Ero sivun ”Säkylä” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Poisti vakautusasetukset sivulta ”Säkylä”: Ei tarvetta vakautukselle.
AtraieBOT (keskustelu | muokkaukset)
p kapulakielisyyksiä ja itsestäänselvyyksiä poistettu (pyyntö); ehkä myös oheismuokkauksia (AWB)
Rivi 4:
==Luonto==
 
Säkylä sijaitsee Säkylän [[Pyhäjärvi (Säkylä)|Pyhäjärven]] rannalla ja on sen johdosta Suomen toiseksi järvisin kunta. Järven pinta-alasta kaksi kolmannesta kuuluu Säkylän kuntaan. Säkylän Pyhäjärvi on sekä Satakunnan että Varsinais-Suomen [[maakuntajärvi]]. Kunnan maisemaa leimaa myös luode-kaakko-suuntainen laaja [[Säkylänharju]], joka jatkuu [[Virttaankangas|Virttaankankaana]] Loimaan puolelle. Harjualueen korkein kohta on Porsaanharju, joka yltää 150 metrin korkeudelle merenpinnasta. Kunnan pinta-alasta yli 40 &nbsp;% on Natura-alueita.<ref name="tarmio">Hannu Tarmio, Marketta Heinonen ja Kalevi Korpela (toim.): ''Suomenmaa 7: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos'', s. 195–198. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1978. ISBN 951-0-06467-X.</ref>
 
Pienempiin vesistöihin Säkylässä kuuluu Pyhäjärveen kunnan eteläosassa laskeva [[Pyhäjoki (Säkylä)|Pyhäjoki]]. Pyhäjärven valuma-alue on järven kokoon nähden pieni, vain neljä kertaa sen pinta-alan kokoinen. Vuoden 2016 alusta kunnan alueeseen kuuluu myös [[Köyliönjärvi]] ja osa sen laskujoen [[Köyliönjoki|Köyliönjoen]] yläjuoksua. Muita järviä ei Säkylän alueella ole. Säkylän itäisin osa Säkylänharjun koillispuolella kuuluu [[Loimijoki|Loimijokeen]] laskevan [[Matkusjoki|Matkusjoen]] vesialueeseen. Köyliön itäosan soilta alkaa [[Sonnilanjoki]], joka laskee [[Kokemäenjoki|Kokemäenjokeen]] Kokemäellä.<ref name="tarmio"/>
Rivi 15:
 
===Etäisyyksiä Säkylästä===
* [[Helsinki]] 210 &nbsp;km
* [[Huittinen]] 30 &nbsp;km
* [[Pori]] 60 &nbsp;km
* [[Rauma]] 45 &nbsp;km
* [[Tampere]] 110 &nbsp;km
* [[Turku]] 70 &nbsp;km
 
==Elinkeinot==
Rivi 30:
==Historia==
[[Tiedosto:Säkylän kotiseutumuseo.jpg|vasen|pienoiskuva|Säkylän [[kotiseutumuseo]].]]
[[Rautakausi|Rautakautisista]] hautalöydöistä päätellen Säkylän asutus on hyvin vanhaa ja peräisin todennäköisesti Euran tai Köyliön suunnasta. Kaikki Säkylän henkikirjakylät lienevät syntyneet jo 1200-luvulla. Säkylän nimi mainittiin ensimmäisen kerran eräässä rajankäyntipöytäkirjassa vuodelta [[1335]], ja vuodelta [[1392]] on säilynyt asiakirja Säkylässä pidetyistä pitäjänkäräjistä. Varsinaissuomalaiset pyhiinvaeltajat kulkivat keskiajalla Säkylän kautta [[piispa Henrik]]in surmapaikalle Köyliöön, ja sotajoukot käyttivät Säkylänharjua pitkin kulkenutta historiallista [[Huovintie]]tä matkoillaan Turun ja Kokemäenkartanon välillä.<ref name="tarmio"/>[[Tiedosto:Säkylä.vaakuna.svg|thumbpienoiskuva|150px|Säkylän vaakuna (1953–2015).]]
 
