Ero sivun ”Aivovamma” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Pelastettu 1 lähde(ttä) ja merkitty 0 kuolleeksi.) #IABot (v2.0.8
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Aivovamma''' on [[trauma|traumaattinen]] [[aivovaurio]], joka syntyy [[tapaturma]]isesti päähän kohdistuvasta iskusta. Aivovamma johtaa pahimmillaan potilaan kuolemaan. Aivovammasta saattaa jäädä myös niin sanottu jälkitila. Aivovamman jälkitila alentaa kognitivista toimintakykyä. Yleisimmät oireet ovat epänormaali väsyvyys, jokakeskittymisvaikeudet, voialoitekyvyn ilmetäheikentyminen, huono kognitiviisenlähimuisti, toimintakyvynyleinen laskunahitaus ja käyttäytymisen muutokset<ref>AIVOVAMMAUTUNEEN ABCOpas vammautuneelle ja läheisille. https://www.aivovammaliitto.fi/wp-content/uploads/2021/01/ABC_opas_vammautuneelle_A5_final.pdf</ref>. Myös tunne-elämänelämä sekäsaattaa käyttäytymisenmuuttua muutoksinaja tailisäksi neurologisinasaattaa paikallishäiriöinäesiintyä eurologisia paikallishäiriöitä, kuten esimerkiksi puheen tuottamisen tai ymmärtämisen häiriönähäiriöitä, epilepsianaepilepsiaa, näkökentän kaventumanakaventumaa taikka haju- tai makuaistin toiminnan muutoksinamuutoksia. Muita yleisiä ja pysyviä jälkioireita ovat muut muistivaikeudet, [[unihäiriö]]t, ärtyneisyys ja [[toiminnanohjaus|toiminnan suunnittelun vaikeus]] sekä huimaus ja päänsärky. Oireiden esiintymisessä saattaa olla ajallista vaihtelua. Myös muiden kykyjen heikkenemistä sekä kroonista kipua, spastisuutta ja jopa halvaantumista saattaa esiintyä.<ref>Valtioneuvoston asetus työtapaturma- ja ammattitautilaissa tarkoitetusta haittaluokituksesta 768/2015. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150768</ref> Myös ajattelun hidastuminen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen vaikeutuminen kuuluvat keskeisiin aivovammojen aiheuttamiin oireisiin.<ref name=proloff>Lea Proloff: [https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/03/19/aivovamma-hiljainen-epidemia Aivovamma – hiljainen epidemia]. 19.03.2014. Yle Akuutti.
 
Suurin osa aivovammojen jälkitilaoireista on samoja kuin monien neurologisten ja neuropsykiatristen sairauksien aiheuttamat oireet. Esimerkiksi kehitysvamman aiheuttamat neurologiset oireet rinnastetaan tämän vuoksi aivovamman jälkitilaan liittyviin oireisiin verotuksen invalidivähennysprosenttia laskettaessa<ref>Lähde: Vammaispalvelujen käsikirja: Haittaluokitus.
Päivitetty: 30.7.2015. https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/tuki-ja-palvelut/vakuutus-sosiaaliturva-ja-verotus/haittaluokitus</ref>.
 
Aivovamman yleisimpiä pysyviä jälkioireita ovat [[uupumus]] ja väsyvyys, [[unihäiriö]], ärtyneisyys, keskittymisvaikeudet, aloitekyvyn heikentyminen, [[toiminnanohjaus|toiminnan suunnittelun vaikeus]], toimintojen hitaus ja muistivaikeudet sekä huimaus ja päänsärky. Oireiden esiintymisessä saattaa olla ajallista vaihtelua. Myös muiden kykyjen heikkenemistä sekä kroonista kipua, spastisuutta ja jopa halvaantumista saattaa esiintyä.<ref>Valtioneuvoston asetus työtapaturma- ja ammattitautilaissa tarkoitetusta haittaluokituksesta 768/2015. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150768</ref> Myös ajattelun hidastuminen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen vaikeutuminen kuuluvat keskeisiin aivovammojen aiheuttamiin oireisiin.<ref name=proloff>Lea Proloff: [https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/03/19/aivovamma-hiljainen-epidemia Aivovamma – hiljainen epidemia]. 19.03.2014. Yle Akuutti.
</ref>