Ero sivun ”Norsut” versioiden välillä

270 merkkiä poistettu ,  1 vuosi sitten
p
Käyttäjän 2001:14BB:A0:8A07:68EE:B5BB:46B0:65BF muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Inehmo tekemään versioon.
(Lisäsin kärsät)
Merkkaus: Tämä muokkaus on kumottu
p (Käyttäjän 2001:14BB:A0:8A07:68EE:B5BB:46B0:65BF muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Inehmo tekemään versioon.)
Merkkaus: Pikapalautus Palauta-työkalulla
}}
 
'''ŊorsutNorsut''' eli '''elefantit''' (''Elephantidae'') ovat suurimpia maalla eläviä nisäkkäitä. ŊorsutNorsut on [[Norsueläimet|ŋorsueläintennorsueläinten]] (''Proboscidea'') lahkon viimeinen elossa oleva heimo, ja siihen kuuluu nykyisin kolme lajia: [[aasiannorsu|aasianŋorsu]] eli intianŋorsuintiannorsu (''Elephas maximus''), [[savanninorsu|savanniŋorsu]] eli pensasŋorsupensasnorsu (''Loxodonta africana'') ja [[metsänorsu|metsäŋorsu]] (''Loxodonta cyclotis''). ŊorsujenNorsujen heimoon luetaan myös sukupuuttoon kuollut [[mammutit|mammuttien suku]] (''Mammuthus'').
 
SavanniŋorsuaSavanninorsua ja metsäŋorsuametsänorsua pidettiin aiemmin saman [[afrikannorsu|afrikanŋorsu]]ksi kutsutun lajin alalajeina, mutta [[DNA]]-tutkimukset ovat osoittaneet niiden olevan erillisiä lajeja. AasianŋorsuaAasiannorsua kutsutaan joskus intianŋorsuksiintiannorsuksi, mutta aasianŋorsuaasiannorsu on kuvaavampi nimitys, koska laji elää kolmentoista [[Aasia]]n valtion alueella.
 
Vielä viime [[jääkausi|jääkauden]] aikaan eli useita muita ŋorsueläintennorsueläinten heimoja ja lajeja. Sukupuuttoon kuolleita lajeja ovat muun muassa [[mammutit]], [[mastodontti]], [[platybelodon]] ja [[amebelodon]].
 
ŊorsutNorsut ovat painavimpia maanisäkkäitä. Ne ovat myös toiseksi korkeimpia, vain [[kirahvi]]t ovat niitä korkeampia. ŊorsunNorsun poikasen sikiönkehitys on pisin maaeläimillä tunnettu, 20–22 kuukautta. Syntyessään ŋorsunpoikanennorsunpoikanen painaa noin sata kilogrammaa. ŊorsuNorsu elää normaalisti 60–70 vuoden ikäiseksi, jollei sitten kuole ennenaikaisesti esimerkiksi salametsästäjien surmaamana. Suurin koskaan punnittu ŋorsunorsu ammuttiin [[Angola]]ssa vuonna 1975. Tuo yksilö painoi 10,4 tonnia. Tyypillisesti savanniŋorsusavanninorsu-uros kasvaa neljä metriä korkeaksi ja 7 500 kilogramman painoiseksi. Naaras painaa noin puolet uroksen painosta.
 
== Tuntomerkit ja lajityypilliset ominaisuudet ==
 
ŊorsujenNorsujen näkyvin ulkoinen tuntomerkki on kärsä, joka on nenän ja ylähuulen pidentymä. ŊorsunNorsun kärsä voi painaa jopa 140 kilogrammaa. Se on herkkä tunto- ja tartuntaelin. Biologien mukaan ŋorsunnorsun kärsässä voi olla jopa neljäkymmentä tuhatta erillistä lihasta,<ref>http://www.upali.ch/anatomy_en.html</ref> joidenkin mukaan jopa lähempänä sataa tuhatta.<ref>http://elephant.elehost.com/About_Elephants/Anatomy/The_Trunk/the_trunk.html</ref> ŊorsunNorsun kärsä onkin erityisen monikäyttöinen ja muuntuva. AasianŋorsunAasiannorsun kärsän päässä on sormea muistuttava ja samaan tapaan käytettävä uloke, afrikanŋorsullaafrikannorsulla näitä on kaksi.
 
