Ero sivun ”Pietari Suuren muistopatsas (Tallinna)” versioiden välillä

ei muokkausyhteenvetoa
(→‎Lähteet: - sisällön perusteella voisi ehkä olla tässäkin luokassa)
Ei muokkausyhteenvetoa
{{Kuuluisa taideteos
| kuva = Peeter Suure ausammas Tallinnas, Peetri platsil, 1911. aasta.jpg
| nimi = PietariPeeter SuurenI muistopatsasausammas<br><small>{{et}}</small>
| nimi 2 = Pietari Suuren patsas
| tekijä = [[LeopoldLėopold Bernstamm]]
| valmistumisvuosi = 1910
| taiteenlaji = kuvanveisto[[veistos]]
| korkeus =
| leveys =
| syvyys =
| sijainti = = [[Vapauden aukioVapaudenaukio]]
| paikkakunta = [[Tallinna]], [[Viro]]
| koordinaatit = -59.4338/N/24.7435/E
}}
'''Pietari Suuren muistopatsas''' oli [[Venäjän keisarikunta|Venäjän keisari]] [[Pietari Suuri|Pietari Suuren]] patsas [[Tallinna]]n nykyisellä [[Vapaudenaukio (Tallinna)|Vapauden aukiolla]] [[Viro]]ssa. Pronssipatsas pystytettiin Baltian Venäjään liittämisen 200-vuotis juhlavuoden aikana syyskuussa 1910 ja se poistettiin vuonna 1922 Viron itsenäistymisen jälkeen. Osa patsaasta sulatettiin [[Viron kruunu|uusiksi sentin kolikoiksi]] ja loppu katosi toisen maailmansodan aikana.
 
'''Pietari Suuren patsas''' ({{k-et|Peeter I ausammas}}, {{k-ru|памятник Петру I|pamjatnik Petru I}}) oli [[Venäjän keisari]] [[Pietari Suuri|Pietari Suuren]] patsas [[Tallinna]]n nykyisellä [[Vapaudenaukio (Tallinna)|Vapaudenaukio]]lla [[Viro]]ssa.
==Historia==
[[Tiedosto:Peeter I kuju Peetri platsil.jpg|thumb|vasen|Patsaan julkistustilaisuus vuonna 1910.]]
[[Tiedosto:Peeter Suure ausamba lammutamine, 1922.jpg|thumb|vasen|Patsaan poistaminen paikaltaan vuonna 1922.]]
Vuonna 1910 Baltian Venäjään liittämisestä tuli kuluneeksi 200 vuotta. Virossa vuosipäivää muistivat etenkin venäläinen lehdistö ja ortodoksinen kirkko. Juhlavuoteen liittyi myös Pietari Suuren muistopatsaan pystytys Tallinnaan.<ref name="zet">{{Kirjaviite | Tekijä=Zetterberg, Seppo | Nimeke=Viron Historia | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi=2007 | Sivu =471-472 | Tunniste=ISBN 9517465203}}</ref> Ajatuksen patsaasta oli esittänyt ensimmäisenä [[Vironmaan kuvernementti|Vironmaan kuvernementin]] kuvernööri. Patsashanketta varten perustettiin komitea ja rahasto vuonna 1908. Komitea päätti patsaan pystytyspaikan ja järjesti kilpailun sen suunnittelusta. Patsaan suunnittelukipailuun osallistuivat esimerkiksi [[Amandus Adamson]] ja [[August Weizenberg]]. Lopulta kisan voitti<ref name="peeter">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.eha.ee/fondiloend/frames/fond_prop.php?id=2653 | Nimeke = Peeter I ausamba püstitamise komitee Tallinnas - EAA.3812 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Rahvusarhiivi | Viitattu = 29.7.2019 | Kieli = {{et}} }}</ref> venäläinen [[Pariisi]]ssa asununut kuvanveistäjä [[Leopold Bernstamm]].<ref name="zet" />
 
