [[Mustiala|Mustialan maanviljelysopisto]], [[Saaren kartano (Tammela)|Saaren kartano]] ja [[Saaren kansanpuisto]], [[Tammelan kirkko]] sekä [[Teuro]]n ja [[Torro]]n kylät.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rky.fi/read/asp/r_default.aspx | Nimeke =Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =2009 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Museovirasto | Viitattu =17.5.2010 | Kieli = }}</ref>

{| cellpadding=4 valign=top

Vuonna 2008 perustettiin [[Tammelan kylät ry]], jonka tehtävänä on toimia kylätoimintayhdistysten yhteistyöfoorumina, kylä- ja asukas- toiminnan kehittäjänä ja edunvalvojana, sekä kotiseututyön edistäjänä Tammelan kunnan alueella.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kodinpaikka.fi/yhdistysinfoa/ |nimeke=Tietoa yhdistyksestä - Tervetuloa Tammelan kylille!|julkaisu=Tervetuloa Tammelan kylille!|viitattu=2018-10-26 |ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>

Vuoden 2017 lopussa Tammelassa oli 6 &nbsp;155 asukasta, joista 3 &nbsp;053 asui [[TaajamaTaajamat Suomessa|taajamissa]], 3 &nbsp;066 haja-asutusalueilla ja 36:n asukkaan asuinpaikan koordinaatitasuinpaikat eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Tammelan taajama-aste on 49,9 &nbsp;%.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_025.px | Nimeke = Taajama-aste alueittain 31.12.2017 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =28.9.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =8.12.2018 | Kieli = }}</ref> Tammelan taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:<ref name="taajamat kunnittain 2011">{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_026.px | Nimeke = Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =28.9.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =8.12.2018 | Kieli = }}</ref>