Osalla ŋorsuistanorsuista on myös yläleuassa [[syöksyhampaat]]. Jopa 50 kilogramman painoiset syöksyhampaat ovat [[norsunluu|ŋorsunluu]]ta, jonka hankkiminen on ollut pääsyy ŋorsujennorsujen metsästykseen. ŊorsujenNorsujen harvinaistumisen myötä ŋorsunluukauppanorsunluukauppa on kielletty kaikkialla maailmassa, mutta ŋorsujanorsuja voi metsästää laillisesti mm. Etelä-Afrikassa. Metsästäjä voi tuoda ampumansa ŋorsunnorsun syöksyhampaat laillisesti Suomeen, jos hänellä on siihen tarvittavat Cites-luvat.
 
ŊorsujenNorsujen hampaistossa on kussakin neljänneksessä kolme välihammasta (premolaaria) ja kolme poskihammasta (molaaria). Hampaat puhkeavat edestä alkaen taaksepäin ja kuluvat ŋorsunnorsun syödessä. Kun viimeinen poskihammas on kulunut loppuun, ŋorsunorsu kuolee luonnossa aliravitsemukseen. Vankeudessa ŋorsunorsu voi elää pidempään, jos sille annetaan valmiiksi hienonnettua ruokaa. Afrikkalaisten ŋorsujennorsujen suku on saanut nimensä (Loxodonta) poskihampaiden loxodontiksi kutsutusta muodosta, jossa hampaassa on joukko samansuuntaisia harjanteita.
 
Ihosairaudet ovat ŋorsuillanorsuilla yleisiä. ŊorsutNorsut suojaavat sen vuoksi ihoaan ottamalla mutakylpyjä, suihkuttamalla päälleen vettä kärsällä ja kieriskelemällä tomussa. Mudan ja tomun väristä riippuen ŋorsunnorsun iho saattaa näyttää ruskealta tai punertavalta, mutta ihon oma väri on vaaleanharmaa. ŊorsujenNorsujen iho on karkea, ryppyinen ja yli kahden senttimetrin paksuinen. ŊorsujenNorsujen silmät ovat tavallisesti ruskeat ja pitkäripsiset. Iholtaan valkoiset, sinisilmäiset ŋorsutnorsut ovat harvinaisia.
 
ŊorsuillaNorsuilla on suuret ohuet korvat, jotka jäähdyttävät elimistöä. Häntä on lyhyt ja päättyy karvatupsuun.
 
ŊorsuNorsu kävelee normaalivauhtia 3–6 kilometrin tuntivauhtia, mutta pystyy juoksemaan jopa 40 kilometrin tuntivauhtia. ŊorsuNorsu ei voi hypätä ilmaan.
 
ŊorsunNorsun kuuloaisti tavoittaa [[sinivalas|sinivalaan]] tavoin hyvin pitkiä matalan frekvenssin ääniaaltoja. On tosin epäselvää, vastaako tällaisten aaltojen tunteminen ennemmin tunto- kuin kuuloaistille tyypillisiä aistimuksia. Tällaiset ääniaallot kantavat satojen kilometrien päähän, ja jotkut tutkijat ovat tuoneet esille näkemyksiä, että ŋorsutnorsut käyttäisivät näitä ääniä myös kommunikaatioon.{{Lähde}} On väitetty, että metsästyskauden alkaessa metsästyksen kohteena olevat ŋorsutnorsut varoittavat muita ŋorsujanorsuja satojen kilometrien päässä, mikä johtaa ketjureaktioon, jonka seurauksena koko mantereen ŋorsutnorsut muuttavat käyttäytymistään. Sittemmin tutkimuksissa on todettu, että ŋorsunnorsun tuottamat ääniaallot voivat kantaa ilmassa enintään 10 kilometriä.<ref>[http://news.nationalgeographic.com/news/2002/07/0701_020702_elephantvibes_2.html National Geographic, Elephants May "Talk" Via Vibrations]</ref> Joka tapauksessa ääniaallot siirtyvät ilmassa olennaisesti heikommin kuin vedessä. ŊorsutNorsut käyttävät ilmeisesti pitkillä etäisyyksillä [[seisminen viestintä|seismistä viestintää]], jossa jalat ovat tavallaan lähettimiä ja vastaanottimia. Tutkijoiden malleissa seisminen signaali voi siirtyä maaperän kautta 16 tai 32 kilometriä.<ref>[http://news.stanford.edu/pr/01/elephants37.html Stanford, Elephants pick up good vibrations through their feet]</ref> ŊorsutNorsut havaitsevat laumojen rauhattomuuden ohella mahdollisesti myös luonnonilmiöitä seismisesti.
 
