Wikipedia

Ero sivun ”Taipalsaari” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
→‎Kyliä: linkki
AtraieBOT (keskustelu | muokkaukset)
botit
11 857 muokkausta
p kapulakielisyyksiä ja itsestäänselvyyksiä poistettu (pyyntö); ehkä myös oheismuokkauksia (AWB)
Rivi 33:
Taipalsaaren naapurikunnat ovat [[Lappeenranta]], [[Lemi]], [[Puumala]], [[Ruokolahti]] ja [[Savitaipale]].
 
Kesäkuukausien keskilämpötila on Taipalsaarella Suomen kunnista korkein.<ref>{{Verkkoviite| osoite =http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/vietatko-sina-suvesi-suomen-lampimimmassa-kunnassa/5214928 | nimeke =Vietätkö sinä suvesi Suomen lämpimimmässä kunnassa? – Katso tilastot| julkaisija = mtv.fi | viitattu = 16.011.2017}}</ref> Taipalsaari on vuodesta 2019 lähtien väkiluvultaan [[Siikajoki|Siikajoen]] jälkeen Suomen toiseksi suurin itsenäinen kunta ilman omaa evankelis-luterilaista seurakuntaa.
 
== Kyliä ==
 
Ahokkala, Ampujala, Haikkaanlahti, Haikola, Halila, Heikkola, Herttuala, Illukansaari, Jauhiala, Kannus, Karhula, Karhunpää, Kattelussaari, Ketvele, Kilkinsaari, Kilpiänsaari, [[Taipalsaaren kirkonkylä|Kirkonkylä]], Kirvesniemi, Kuhala, Kuikkala, Kurenlahti, Kurenniemi, Kurhila, Kutila, Kyläniemi, Laukniemi, Lehtola, Levänen, Liukkola, [[Merenlahti_Merenlahti (Taipalsaari)|Merenlahti]], Muukkola, Märkälä, Nieminen, Olkkola, Paakkola, Paarmala, Pakkala, Peltoi, Pönniälä, Rehula, Reinikkala, Saikkola, Solkeinkylä, Taipale,Telkkälä, Vainikkala, Viskarila, Vitsai, [[Vehkataipale]]
 
==Väestönkehitys==
Rivi 43:
 
{{Pylväsdiagrammi
|title = Taipalsaaren väestönkehitys 1980–2020
|titlebar= #DDD
|width = 600px
|barwidth= 500px
|left1 = Vuosi
|right1 = Asukkaita
|bars =
{{bar pixel|1980|#0099FF|373||3 818}}
{{bar pixel|1985|#0099FF|404||4 137}}
Rivi 59:
{{bar pixel|2015|#0099FF|471||4 815}}
{{bar pixel|2020|#0099FF|456||4 665}}
|caption = Lähde: Tilastokeskus.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_011.px | Nimeke =Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =29.3.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =9.1.2018 | Kieli = }}</ref>
}}
 
=== Taajamat ===
Vuoden 2017 lopussa Taipalsaarella oli 4 &nbsp;774 asukasta, joista 2 &nbsp;747 asui [[TaajamaTaajamat Suomessa|taajamissa]], 1 &nbsp;954 haja-asutusalueilla ja 84:n asukkaan asuinpaikan koordinaatitasuinpaikat eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Taipalsaaren taajama-aste on 58,4 &nbsp;%.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_025.px | Nimeke = Taajama-aste alueittain 31.12.2017 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =28.9.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =8.12.2018 | Kieli = }}</ref> Taipalsaaren taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:<ref name="taajamat kunnittain 2011">{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_026.px | Nimeke = Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =28.9.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =8.12.2018 | Kieli = }}</ref>
 
{| class="wikitable sortable"
Rivi 82:
 
