Ero sivun ”Vihreä liitto” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Valtlai (keskustelu | muokkaukset)
p Poistettu ylimääräinen väli
Arla (keskustelu | muokkaukset)
Kuntavaalit 2021
Rivi 25:
| kansanedustajien_määrä = {{Koostumuspalkki|20|200|{{Vihr-väri}}}} ([[Eduskuntavaalit 2019|2019]])
| meppien_määrä = {{Koostumuspalkki|3|14|{{Vihr-väri}}}} ([[Europarlamenttivaalit 2019|2019]])
| kunnanvaltuutettujen_määrä = {{Koostumuspalkki|534432|89998859|{{Vihr-väri}}}} ([[Kuntavaalit 20172021|20172021]])
| kansainväliset_jäsenyydet = – [[Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmä]]<br>– [[Euroopan vihreä puolue]]<br>– [[Global Greens]]
| naisjärjestö = [[Vihreät Naiset]]
Rivi 36:
'''Vihreä liitto r.p.''' ({{k-sv|Gröna förbundet r.p.}}, {{k-se|Ruoná lihttu r.b.}}), lyhyemmin '''vihreät''' (lyhenne '''Vihr.''') on suomalainen poliittinen [[puolue]]. Puolue näkee juuriensa olevan ”[[1980-luku|1980-luvun]] alun vihreässä liikehdinnässä, jossa oli mukana ympäristöaktivisteja, [[feminismi|feministejä]], vammaisjärjestöjen edustajia sekä ’vaihtoehtokulttuurien’ ihmisiä”. Vihreä liitto rekisteröitiin yhdistykseksi vuonna 1987 ja [[puolue]]eksi seuraavana vuonna.<ref name="juuret">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.vihreat.fi/historia/ | Nimeke = Historia | Julkaisija = Vihreät | Viitattu = 7.2.2020}}</ref>
 
Puolueen puheenjohtajaksi valittiin kesäkuussa 2019 [[Maria Ohisalo]].<ref name="pj">{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-10831861 | Nimeke = Maria Ohisalo – parissa kuukaudessa ensin kansanedustajaksi, sitten ministeriksi ja nyt vihreiden puheenjohtajaksi | Tekijä = De Fresnes, Tulikukka | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 15.6.2019 | Viitattu = 15.6.2019}}</ref> Vihreillä on 20 kansanedustajaa, joista 17 naisia ja 3 miehiä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-10738400 | Nimeke = Naisia nousi kansanedustajiksi historiallisen paljon – 85 prosenttia vihreiden edustajista naisia | Tekijä = Konttinen, Matti | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 15.4.2019 | Viitattu = 16.4.2019}}</ref> [[Euroopan parlamentin jäsen]]iä kaudella 2019–2024 on kolme.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://tulospalvelu.vaalit.fi/EPV-2019/fi/kokomaaval.html | Nimeke = Europarlamenttivaalit 2019: Valitut ehdokkaat: Koko maa | Sivusto = Vaalit | Ajankohta = 11.6.2019 | Julkaisija = Oikeusministeriö | Viitattu = 6.7.2019}}</ref> Kesällä 2017 vihreillä oli 8&nbsp;768 jäsentä.<ref name="jäseniä2017"/>
 
== Historia ==
Rivi 151:
[[Tiedosto:Vihreiden vaaliteltta Isolla Roballa.jpg|thumb|right|Vihreiden vaaliteltta Isolla Roobertinkadulla Helsingissä.]]
 
