Ero sivun ”Dahomeyn kuningaskunta” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kursivointi pois aloituksesta |
lis historia, alku ja laajeneminen 2xv |
||
Rivi 35:
Dahomeyn kuningaskunnan ekspansio alkoi 1700-luvulla, jolloin siitä tuli alueen sotilaallinen voimavaltio. Eurooppalaisia kiehtoivat uutiset sen paikallisista tavoista, kuten sen naisarmeijasta, [[Dahomeyn amatsonit|Dahomeyn amatsoneista]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.historyworld.net/wrldhis/PlainTextHistories.asp?historyid=ad17|nimeke=HISTORY OF THE REPUBLIC OF BENIN|julkaisu=www.historyworld.net|viitattu=2021-02-02}}</ref>
== Historia ==
Dahomeyn kuningaskunta oli [[Ajat (kansa)|aja-kansan]] alaryhmän [[Fonit|fonien]] valtakunta, joka sijaitsi nykyisen [[Benin|Beninin tasavallan]] alueella. Dahomeyn kuningaskunta tuli voimakkaaksi 1700-luvulla yhdistyneen [[Abomey|Abomeyn kuningaskunnan]] takia, jonka samannimisestä pääkaupungista tuli Dahomeyn pääkaupunki. Sen naapureiden kanssa Abomey alkoi saavuttaa vaikutusvaltaa 1600-luvulla itsensä nimittäneen kuninkaan Wegbajan (noin. 1645 – 1680) johdolla. Hänen hallintoajallaan jotkut fon-kansan jäsenet alkoivat kutsua itseään dahomeylaisiksi. Seuraavina vuosina Dahomeysta tuli rikas välittämällä siepattuja ihmisiä eurooppalaisille sen vallan kasvaessa ja kuningaskunnan laajetessa. ▼
=== Synty ===
Noin vuonna 1724 Dahomeyn kuningas Agaja (1673–1740) valloitti [[Allada|Alladan]], ja vuonna 1727 hän sai haltuunsa läheisen rannikolla olevan kauppaa käyvän kuningaskunnan Ouidahin. Alladan, Ouidahin ja Abomeyn yhdistyneet kuningaskunnat muodostivat Dahomeyn kuningaskunnan kolme lääniä. Laajentuneiden rajojensa kanssa Dahomey sai valvontaansa rannikon satamat ja yhä enemmän jalansijaa kaupankäynnissä eurooppalaisten kanssa. Siitä tuli alueen hallitsevin valtakeskus.▼
Dahomeyn kuningaskunnan synty liittyy suullisen tiedon mukaan seutua hallinneen fon-dynastian perimäriitoihin. Tarinan mukaan alueen suuren kuningaskunnan Alladan kaksi kilpailevaa prinssiä esittivät vaateita hallitsemiseensa 1600-luvun alussa. Huegbon kaupungissa he sopivat, että toinen menee etelään, johon hän myöhemmin perusti [[Porto-Novo|Porto-Novon]] kuningaskunnan. Toinen prinssi Dogbari meni pohjoiseen [[Abomey|Abomeyn tasangolle]]. Hänen poikansa Dokonu sai luvan asettua asumaan Huawen alueelle jossa hallitsi kuningaskuntien liittouman päällikkö Guedevi.
1700-luvulta peräisin olevan tarinan mukaan Dokonu vaati lisää maata Abomeyn seudulta paikalliselta päälliköltä nimeltä Dan. Silloin Dan kysyi fon-päälliköltä:<blockquote>”Enkö ole jo antanut sinulle niin paljon maata, ja sinä pyydät vain lisää? Täytyykö minun avata vatsani, jotta voisit rakentaa siihen talosi?”</blockquote>Dokonu vastasi seivästämällä Danin ''kpatin''-seipäällä ja rakentamalla palatsin hänen paljastuneiden sisälmystensä päälle. Näin vallananastaja ja tuleva kuningas julisti, että hänen kuningaskuntansa pysyisi ikuisesti ”Danin vatsassa”. Valtakunta sai nimensä tästä: ''Dan'' oli uhri, ''xo'' tarkoittaa vatsaa ja ''me'' on sisällä [[Fonin kieli|fonin kielen]] murteen Fongben mukaan, jota puhuttiin Dahomeyssa.
Danin tappaminen merkitsi kumousta perinteisessä ja paikallisessa Länsi-Afrikan kansojen hallitsemisen politiikassa. Ensimmäisenä saapunut ei saanut enää kaikkia oikeuksia itselleen. Myöhemmin kuningas Agaja marssi joukkonsa kanssa etelään ja valloitti Alladan ja Huedan kuningaskunnat. Näin Alladan ylivoima kukistettiin ja Dahomeysta tuli transatlanttisen orjakaupan eräs merkittävistä pelureista.