== Historia ==
Patsas pystytettiin Tallinnan Vapauden aukiolle eli tuolloiselle Heinätorille<ref name="zet" /> 29. syyskuuta 1910<ref name="peeter" />. Patsaan pystytyksen yhteydessä tori nimettiin uudelleen Pietarin toriksi (''Peeter plats''). Patsaan 50 tonnia painanut jalusta oli tehty [[Suomi|suomalaisesta]] [[graniitti|graniitista]] ja sen kuljetus [[Tallinnan satama|Tallinnan satamas]]ta torille oli vienyt kolme viikkoa. Itse patsas oli tehty [[pronssi]]sta ja sillä oli korkeutta viisi metriä. Patsas kuvasi Pietari suurta toisessa kädessään kaukoputki ja toisessa Tallinnan kartta. Bernstamm kuvaili tsaarin tarkastelevan kotkankatsein äsken valloitettuja alueita.<ref name="zet" />
[[TiedostoKuva: Peeter I kuju Peetri platsil.jpg|thumb|vasen|Patsaan200 px|thumb|Pietari Suuren patsaan julkistustilaisuus vuonna 1910.]]
[[TiedostoKuva: Peeter Suure ausamba lammutamine, 1922.jpg|thumb|vasen|200 px|thumb|Patsaan poistaminen paikaltaan vuonna 1922.]]
 
Etenkin [[VironmaanVenäjän ritarikuntakeisarikunta|Venäjä]]n juhlistitekemästä patsaanViron julkistustaalueen japohjoisosan myösvaltaamisesta tuli kuluneeksi 200 vuotta syksyllä 1910. [[VironVironmaan kielikuvernementti|virolainenVironmaan kuvernementissa]] liberaalivuosipäivää lehtimuistivat etenkin [[Postimeesvenäjän kieli|venäjänkielinen]] julkaisi pitkän Pietaria[[lehdistö]] ja [[Venäjän valtaaortodoksinen ylistävänkirkko]]. kirjoituksen,Juhlavuoteen jossaliittyi tuomittiinmyös "VironPietari separatismi".Suuren Toisaaltapatsaan esimerkiksipystytys tallinnalaisetTallinnaan.<ref suurkauppiaatname eivät= osallistuneetzet>{{Kirjaviite patsaan| julkaisutilaisuuteenTekijä=Zetterberg, vaanSeppo he| viettivätNimeke=Viron passiivisenHistoria vastarinnan| mukaisestiJulkaisupaikka=Helsinki sen| sijaanJulkaisija=Suomalaisen [[TallinnanKirjallisuuden suurenSeura killan rakennus|Tallinnan suurenVuosi=2007 killan| rakennuksen]]Sivu 500=471-vuotisjuhlaa.472 Viron| sittemminTunniste=ISBN itsenäistyttyä9517465203}}</ref> patsasAjatuksen päätettiinpatsaasta poistaaoli toriltaesittänyt vuonnaensimmäisenä 1922. Viron siirtyessäVironmaan [[Viron markka|markoista ja penneistäkuvernööri]] [[VironIzmail kruunu|kruunuihinKorostovets]]. Patsashanketta varten perustettiin komitea ja sentteihin]]rahasto vuonna 19281908. patsaanKomitea vasenpäätti jalkapatsaan sulatettiinpystytyspaikan uusiksija yhdenjärjesti sentinkilpailun sen kolikoiksisuunnittelusta.<ref name="zet"Siihen />osallistuivat Patsaanesimerkiksi vartalo[[Amandus katosiAdamson]] puolestaanja [[toinen maailmansota|toisenAugust maailmansodanWeizenberg]] aikana. Lopulta kisan voitti<ref name = peeter>{{Verkkoviite | Osoite = httpshttp://www.ohtulehteha.ee/339939fondiloend/lati-reovesi-hakkab-eestisse-voolamaframes/fond_prop.php?id=2653 | Nimeke = Stalnuhhin: "Peeter I monumentausamba sümboliseeribpüstitamise järjepidevustkomitee Tallinnas - EAA."3812 | Tekijä = Tiina Kaukvere | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Õhtuleht | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Rahvusarhiivi | Viitattu = 29.7.2019 | Kieli = {{et}} }}</ref> Pietarinvenäläinen, aukio[[Ranska]]ssa oliasunut saanut[[kuvanveistäjä]] uuden nimen Harjun[[Lėopold tori vuonna 1921 ja nykyisen nimensä Vapauden aukio vuonna 1938Bernstamm]].<ref name ="peeter" zet/>
 