Vihreä liitto ei ole halunnut määritellä itseään perinteisen [[Vasemmisto–oikeisto-ulottuvuus|vasemmisto–oikeisto-jaottelun]] mukaisesti vaan käyttää [[Liittouma 90/Vihreät|Saksan vihreiden]] ajatusta, jonka mukaan ”vihreät eivät ole [[Vasemmisto|vasemmalla]] eivätkä [[Oikeisto|oikealla]] vaan edellä”.<ref>Välimäki & Brax 1991, s. 56.</ref><ref>Mickelsson 2007, s. 283.</ref> Tampereen yliopistossa vuonna 2009 tehdyn, ehdokkaiden [[vaalikone]]vastauksia koskevan tutkimuksen mukaan vihreät ja kommunistit olivat tietyissä poliittisissa linjauksista ympäristönsuojelussa ja talouden säätelystä lähellä toisiaan, mutta esimerkiksi SDP ja [[Vasemmistoliitto]] olivat kumpaakin edellä mainittua jyrkempiä markkinatalouden vastustajia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-5261354 | Nimeke = Vihreiden ja kommunistien eurovaaliehdokkailla samoja näkemyksiä | Tekijä = Ainola, Olli | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 3.6.2009 | Viitattu = 3.9.2010}}</ref> [[Ville Niinistö]] kiisti tulkinnan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-5260552 | Nimeke = Ville Niinistö: Vihreät eivät ole kommunisteja | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 3.6.2009 | Viitattu = 3.9.2010}}</ref> Hän on itse kuvaillut vihreitä vasemmistoliberaaliksi tai sosiaaliliberaaliksi liikkeeksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://netn.fi/artikkeli/konservatismi-ja-liberalismi-kyselyn-vastaukset | Nimeke = Konservatismi ja liberalismi -kyselyn vastaukset | Tekijä = Syrjämäki, Sami | Julkaisu = Niin & näin | Ajankohta = 4/2012 | Viitattu = 30.4.2014}}</ref>
 
Periaateohjelmassaan vihreät on kritisoinut sekä [[markkinatalous|markkinataloutta]] että [[sosialismi]]a, koska puolueen mielestä kumpikaan talousjärjestelmä ei ota huomioon [[ympäristö]]ä, [[kehitysmaat|kehitysmaita]] ja tulevia sukupolvia taikka aineettomia, henkisiä arvoja, vaan keskittyy liiaksi rahatalouden kasvuun.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Vihreän liiton periaateohjelma, versio toukokuu 1990 | Vuosi = 1990 | Sivu = 7 | Julkaisija = Vihreä liitto | Isbn = 951-95840-2-1}}</ref> Periaateohjelmassaan vihreät asettuu kannattamaan ''kohtuutaloutta'', jossa huomioidaan ympäristö ja joka toimii kestävästi sukupolvelta toiselle.<ref name="periaate12"/> Vuosien 2010–2014 poliittisessa ohjelmassaan vihreät ei pidä monikulttuurisuutta ideologiana vaan tapahtuneena tosiasiana.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.vihreat.fi/ohjelmat/vihrea-tehtava-2010-2014-poliittinen-ohjelma/ | Nimeke = Vihreä tehtävä 2010–2014 - poliittinen ohjelma | Julkaisija = Vihreät | Viitattu = 18.10.2013}}</ref> Lisäksi puolueen ohjelmassa korostuu kaikille maksettava [[perustulo]]. Vuoden 2006 periaateohjelmassaan Vihreä liitto julistautui [[feminismi|feministiseksi]] ja [[monikulttuurisuus|monikulttuurisuutta]] kannattavaksi puolueeksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://vanha.vihreat.fi/vihreiden-periaateohjelma-tehtavana-reilu-muutos | Nimeke = Tehtävänä reilu muutos | Julkaisija = Vihreät | Selite = Puoluekokouksen 28.5.2006 hyväksymä periaateohjelma | Viitattu = 8.4.2010}}</ref>
 
=== Poliittisia linjauksia ja tavoitteita ===
Rivi 179:
=== Poliittinen nelikenttä ===
 