Säkylän kunta on perustettu vuonna [[1869]]. Säkylässä tiedetään olleen oma kirkko ainakin jo vuonna [[1455]], ja myös [[Vampula]]n ja [[Alastaro]]n pitäjien asukkaiden kerrotaan käyneen Säkylän kirkossa. Vuoden [[1540]] maakirjan mukaan Ison-Säkylän kylässä oli 19 taloa, Vähän-Säkylän kylässä 11 sekä Korven ja Pyhäjoen kylissä yhteensä 16 taloa. Säkylä oli alkujaan Euran kappeliseurakunta ja se itsenäistyi omaksi seurakunnakseen vuonna [[1639]]. Säkylän nykyinen, [[Antti Piimänen|Antti Piimäsen]] johdolla rakennettu puukirkko valmistui vuonna [[1777]]. Ensimmäinen kirkko oli tuhoutunut kolme vuotta aiemmin [[ukkonen|salaman]] sytyttämässä [[tulipalo]]ssa.<ref name="tarmio"/>
Rivi 36:
Säkylään asutettiin [[jatkosota|jatkosodan]] jälkeen [[Räisälä]]n siirtoväkeä.<ref>''Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951'', s. 129. Helsinki: Otava, 1950.</ref>
 
[[Porin prikaati]]n ensimmäiset joukot sijoittuivat Huovinrinteen varuskuntaan vuonna [[1963]], ja kokonaisuudessaan varuskunnan rakennukset valmistuivat vuonna [[1967]]. Huomattava osa Suomen puolustusvoimien vaatehuollosta keskitettiin Huovinrinteellä toimivaan vaatetuskorjaamoon.<ref name="tarmio"/>
 
Säkylä ja Köyliö hyväksyivät [[kuntaliitos|kuntaliitoksekuntaliitoksen]]n 20. huhtikuuta 2015. Kunnat yhdistyivät vuoden 2016 alussa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/koylion_ja_sakylan_kuntaliitos_uuden_hallituksen_ensimmaisia_paatoksia/7946206 | Nimeke = Köyliön ja Säkylän kuntaliitos uuden hallituksen ensimmäisiä päätöksiä | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 23.4.2015 | Viitattu = 24.4.2015}}</ref>
 
==Väestönkehitys==
Rivi 44:
 
{{Pylväsdiagrammi
|title = Säkylän väestönkehitys 1980–2020
|titlebar= #DDD
|width = 650px
|barwidth= 520px
|left1 = Vuosi
|right1 = Asukkaita
|bars =
{{bar pixel|1980|#0099FF|488||8 671}}
{{bar pixel|1985|#0099FF|492||8 702}}
Rivi 60:
{{bar pixel|2015|#0099FF|400||7 070}}
{{bar pixel|2020|#0099FF|384||6 709}}
|caption = Lähde: Tilastokeskus.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_011.px | Nimeke =Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =29.3.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =16.1.2018 | Kieli = }}</ref>
}}
 
=== Taajamat ===
Vuoden 2017 lopussa Säkylässä oli 6 &nbsp;903 asukasta, joista 4 &nbsp;943 asui [[TaajamaTaajamat Suomessa|taajamissa]], 1 &nbsp;866 haja-asutusalueilla ja 94:n asukkaan asuinpaikan koordinaatitasuinpaikat eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Säkylän taajama-aste on 72,6 &nbsp;%.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_025.px | Nimeke = Taajama-aste alueittain 31.12.2017 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =28.9.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =6.12.2018 | Kieli = }}</ref> Säkylän taajamaväestö jakautuu viiden eri taajaman kesken:<ref name="taajamat kunnittain 2011">{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_026.px | Nimeke = Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =28.9.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =6.12.2018 | Kieli = }}</ref>
 
{| class="wikitable sortable"