Ero sivun ”Eljas Erkko” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 44:
=== Sota-aikana ===
Syksyn 1939 neuvottelujen aikana Erkko katsoi Neuvostoliiton yrittävän hämätä eikä uskaltavan ryhtyä avoimeen sotaan. Valtioneuvos [[Juho Kusti Paasikivi|J. K. Paasikiven]] ollessa lähdössä lokakuussa 1939 neuvotteluihin Moskovaan Erkko evästi häntä: ”Unohda, että Neuvostoliitto on suurvalta!”<ref>Mari K. Niemi ja Ville Pernaa: ''Entäs jos...: vaihtoehtoinen Suomen historia'', s. 126. Helsinki: Ajatus Kirjat, 2005. ISBN 951-20-6892-3.</ref> Paasikivi, joka kannatti myönnytyksiä suhteessa Moskovan vaatimuksiin, kutsui sotaa ”Erkon sodaksi”.<ref name=Virma/><ref name=keisari/><ref name=Torstila/> Paasikiven ja Erkon välien katkeamista kuvasi, että kun Paasikivi marraskuussa 1940 täytti 70 vuotta, Helsingin Sanomat tyytyi julkaisemaan hänestä muiden syntymäpäivämainintojen joukossa vain yhden palstan kuvan ja muutaman senttimetrin verran tekstiä.<ref>Brotherus 1973, s. 142.</ref> Muistelmissaan Paasikivi kirjoitti:
{{Sitaatti | Erkko oli kasvanut ”passiivisen vastarinnan” ilmapiirissä, jossa muodollisen, laillisen oikeuden merkitys myös kansainvälisissä suhteissa oli arvioitu suuremmaksi kuin se valitettavasti vielä on. Hän luotti meitä tukevaan maailman yleiseen mielipiteeseen. ”Meillä on oikeus puolellamme, ja Venäjää sitovat sen meidän kanssamme tekemät sopimukset koko maailman silmissä”, hän lausui. Hänen oli vaikea sopeutua siihen ajatukseen, että oikeudellisesti samanarvoisella suurvallalla ja pikkuvallalla todellisessa elämässä oli erilainen asema. – – – Erkko ei ollut kannallaan yksin. Samanlaisissa utukuvien pilvilinnoissa ja kuvitelmissa leijaili Suomen kansan suuri enemmistö.}}<ref>J. K. Paasikivi: ''Toimintani Moskovassa ja Suomessa 1939–41 I'', s. 58. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1958.</ref>
| |||