Patsas pystytettiin Tallinnantuolloiselle VapaudenHeinätorille aukiolle29. elisyyskuuta tuolloiselle Heinätorille1910<ref name =" zet" /> 29. syyskuuta 1910<ref name ="peeter" peeter/>. Patsaan pystytyksen yhteydessä tori nimettiin uudelleen Pietarin toriksi (''Peeter plats'')Pietarintoriksi. Patsaan 50 tonnia painanut patsaan jalusta oli tehty [[Suomi|suomalaisesta]] [[graniitti|graniitista]] ja sen kuljetus [[Tallinnan satama|Tallinnan satamas]]tasta torille oli vienyt kolme viikkoa. Itse patsas oli tehty [[pronssi]]sta ja sillä oli korkeutta viisi metriä. Patsas kuvasi Pietari suurtaSuurta toisessa kädessään [[kaukoputki]] ja toisessa Tallinnan [[kartta]]. Bernstamm kuvaili tsaarinkeisarin tarkastelevan kotkankatsein äsken[[kotka]]nkatseella valloitettuja alueita.<ref name ="zet" zet/>
 
[[Kuva: Peter I statue KADRIORG.JPG|250 px|thumb|Rintakuvaksi lyhennetty Pietari Suuren patsas [[Kadriorg|Katariina]]npuistossa 1930-luvun jälkipuoliskolla]]
 
Etenkin [[Vironmaan ritarikunta]] juhlisti patsaan julkistusta ja myös [[viron kieli|vironkielinen]] [[Postimees]]-lehti julkaisi pitkän Pietaria ja Venäjän valtaa ylistäneen kirjoituksen, jossa "Viron [[separatismi]]" tuomittiin. Toisaalta esimerkiksi tallinnalaiset suurkauppiaat eivät osallistuneet patsaan julkaisutilaisuuteen, vaan he viettivät passiivisen vastarinnan mukaisesti sen sijaan [[Tallinnan suuren killan rakennus|Tallinnan suuren killan rakennuksen]] 500-vuotisjuhlaa.
 
[[Viron historia#Autonomia ja itsenäistyminen|Viron itsenäistyttyä]] patsas siirettiin pois torilta Pietari Suuren [[kotimuseo]]n pihaan 1922 ja seuraavan vuonna Pietarin aukio nimettiin Vapaudenaukioksi. Patsas paloiteltiin 1925 ja alaosan sanottiin sulatetun [[kolikko|kolikoiksi]], mutta se on todennäköisesti [[kaupunkitarina|vailla todellisuuspohjaa]].<ref>[https://dea.digar.ee/cgi-bin/dea?a=d&d=kaja19250129-1.2.21 "Peetri kuju ei kasutata rahade-löömiseks"]. Kaja nr 27, 29. jaanuar 1925. Lk 3 {{et}}</ref><ref>[https://dea.digar.ee/cgi-bin/dea?a=d&d=paevalehtew19261028.2.26 "Pool tundi riigirahapajas. Kui palju ja kuidas valmistatakse metallraha. Peeter Suurest ei ole raha löödud"]. Päevaleht nr 293, 28. oktoober 1926. Lk 5 {{et}}</ref>
 
[[Rintakuva]]ksi typistynyt patsas asetettiin kivijalustalle vuonna 1935. Rintakuva leikattiin vielä lyhyemmäksi ja sijoitettiin [[Katariinan palatsi]]n [[puutarha]]an 1938.<ref>Tallina linnamuuseum: ''[http://linnamuuseum.ee/peetrimaja/huvitavat/peeter-suure-ausamba-lugu/ Peeter Suure ausamba lugu Peeter I Majamuuseumi veebilehel]'' {{et}}</ref> Tallinnan rakennushallinnon [[puutarhanhoito]]-osasto lahjoitti [[itärintama (toinen maailmansota)|toisen maailmansodan]] aikaisessa keräyksessä vuonna 1942 ei-[[rauta]]metallia 865 [[kilogramma]]a, mukaan lukien Pietari Suuren rintakuva.
 
== Lähteet ==
 
==Lähteet==
{{viitteet}}
 
266

muokkausta