Vuonna [[1415]] mainitaan kirjallisissa lähteissä ensi kerran [[Lappee]]n [[kihlakunta]] ja [[pitäjä]], joista viimeksi mainittuun myös Taipalsaari kuului. Taipalsaari muodosti [[Suomen keskiaika|keskiajalta]] lähtien oman Taipale-nimisen [[hallintopitäjä]]n. Taipaleen hallintopitäjä sai nimensä [[Kustaa Vaasa]]n määräämästä Taipaleen [[kuninkaankartano]]sta, joka oli ollut sen hallinnollisena keskuksena jo keskiajasta alkaen. Tämän nimi siirtyi myös myöhemmin muodostuneen aluksi sama-alaisen seurakunnan nimeksi. 1600-luvun alusta alkaen seurakunnan nimenä käytetään muotoa Taipalsaari, joka on lyhennys Taipaleen saaresta.
 
Taipalsaari on tunnettu luonnonkauneudestaan ja vesistöjen runsaudestaan. Puolet kunnan pinta-alasta on [[Saimaa]]ta ja toinen puoli muodostuu noin 700 saaresta. Rantaviivaa, joka on pääosin upeaa hiekka- ja kalliorantaa, on pituudeltaan noin tuhat kilometriä. Pinta-alaltaan suurin saari on Kirkkosaari, jonka ympärille suurin osa kunnan 50 kylästä sijoittuu. Runsas vesistö on Taipalsaarella koettu sekä myönteisenä että osittain kielteisenäkin piirteenä. Ongelmia on ymmärrettävästi ollut paljon silloin kun liikenteen painopiste on siirtynyt vesiliikenteestä tieliikenteen puolelle. Myös matkustavaisten majoittajana toimineen
[[Röytty|Röytyn kievarin]] pito lopetettiin vuonna 1937. Samalla vuosikymmenellä suuri osa Suomen kievareista siirtyi historiaan, sillä henkilö- ja linja-autoliikenteen kehittyminen oli tehnyt valtion tukeman kyyditys- ja kievarijärjestelmän tarpeettomaksi.
Vesistön aiheuttama rikkonaisuus tuntuu nykyisinkin jossain määrin haitallisena paikallisten hallintotehtävien hoidossa ja palvelujen järjestämisessä. Vesistö on tarjonnut aikanaan lukuisille perheille toimeentulon.
 
Taipalsaari (aiemmin Taipaleen pitäjä) on siis kuulunut Lappeen kihlakuntaan. Tämä [[kirkkopitäjä]] oli alkujaan huomattavan laaja. Siihen kuuluivat 1500-luvun alussa sittemmät Lappeen, Taipalsaaren, Savitaipaleen, [[Suomenniemi|Suomenniemen]], Lemin, Luumäen sekä [[Nuijamaa]]n pitäjät, lähes koko [[Joutseno]], kyliä [[Säkkijärvi|Säkkijärveltä]] sekä [[Karjalan historiallinen maakunta|Karjalaan]] kuulunut [[Kymijoki|Kymijoen]] itäpuoliset [[Valkeala]] ja [[Mäntyharju]]. Länsirajan muodosti Kymijoki Valkealan Selänpään korkeudelta, etelässä rajanaapureina olivat [[Vehkalahti|Vehkalahden]], [[Virolahti|Virolahden]] ja [[Viipurin maalaiskunta|Viipurin]] pitäjät. Idässä aluetta rajasi Saimaan vesistöalue sekä pohjoisessa vuoden 1415 päätöksen mukaisesti hahmotettu [[Savo]]n eteläinen raja.
 
Asutuksen lisääntyessä näin laaja kirkollisen hallinnon alue osoittautui hankalaksi hallita. 1500-luvun ensimmäisen puoliskolta lähtien Lappeen suurseurakunta jaettiinkin pienempiin osiin, Iitin (1515), Valkealan (1640), Mäntyharjun (1595), Taipalsaaren (1571), Savitaipaleen (1639), Luumäen (1639) ja Joutsenon (1639) sekä sittemmin vielä Lemin, Suomenniemen ja Nuijamaan [[kappeliseurakunta|kappeleihin]].
 