Uudempi tutkimus on kuitenkin kumonnut tarinan perimätiedon. Palatsin rakentaminen Danin vatsan päälle on nähty pikemminkin tarinankerrontana, jossa halutaan vaimentaa muut fon-kuningaskunnan johtoaseman varjoon jääneet ja korostaa Dahomeyn valtakunnan roolia tuhon ja rakentamisen nimissä.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Monroe, Cameron J.|Otsikko=In the Belly of Dan: Space, History, and Power in Precolonial Dahomey|Julkaisu=Current Anthropology 52(6):769-798|Ajankohta=December 2011}}</ref>
▲Dahomeyn kuningaskunta oli [[Ajat (kansa)|aja-kansan]] alaryhmän [[Fonit|fonien]] valtakunta, joka sijaitsi nykyisen [[Benin|Beninin tasavallan]] alueella. Dahomeyn kuningaskunta tuli voimakkaaksi 1700-luvulla yhdistyneen [[Abomey|Abomeyn kuningaskunnan]] takia, jonka samannimisestä pääkaupungista tuli Dahomeyn pääkaupunki. Sen naapureiden kanssa Abomey alkoi saavuttaa vaikutusvaltaa 1600-luvulla itsensä nimittäneen kuninkaan Wegbajan (noin. 1645 – 1680) johdolla. Hänen hallintoajallaan jotkut fon-kansan jäsenet alkoivat kutsua itseään dahomeylaisiksi. Seuraavina vuosina Dahomeysta tuli rikas välittämällä siepattuja ihmisiä eurooppalaisille sen vallan kasvaessa ja kuningaskunnan laajetessa.<ref name=":1" />
=== Valtakunta laajenee ===
Noin vuonna 1724 Dahomeyn kuningas Agaja (1673–1740) valloitti [[Allada|Alladan]], ja vuonna 1727 hän sai haltuunsa läheisen rannikolla olevan kauppaa käyvän kuningaskunnan [[Ouidah|Ouidahin]].<ref name=":1" />
Kun Dahomeyn sotilaat tunkeutuivat nykyiseen Ouidahin kaupunkiin, he tappoivat ja söivät kaikki [[pytonkäärmeet]] Dangben pyhätössä.
Tätä tapahtumaa on pidetty tärkeänä symbolisena tekona, koska pytonkäärme oli Huedan kansallisjumala. Se oli osoitus sekä Dahomeyn henkisestä ylivoimasta, että valloitetun maan heikkoudesta. Henkisen voiman uudistuminen on selitys Dahomeyn vallan nousuun.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Green, Toby|Nimeke=A Fistful of Shells|Vuosi=2019|Sivu=309-311|Julkaisija=Penquin Books}}</ref>
▲
Kuningaskunnan laajentuminen jatkui vielä 1800-luvulla, jolloin Oyojen imperiumi hyökkäsi Dahomeyta vastaan, ja jolle se lopulta oli pakotettu maksamaan veroja. Dahomey saavutti valtaansa uudelleen 1800-luvulla kuninkaiden Gezun (hall. 1818–1858) ja Glélén (hall. 1858–1889) voimakkaan hallinnon aikana. Gezun hallintoaikana Dahomey jatkoi vangittujen ihmisten kaupankäyntiä, mutta Britanian rannikon sulku vuonna 1852 pakotti hänet luopumaan siitä.<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Page, Willie F., toim|Nimeke=Encyclopedia of African history and culture Volume III from conquest to colonization (1500 to 1850)|Vuosi=2005|Sivu=59-60|Julkaisija=Facts on File Inc.}}</ref>
Erään aikalaisen arvion mukaan vuonna 1850 Dahomeyn kuningaskunnan välikuku oli vähäinen, 200 000 henkeä johtuen tuhoisista sodista. Pääkaupungissa Abomeyssä oli 30 000 asukasta. Koko väestöstä noin 20 000 oli tuolloin vapaita, loput [[Orjuus|orjia]]. Sen vakinaisessa armeijassa oli noin 12 000 sotilasta, joista 5 000 oli [[Dahomeyn amatsonit|amatsoneja]]. Kuninkaan sotilashallinto pystyi sota-aikana mobilisoimaan 50 000 miestä ja naista.<ref name=":1">{{Kirjaviite|Tekijä=Forbes, Frederick E.|Nimeke=Dahomey and the Dahomans: Being the Journals of Two Missions to the King of Dahomey, and Residence at His Capital, in the Year 1849 and 1850|Vuosi=1851|Sivu=15|Julkaisija=Longman, Brown, Green, and Longmans, London}}</ref>
==Uskonto ja kansantalous==
| |||