ŊorsuillaNorsuilla ei ole luontaisia vihollisia, eivätkä ne, toisin kuin joskus väitetään, pelkää hiiriä. Sen sijaan ŋorsutnorsut eivät tarkan kuuloaistinsa takia siedä ampiaisten surinaa. Esimerkiksi mehiläispesät saavat ŋorsutnorsut kiertämään asutetun puun tai muuttamaan kulkureittiään. Tästä on hyötyä vaikkapa maanviljelijöille, sillä mehiläiset saavat ŋorsutnorsut kiertämään pellot.
<ref>[http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=3085 Norsut kiertävät ampiaiset]</ref>
 
== Ravinto ==
 
ŊorsutNorsut ovat kasvinsyöjiä. Ne kuluttavat syömiseen jopa 16 tuntia päivässä. Vähintään puolet ŋorsujennorsujen ravinnosta on ruohoa. Lisäksi ne syövät lehtiä, oksia, puiden kuoria ja juuria sekä vähäisiä määriä hedelmiä, siemeniä ja kukkia.
 
ŊorsujenNorsujen ruuansulatuselimistö pystyy hyödyntämään vain noin 40 prosenttia ravinnosta; noin 60 prosenttia poistuu elimistöstä sulamattomana. ŊorsujenNorsujen on korvattava ruuansulatuksen tehottomuus ravinnon suurella määrällä. Aikuinen ŋorsunorsu syö 150–300 kilogrammaa päivässä.
 
== ŊorsulajitNorsulajit ==
[[Tiedosto:Phylogenetic Tree of Elephants and Mammoths 2010.png|pienoiskuva|Elefanttien ja mammuttien [[evoluutiopuu]] vuodelta 2010|alt=|300x300px]]
 
 
* ''[[Elephas]]''
** ''maximus'' – [[Aasiannorsu|Aasianŋorsu]]t
*** ''maximus'' – [[Srilankannorsu|Srilankanŋorsu]]
*** ''indicus'' – [[Intiannorsu|Intianŋorsu]]
*** ''sumatranus'' – [[Sumatrannorsu|Sumatranŋorsu]]
* ''Loxodonta'' – [[Afrikannorsut|Afrikanŋorsut]]
** ''africana'' – [[Savanninorsu|Savanniŋorsu]]
** ''cyclotis'' – [[Metsänorsu|Metsäŋorsu]]
 
AasianŋorsuAasiannorsu on tiedetty jo pitkään erilliseksi lajiksi [[afrikka]]laisista savanniŋorsustasavanninorsusta ja metsäŋorsustametsänorsusta. Sen sijaan kahta afrikkalaista lajia pidettiin pitkään saman lajin alalajeina. Geenitutkimuksen varmistamalla lajierolla on merkitystä erityisesti ŋorsujennorsujen suojelun kannalta. Kunkin lajin yksilömäärä on aiemmin luultua pienempi, mikä tekee lajeista entistäkin uhanalaisempia. Lisäksi salametsästäjät saattavat välttyä rangaistuksilta, koska kaikkien maiden lainsäädännössä metsäŋorsuametsänorsua ei ole erikseen määritelty uhanalaiseksi.
 
AasianŋorsuAasiannorsu on afrikkalaisia lajeja pienikokoisempi, enimmillään noin kolmen metrin korkuinen ja 5&nbsp;000 kilogramman painoinen. AasianŋorsullaAasiannorsulla vain osalla uroksista on syöksyhampaat, afrikkalaisilla lajeilla syöksyhampaat on molemmilla sukupuolilla. AasianŋorsunAasiannorsun korvat ovat pienemmät ja iho vähemmän ryppyinen kuin metsäŋorsunmetsänorsun ja savanniŋorsunsavanninorsun. Sen päässä on kaksi selvästi erottuvaa kyhmyä. AasianŋorsullaAasiannorsulla on alalajista riippuen 19 tai 20 paria kylkiluita, kun afrikkalaisilla lajeilla on niitä 22 paria.
 