Taipalsaaren asema on ollut olla rajapitäjänä. [[Pähkinäsaaren rauha]]ssa 1323 Taipalsaari jäi [[Ruotsi]]n valtapiiriin ja Etelä-Karjalan pohjoinen osa siirtyi [[Venäjä]]n haltuun. [[Täyssinän rauha]]ssa 1595 Ruotsin raja siirtyi pohjoisemmaksi. [[Suuri Pohjan sota]] ja sen päättänyt [[Uudenkaupungin rauha]] vuonna 1721 jakoivat jälleen Karjalan. Niin sanotussa [[pikkuviha]]ssa Ruotsi yritti saada takaisin menettämiään alueita. Sodan ratkaisevassa [[Lappeenrannan taistelu]]ssa elokuussa 1741 Venäjä valtasi [[Lappeenrannan linnoitus|Lappeenrannan linnoituksen]]. Taipalsaarella käytiin myös useita verisiä taisteluita. Taloja poltettiin ja siviilit joutuivat pakenemaan sotatoimia. Ruotsin tappioon päättyneen pikkuvihan [[Turun rauha|rauha]] solmittiin Turussa vuonna 1743. Tällöin nykyinen Etelä-Karjala sekä [[Kymenlaakso]] Kymijokeen saakka ja [[Savonlinna]]n seutu liitettiin Venäjään.
Rivi 104:
=== Pelastustoimi ===
 
Taipalsaaren pelastustoiminnasta huolehtii Taipalsaaren VPK, joka pääsääntöisesti huolehtii kunnan palo- ja pelastustoimesta. Lisäyksikköjä tulee tarpeen mukaan Lappeenrannan kaupungista tai muista ympäristökunnista. Taipalsaaren VPK:lla on kalustoa sekä maalla että vesilläkin tapahtuviin tehtäviin. <ref name="fireimages">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.fireimages.net/thumbnails.php?album=97 | Nimeke = Taipalsaari | Selite = Kuvia Taipalsaaren VPK:n kalustosta | Julkaisu = Fireimages.net |Julkaisupaikka = Vantaa | Julkaisija = Finnish Rescue Network ry | Viitattu = 29.4.2009}}</ref> Vuosittain Taipalsaaren VPK:lla on noin sata hälytystehtävää.
 
== Uskonnolliset yhteisöt ==
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Taipalsaarella on seuraavat [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|Suomen evankelis-luterilaisen kirkon]] seurakunnat:<ref name="seurakunnat">{{Verkkoviite | Osoite = https://evl.fi/yhteystiedot | Nimeke = Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko | Julkaisija = evl.fi | Viitattu = 23.8.2018}}</ref>
* [[Taipalsaaren seurakunta]] (liitetään uuteen Taipaleen seurakuntaan 2019)
Uusi Taipaleen seurakunta toimii myös Lemin ja Savitaipaleen kuntien alueilla. Taipalsaaren seurakunnan jäsenmäärä oli 31. joulukuuta 2010 4235 henkeä, noin 86,2 prosenttia kunnan väestöstä<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.taipalsaarenseurakunta.fi/index.php?section=14| Nimeke = Muutamia tietoja seurakunnastamme = | Tiedostomuoto = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Taipalsaaren seurakunta| Viitattu = 27.8.2011| Kieli = }}</ref>. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii [[Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys|evankelisuus]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.uskonnot.fi/yhteisot/view?orgId=653| Nimeke = Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys = | Tiedostomuoto = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Uskonnot Suomessa| Viitattu = 27.8.2011| Kieli = }}</ref> [[Suomen ortodoksinen kirkko|Suomen ortodoksisen kirkon]] seurakunnista Taipalsaaren alueella toimii [[Lappeenrannan ortodoksinen seurakunta]].<ref>https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/lappeenrannan-ortodoksinen-seurakunta</ref>
 
==Ruokakulttuuri==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Taipalsaari”