Ero sivun ”Vihreä liitto” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Poistettu ylimääräinen väli |
Kuntavaalit 2021 |
||
Rivi 25:
| kansanedustajien_määrä = {{Koostumuspalkki|20|200|{{Vihr-väri}}}} ([[Eduskuntavaalit 2019|2019]])
| meppien_määrä = {{Koostumuspalkki|3|14|{{Vihr-väri}}}} ([[Europarlamenttivaalit 2019|2019]])
| kunnanvaltuutettujen_määrä = {{Koostumuspalkki|
| kansainväliset_jäsenyydet = – [[Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmä]]<br>– [[Euroopan vihreä puolue]]<br>– [[Global Greens]]
| naisjärjestö = [[Vihreät Naiset]]
Rivi 36:
'''Vihreä liitto r.p.''' ({{k-sv|Gröna förbundet r.p.}}, {{k-se|Ruoná lihttu r.b.}}), lyhyemmin '''vihreät''' (lyhenne '''Vihr.''') on suomalainen poliittinen [[puolue]]. Puolue näkee juuriensa olevan ”[[1980-luku|1980-luvun]] alun vihreässä liikehdinnässä, jossa oli mukana ympäristöaktivisteja, [[feminismi|feministejä]], vammaisjärjestöjen edustajia sekä ’vaihtoehtokulttuurien’ ihmisiä”. Vihreä liitto rekisteröitiin yhdistykseksi vuonna 1987 ja [[puolue]]eksi seuraavana vuonna.<ref name="juuret">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.vihreat.fi/historia/ | Nimeke = Historia | Julkaisija = Vihreät | Viitattu = 7.2.2020}}</ref>
Puolueen puheenjohtajaksi valittiin kesäkuussa 2019 [[Maria Ohisalo]].<ref name="pj">{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-10831861 | Nimeke =
== Historia ==
Rivi 151:
[[Tiedosto:Vihreiden vaaliteltta Isolla Roballa.jpg|thumb|right|Vihreiden vaaliteltta Isolla Roobertinkadulla Helsingissä.]]
Vihreä liitto ei ole halunnut määritellä itseään perinteisen [[Vasemmisto–oikeisto-ulottuvuus|vasemmisto–oikeisto-jaottelun]] mukaisesti vaan käyttää [[Liittouma 90/Vihreät|Saksan vihreiden]] ajatusta, jonka mukaan ”vihreät eivät ole [[Vasemmisto|vasemmalla]] eivätkä [[Oikeisto|oikealla]] vaan edellä”.<ref>Välimäki & Brax 1991, s. 56.</ref><ref>Mickelsson 2007, s. 283.</ref> Tampereen yliopistossa vuonna 2009 tehdyn, ehdokkaiden [[vaalikone]]vastauksia koskevan tutkimuksen mukaan vihreät ja kommunistit olivat tietyissä poliittisissa linjauksista ympäristönsuojelussa ja talouden säätelystä lähellä toisiaan, mutta esimerkiksi SDP ja [[Vasemmistoliitto]] olivat kumpaakin edellä mainittua jyrkempiä markkinatalouden vastustajia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-5261354 | Nimeke = Vihreiden ja kommunistien eurovaaliehdokkailla samoja näkemyksiä | Tekijä = Ainola, Olli | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 3.6.2009 | Viitattu = 3.9.2010}}</ref> [[Ville Niinistö]] kiisti tulkinnan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-5260552 | Nimeke = Ville Niinistö: Vihreät eivät ole kommunisteja | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta =
Periaateohjelmassaan vihreät on kritisoinut sekä [[markkinatalous|markkinataloutta]] että [[sosialismi]]a, koska puolueen mielestä kumpikaan talousjärjestelmä ei ota huomioon [[ympäristö]]ä, [[kehitysmaat|kehitysmaita]] ja tulevia sukupolvia taikka aineettomia, henkisiä arvoja, vaan keskittyy liiaksi rahatalouden kasvuun.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Vihreän liiton periaateohjelma, versio toukokuu 1990 | Vuosi =
=== Poliittisia linjauksia ja tavoitteita ===
Rivi 179:
=== Poliittinen nelikenttä ===
[[Turun yliopisto]]ssa vuonna 2008 tehdyn tutkimuksen mukaan puolueen kannattajat ovat keskimäärin vasemmiston suuntaan kallellaan, jopa aavistuksen enemmän kuin SDP:n kannattajat. Kun puolueet asetettiin vasemmisto–oikeisto-skaalalle niiden kannattajien ideologisten itsearvioiden perusteella, Vihreä liitto oli toiseksi vasemmistolaisin eduskuntapuolue Vasemmistoliiton jälkeen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/76133/omju_2008_6_suom_politiikkatietamys.pdf#page=101 | Nimeke = Suomalaisten politiikkatietämys | Tekijä = Elo, Kimmo & Rapeli, Lauri | Julkaisija =
[[Anna Kontula]]n vuonna 2004 valmistuneen kyselytutkimuksen mukaan entiset [[taistolaiset]] äänestivät usein vihreitä (45 % vastaajista) ja entisten taistolaisten keskuudessa vihreät olivat suositumpi valinta kuin Vasemmistoliitto.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Kontula, Anna | Otsikko = Taistolaisuus puberteettikapinasta takinkääntöön | Julkaisu = Historiallinen aikakauskirja | Ajankohta = 2004 | Vuosikerta = 102 | Numero = 2 | Sivut = 233–243 | Julkaisija = Suomen Historiallinen Seura ja Historian Ystäväin Liitto | www = https://annakontula.fi/wp-content/uploads/2017/11/taistolaisartikkeli.pdf | Tiedostomuoto = PDF | Viitattu = 3.9.2010}}</ref>
Rivi 187:
=== Kannattajien mielipiteitä ===
Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) mukaan vuonna 2012 vihreiden kannattajista 33 % tuki valikoivuuden lisäämistä asevelvollisuusjärjestelmässä ja 20 % kannatti asevelvollisuudesta luopumista ja ammattiarmeijaan siirtymistä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.defmin.fi/files/2244/MTS_tutkimsuraportin_teksti_nettiin_28_11_2012.pdf | Nimeke = Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta | Julkaisija =
Vuonna 2013 vihreät ja [[RKP]] olivat Ylen teettämässä kyselyssä ainoat eduskuntapuolueet, joiden äänestäjien enemmistö kannattaa [[pakkoruotsi]]a.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-6792707 | Nimeke = Yli 60 prosenttia suomalaisista haluaa ruotsin kielen vapaavalintaiseksi kouluaineeksi | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 24.8.2013 | Viitattu = 29.9.2013}}</ref>
Rivi 313:
| align=right | 320 235
| align=right | 12,5 %
|-
| style="background:#efefef" | [[Kuntavaalit 2021|2021]]
| 432
| align=right | 258 624
| align=right | 10,6 %
|}
</div>
Rivi 569 ⟶ 574:
{{Auktoriteettitunnisteet}}
[[Luokka:Vihreä liitto|*]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
|