[[Turun yliopisto]]ssa vuonna 2008 tehdyn tutkimuksen mukaan puolueen kannattajat ovat keskimäärin vasemmiston suuntaan kallellaan, jopa aavistuksen enemmän kuin SDP:n kannattajat. Kun puolueet asetettiin vasemmisto–oikeisto-skaalalle niiden kannattajien ideologisten itsearvioiden perusteella, Vihreä liitto oli toiseksi vasemmistolaisin eduskuntapuolue Vasemmistoliiton jälkeen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/76133/omju_2008_6_suom_politiikkatietamys.pdf#page=101 | Nimeke = Suomalaisten politiikkatietämys | Tekijä = Elo, Kimmo & Rapeli, Lauri | Julkaisija = Oikeusministeriö | Selite = s. 86 | Ajankohta = 14.10.2008 | Tiedostomuoto = PDF | Viitattu = 30.4.2014}}</ref> [[Kunnallisalan kehittämissäätiö]]n vuonna 2015 julkaisemassa tutkimuksessa vihreiden kannattajista 59 prosenttia sijoitti itsensä vasemmistoon, 14 prosenttia keskelle ja 12 prosenttia oikeistoon. [[Arvoliberalismi|Arvoliberaalisuus]]–[[Arvokonservatismi|arvokonservatiivisuus]]-ulottuvuudella arvoliberaaleja oli 68 prosenttia, arvokonservatiiveja 0 prosenttia ja keskelle asettuvia 20 prosenttia. Tutkimuksen mukaan kiteytyksenä puolueen kannattajien kannoista voidaan todeta vihreiden olevan vasemmistopuolue.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20171024215152/http://www.kaks.fi/sites/default/files/Puolueet%20vasemmisto-oikeisto%20ja%20arvoliberaali%20–konservatiivi%20-janoilla.pdf | Nimeke = Puolueet vasemmisto–oikeisto ja arvoliberaali–konservatiivi -janoilla | Ajankohta = 29.3.2015 | Julkaisija = Kunnallisalan kehittämissäätiö | Tiedostomuoto = PDF | Selite = Arkistoitu 24.10.2017 | Viitattu = 12.6.2017}}</ref>
 
[[Anna Kontula]]n vuonna 2004 valmistuneen kyselytutkimuksen mukaan entiset [[taistolaiset]] äänestivät usein vihreitä (45&nbsp;% vastaajista) ja entisten taistolaisten keskuudessa vihreät olivat suositumpi valinta kuin Vasemmistoliitto.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Kontula, Anna | Otsikko = Taistolaisuus puberteettikapinasta takinkääntöön | Julkaisu = Historiallinen aikakauskirja | Ajankohta = 2004 | Vuosikerta = 102 | Numero = 2 | Sivut = 233–243 | Julkaisija = Suomen Historiallinen Seura ja Historian Ystäväin Liitto | www = https://annakontula.fi/wp-content/uploads/2017/11/taistolaisartikkeli.pdf | Tiedostomuoto = PDF | Viitattu = 3.9.2010}}</ref>
Rivi 187:
=== Kannattajien mielipiteitä ===
 
Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) mukaan vuonna 2012 vihreiden kannattajista 33&nbsp;% tuki valikoivuuden lisäämistä asevelvollisuusjärjestelmässä ja 20&nbsp;% kannatti asevelvollisuudesta luopumista ja ammattiarmeijaan siirtymistä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.defmin.fi/files/2244/MTS_tutkimsuraportin_teksti_nettiin_28_11_2012.pdf | Nimeke = Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta | Julkaisija = Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta | Ajankohta = 28.11.2012 | Tiedostomuoto = PDF | Viitattu = 29.9.2013}}</ref> Myös puolueen virallinen kanta tukee asevelvollisuusjärjestelmän uudistamista valikoivampaan suuntaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.vihreat.fi/ohjelmat/kohti-valikoivaa-asevelvollisuutta/ | Nimeke = Kohti valikoivaa asevelvollisuutta | Julkaisija = Vihreät | Ajankohta = 11.6.2010 | Viitattu = 29.9.2013}}</ref>
 
Vuonna 2013 vihreät ja [[RKP]] olivat Ylen teettämässä kyselyssä ainoat eduskuntapuolueet, joiden äänestäjien enemmistö kannattaa [[pakkoruotsi]]a.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-6792707 | Nimeke = Yli 60 prosenttia suomalaisista haluaa ruotsin kielen vapaavalintaiseksi kouluaineeksi | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 24.8.2013 | Viitattu = 29.9.2013}}</ref>
Rivi 313:
| align=right | 320&nbsp;235
| align=right | 12,5&nbsp;%
|-
| style="background:#efefef" | [[Kuntavaalit 2021|2021]]
| 432
| align=right | 258&nbsp;624
| align=right | 10,6&nbsp;%
|}
</div>
Rivi 569 ⟶ 574:
{{Auktoriteettitunnisteet}}
 
[[Luokka:Vihreä liitto|*]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]