Ero sivun ”Siitin” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Badjmk2 (keskustelu | muokkaukset)
Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Mobiilimuokkaus  mobiilisovelluksesta   Android 
p Käyttäjän Badjmk2 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Miihkali tekemään versioon.
Merkkaus: Pikapalautus Palauta-työkalulla
Rivi 13:
Ihmisen siitin on enimmän aikaa veltto, mutta kiihottumisen myötä [[paisuvaiskudos]] täyttyy verellä, jolloin siitin [[erektio|kasvaa ja kovettuu]]. Siitin ja varsinkin sen kärki eli [[terska]] ovat hyvin tuntoherkkiä. Monilla eläimillä erektion korvaa [[siitinluu]].
 
== Ihmisen pippelisiitin ==
 
[[Kuva:Erection Development V2.jpg|thumb|Erektion eteneminen.]]
 
PippeliSiitin sijaitsee jalkovälissä ja on kiinnittynyt [[häpyluu]]hun [[lantio]]n pohjaan. Se on pitkä ja kapea elin, josta osa sijaitsee kehon sisäpuolella. Tyviosa on ihon alla ja ulottuu [[Peräaukko|peräaukon]] lähelle.<ref name="Penttinen">Penttinen, Hannu: [https://www.terve.fi/artikkelit/sukupuolielimet Sukupuolielimet]. ''terve.fi'', 22.2.2006. Viitattu 20.5.2021.</ref>
 
PippelinSiittimen varsi koostuu pitkittäissuuntaisista [[paisuvaiskudos|paisuvaiskudoksista]], joita kutakin ympäröi vahva [[sidekudos]]kalvo.<ref name="Penttinen"/> Varsinaisia paisuvaisia on kaksi ja lisäksi kolmas, [[Virtsaputki|virtsaputkea]] ympäröivä paisuvainen.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Olof Alfthan & Mirja Ruutu| Nimeke = Urologia | Sivu = 238| Julkaisija = Kandidaattikustannus | Vuosi = 1990| Tunniste = ISBN 9518951020 }}</ref> Kärki eli [[terska]] on vartta leveämpi, pehmeämpi ja väriltään tummanpunainen. Muodoltaan se on [[kiila]]mainen<ref name="Penttinen"/> ja muistuttaa hieman [[sieni|sientä]].<ref name="Britannica">[https://www.britannica.com/science/penis Penis (anatomy)]. ''Encyclopædia Britannica'', ei päivämäärää. Viitattu 20.5.2021. {{en}}</ref> Siitin ja varsinkin terska ovat hyvin tuntoherkkiä.<ref name="Thomas"/> Siittimen varsi voi olla sileä tai siinä voi olla pieniä nystyjä. Ne ovat [[talirauhanen|talirauhasia]] ja tulevat usein esiin [[Murrosikä|murrosiän]] myötä.<ref name="Penttinen"/> Varren keskellä kulkee virtsaputki, jota pitkin sekä [[siemenneste]] että [[virtsa]] poistuvat kehosta.<ref name="Britannica"/> Siitintä ympäröi [[esinahka]] eli ohut, väljä iho, jonka voi tarvittaessa vetää taakse, jolloin terska paljastuu kokonaan.<ref name="Penttinen"/> Siittimen alla sijaitsevat [[kivekset]].<ref name="Penttinen"/>
 
PippeliSiitin on enimmän aikaa veltto.<ref name="Thomas">Thomas, Jessika L.: ”Penis”. ''Encyclopedia of Sex and Gender: Culture Society History''. [https://www.encyclopedia.com/social-sciences/encyclopedias-almanacs-transcripts-and-maps/penis Encyclopedia.com], 16.4.2021. {{en}}</ref> [[Kiihottuminen|Kiihottumistilassa]] paisuvaiskudokset [[erektio|täyttyvät verellä]], jolloin siitin kovettuu, kasvaa ja nousee pystyasentoon.<ref name="Britannica"/> Jäykistyminen helpottaa siittimen työntämistä [[emätin|emättimeen]] ja [[siittiö]]iden kuljettamista [[naisen sukuelimet|naisen sukuelimiin]].<ref name="Thomas"/> Jos [[yhdyntä]] jatkuu laukeamiseen asti, mies saa [[orgasmi]]n ja [[siemensyöksy]]n. Siittiöt siirtyvät naisen elimistöön, mistä seurauksena voi olla [[hedelmöitys|hedelmöittyminen]] ja uuden elämän synty.<ref name="Intercourse">[https://www.britannica.com/science/sexual-intercourse Sexual intercourse]. ''Encyclopædia Britannica'', ei päivämäärää. Viitattu 13.5.2021. {{en}}</ref>
 
Lepotilassa aikuisen miehen pippelisiitin on keskimäärin 6–11 senttimetriä pitkä ja 2–4 senttimetriä paksu. Erektiossa pituus on yleensä 10–20 senttiä, keskimäärin noin 15 senttiä (yläpuolelta tyvestä kärkeen mitattuna).<ref name="Penttinen"/> Erilaisten kehityshäiriöiden seurauksena pippelisiitin voi jäädä [[mikropenis|epätavallisen pieneksi]] tai kasvaa poikkeuksellisen suureksi. Jälkimmäinen johtuu usein ennen aikojaan alkaneesta [[murrosikä|murrosiästä]].<ref name="Britannica"/>
 
== PippelinSiittimen Sairaudetsairaudet ==
 
Pippelin Siittimen vakavat [[epämuodostuma]]t ovat erittäin harvinaisia. Vakavissa tapauksissa siitin voi puuttua kokonaan ([[afallia]]) tai niitä voi olla kaksi ([[difallia]]).<ref name="Britannica"/> Afalliaa esiintyy arviolta yhdellä 30 miljoonasta miehestä.<ref>Avolio, Luigi: [https://emedicine.medscape.com/article/1016681-overview Genital Anomalies]. ''Mescape'', 29.7.2019. Viitattu 20.5.2021. {{en}}</ref>
 
PippelinSiittimen säännöllinen peseminen on suositeltavaa, koska se vähentää terskan ja esinahan tulehtumisen riskiä. [[Penissyöpä]] ja muut siittimen [[kasvaimet|kasvaimet]] liittyvät yleensä terskaan tai esinahkaan.<ref name="Britannica"/> Muualla alkaneet syövät voivat lähettää [[etäpesäke|etäpesäkkeitä]] penikseen, mutta tämä on erittäin harvinaista. Kirjallisuudessa on kuvattu kolmisensataa tapausta. Alkuperäisen kasvaimen sijainti on näissä tapauksissa ollut yleensä [[virtsarakko]] (33 % tapauksista), [[eturauhanen]] (30 %), [[paksusuoli]] (17 %) tai [[munuainen]] (7 %).<ref>[http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2738823/ Priapism secondary to penile metastasis of rectal cancer]</ref> Siittimeen levinneen syövän ennuste on huono.<ref>[http://www.springerlink.com/content/4315kgt12r724552/ Metastasis to the penis case reports and review of the literature]</ref>
 
Ahdas esinahka eli [[fimoosi]] hoidetaan yleensä [[ympärileikkaus|poistamalla esinahka]]. Lääkäri voi myös määrätä [[salva]]a kireän esinahan hoitoon.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.sairaslapsi.com/frame.cfm/cms/id=677/sprog=4/grp=2/menu=1/ | Nimeke =Esinahan ahtaus}}</ref>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Siitin