Ero sivun ”Kaarlen yliopisto” versioiden välillä

==Suomi ja Kaarlen yliopisto==

Keskiajalla tunnettuja Prahassa opiskelleita [[Suomalaiset|suomalaisia]] olivat piispat [[Maunu Tavast]] ja [[Bero Balk]]. Uskonpuhdistuksen jälkeen yhteys katkesi, koska protestantit eivät halunneet opiskella katolisissa yliopistoissa. Voimakas Prahan opillinen vaikutus tuli [[Suomi|Suomeen]] 1600-luvulla sen vuoksi, että suomalaiset sotilaat olivat mukana [[Kolmikymmenvuotinen sota|kolmikymmenvuotisen sodan]] aikana ryöstämässä Kaarlen yliopiston kirjastoa, mm. [[Francis Bacon]]in teoksia.<ref name=skh>{{Kirjaviite | Nimeke = Suomen kulttuurihistoria 1. Taivas ja maa| Julkaisija = Tammi| Vuosi = 2002| Tekijä = Tuomas M. S. Lehtonen ja Timo Joutsivuo (toim.)| Suomentaja = | Luku = | Sivu = | Sivut = 174, 208, 370-371| Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Tunniste = | Isbn = 951-31-1842-8| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> Nykyajan tunnettuja Kaarlen yliopistossa opiskelleita ovat radiokuuluttaja [[Jari Aula]], jazzlaulaja [[Vanessa Philipp]], säveltäjä [[Jarmo Sermilä]], elokuvaohjaaja [[Pirjo Honkasalo]] ja kirjailija [[Alexandra Salmela]].

 

==Lähteet==

 

{{viitteet}}

 

== Aiheesta muualla ==