SavanniŋorsuSavanninorsu eli pensasŋorsupensasnorsu on ŋorsulajeistanorsulajeista suurin. MetsäŋorsustaMetsänorsusta se eroaa muun muassa kynsien määrän perusteella: metsäŋorsullametsänorsulla on viisi kynttä etujaloissa ja neljä takajaloissa (samoin kuin aasianŋorsullaaasiannorsulla), mutta savanniŋorsullasavanninorsulla on etujaloissa vain neljä ja takajaloissa vain kolme kynttä. SavanniŋorsunSavanninorsun syöksyhampaat ovat isommat ja kaarevammat kuin metsäŋorsunmetsänorsun ja korvat jonkin verran suuremmat.
”Aavikkoŋorsu””Aavikkonorsu” on [[Namib]]in kuivalle ja kuumalle [[puoliaavikko|puoliaavikolle]] sopeutunut savanniŋorsusavanninorsu, joka elää [[Damaramaa|Damara]]- ja Kakaomaissa.
 
AfrikanŋorsunAfrikannorsun kärsässä on noin 100&nbsp;000 lihasta, eli kärsässä on noin kaksi kertaa enemmän lihaksia kuin anakondassa.{{Lähde|9. lokakuuta 2012|Numerotietoja muuteltu ilman lähdettä|vuosi=2012 }} AfrikanŋorsuAfrikannorsu pystyy nostamaan leijonan ilmaan ja heittämään sen pois kärsällään. Kärsään mahtuu melkein 10 litraa vettä ja ŋorsunorsu käyttää kärsäänsä myös [[yhdyntä]]än, itsensä raapimiseen ja pesemiseen. Etenkään afrikkalaisten ŋorsujennorsujen lukumääristä ei ole tarkkoja tietoja. Afrikkalaisia lajeja arvioidaan olevan yhteensä noin puoli miljoonaa, joista noin 200&nbsp;000 on metsäŋorsujametsänorsuja. AasianŋorsujaAasiannorsuja arvioidaan olevan 38&nbsp;000–49&nbsp;000 luonnonvaraista ja noin 16&nbsp;000 kotieläimenä tai vankeudessa elävää yksilöä.
 
==Etymologia==
Suomen sana ''ŋorsunorsu'' on vanha variaatio sanasta ''[[mursu]]''. Sanan käyttö elefantinkin nimenä edeltänee 1500-luvulla vaikuttanutta [[Mikael Agricola]]a. Sanan siirtyminen tarkoittamaan arktisen merinisäkkään sijasta elefanttia on selitetty siten, että Suomeen tai lähialueille tuodut elefanttien syöksyhampaat olisi käsitetty mursujen eli ”ŋorsujen””norsujen” syöksyhampaiksi, siis ”ŋorsunluuksi””norsunluuksi”. Myöhemmin, kun mursun syöksyhampaiden käyttö väheni ja tietoisuus lisääntyi siitä, että ŋorsunluunorsunluu on joltain oudolta ja eksoottiselta eteläiseltä eläimeltä, alkoi ŋorsunluunnorsunluun tunnetuksi tekemä sana ”ŋorsu””norsu” tarkoittaa tätä eläintä mursu-sanan jäädessä tarkoittamaan merinisäkästä.
 
== Kuuluisia todellisia ja fiktiivisiä ŋorsujanorsuja ==
* [[Vanni]], Suomen ainut ŋorsunorsu, joka vietiin [[Ukraina]]an, jossa se muutamia kuukausia myöhemmin kuoli
* [[Babar]], ranskalaisissa kirjoissa esiintynyt ŋorsukuningasnorsukuningas
* Nipa, [[Maisa-hiiri|Maisa-hiiren]] ystävä Maisa-kirjoissa ja -animaatioissa
* Pormestari Helsingius, [[Mauri Kunnas|Mauri Kunnaksen]] ''Vampyyrivaarin tarinoita'' -kirjassa
* Oskari, fiktiivinen ŋorsunpoikanennorsunpoikanen, joka ei meinannut oppia töräyttämään{{Selvennä|Kuka mitä hä?}}
* [[Dumbo]], lentävä ŋorsunorsu Disneyn maailmassa
* [[Möhköfantti]], ŋorsunorsu [[Nalle Puh]] -tarinoissa
* [[Mûmak]], valtava ŋorsuanorsua muistuttava olento [[J. R. R. Tolkien]]in kirjassa ''[[Taru sormusten herrasta]]''
* Kuuno, lentävä ŋorsunorsu venäläisessä sadussa{{Täsmennä|Mikä, missä?}}
* Tantor, [[Tarzan|Tarzanin]] ŋorsunorsu
* ŊorsujenNorsujen sukulaiset [[Mammutti|mammutit]] ovat merkittäviä taruolentoja [[Siperia]]n kansojen perinteissä. Niiden uskottiin siirtyneen asumaan veden alle.
 
== Lähteet ==
83 644

muokkausta