Ero sivun ”Ehkäisypilleri” versioiden välillä

Ehkäisypilleri on länsimaisten naisten käytetyin [[ehkäisy]]menetelmä. Myös miehille on yritetty kehittää ehkäisypilleriä, mutta hankkeet ovat kaatuneet hankalien sivuvaikutusten vuoksi. Vuonna 2017 ennustettiin, että miesten ehkäisypillerit tulisivat markkinoille viiden vuoden sisällä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.terve.fi/raskauden-ehkaisy/uudet-ehkaisymenetelmat|nimeke=Uudet ehkäisymenetelmät|julkaisu=www.terve.fi|viitattu=2017-12-09|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> [[The Economist|''The Economist'']] -lehti valitsi ehkäisypillerin 1900-luvun tärkeimmäksi keksinnöksi. Toisin kuin [[kondomi]]t, ehkäisypillerit eivät suojaa [[sukupuolitauti|sukupuolitaudeilta]].

Ehkäisypilleri vaikuttaa vähentämällä [[aivolisäke|aivolisäkkeen]] [[FSH]]- ja [[luteinisoiva hormoni|LH]]-hormonien erittymistä, josta seuraa elimistön oman hormonintuotannon loppuminen ja [[munarakkula]]n kypsymisen ja [[ovulaatio]]n estyminen. Ehkäisypillerit ovat luotettavia, jos ne muistaa ottaa säännöllisesti: oikein käytettynä menetelmän pettämisen todennäköisyys on vain 0,1 prosenttia&nbsp;% vuodessa eli pienempi kuin esimerkiksi kondomilla tai [[Kierukka|kuparikierukalla]].<ref name="mm1"/><ref name="ns">{{Kirjaviite | Tekijä = Ylikorkala, Olavi ja Kauppila, Antti | Vuosi= 2004 | Nimeke= Naistentaudit ja synnytykset | Julkaisija = Duodecim | Tunniste = ISBN 978-951-656-165-6 |Sivu=156–157, 159–160 | Selite=4., uudistettu painos }}</ref>

Ehkäisypillerien teho säilyy myös tauon aikana. Ei ole mitään terveydellistä syytä, miksi tauko pitäisi pitää joka kuukausi. Kiinteäannoksisia pillereitä, renkaita ja laastareita voidaan käyttää yhtäjaksoisesti jopa kuukausia ja vasta sitten pitää tauko, jolloin tyhjennysvuoto tulee. Näin voidaan vähentää kuukautisvuodon määrää ja vuotoon liittyviä oireita, kuten kipua tai päänsärkyä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00752|nimeke=Ehkäisypillerit, ehkäisyrengas ja ehkäisylaastari (yhdistelmäehkäisy)|tekijä=Kustannus Oy Duodecim|julkaisu=Duodecim - Terveyskirjasto|viitattu=2017-12-09|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

Yhdistelmäpillereitä on kiinteäannoksisia (kaikissa tableteissa on sama määrä hormonia) ja vaihtuva-annoksisia (hormonien määrä vaihtuu kierron aikana). Se, kumman tyyppinen yhdistelmäpilleri valitaan, riippuu pitkälti naisen kokemista hyödyistä tai haitoista. Kiinteäannoksinen pilleri saattaa vähentää kiertoon liittyviä mielialavaihteluita joillain naisilla, mutta osa taas kokee tasaisen hormonipitoisuuden liiankin tasaiseksi. Vaihtuva-annoksinen yhdistelmäpilleri voi estää paremmin läpivuotoa, etenkin jos estrogeenina on estradioli. Myös progestiiniosaa vaihtamalla voidaan vaikuttaa sivuvaikutusriskeihin sekä koettuihin hyötyihin ja haittoihin. Esimerkiksi antiandrogeeniset progestiinit, kuten [[drospirenoni]], vähentävät ihon rasvoittumista ja karvankasvua, kun taas levonorgestreeli taas lisää ihon rasvoittumista ja voi lisätä aknea.

Eräät ehkäisypillerit, niin kutsutut '''minipillerit''', sisältävät vain progestiinia. 15 prosentilla&nbsp;%:lla käyttäjistä ne estävät ovulaation ja osalla häiritsevät sitä. Muilla minipillerin teho perustuu sen aiheuttamiin [[kohtu|kohdun]] limakalvon ja [[kohdunsuu]]n liman muutoksiin, jotka vaikeuttavat [[siittiö]]iden etenemistä, ja mikäli [[hedelmöitys]] silti tapahtuu, limakalvon muutokset estävät [[alkio]]n kiinnittymisen. Minipillereitä otetaan päivittäin ilman taukoja.<ref name="ns" />

Ehkäisypillereitä saa Suomessa vain lääkärin määräyksestä. [[Jälkiehkäisy]]pillereitä voivoivat nykyään ostaa myös alle 15-vuotiaat ilman reseptiä apteekista. Vielä vuonna 2014 alle 15-vuotiaat saivat ne lääkärin luvalla.

Ehkäisypillereitä voidaan käyttää myös [[akne]]n, [[hirsutismi]]n, runsaiden ja/tai epäsäännöllisten kuukautisvuotojen ja [[Dysmenorrea|kuukautiskipujen]] sekä [[Endometrioosi|endometrioosin]] hoitoon. Ovulaation ehkäisevät yhdistelmäehkäisypillerit vähentävät toiminnallisten munasarjakystien ilmaantumista, ja suojaavat myös kohdunulkoiselta raskaudelta.<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=http://www.duodecimlehti.fi/lehti/2014/3/duo11469|nimeke=Duodecim-lehti|julkaisu=www.duodecimlehti.fi|viitattu=2017-12-09}}</ref>

Vuonna 2016 julkaistun laajan väestötutkimuksen mukaan ehkäisypillerit aiheuttavat keskimäärin 20 prosentille&nbsp;%:lle käyttäjistään hoitoa vaativan masennuksen. Vaikutus oli suurin teini-ikäisten ryhmässä, jossa ehkäisypillereiden käyttö kaksinkertaisti riskin sairastua masennukseen. Tutkimuksen otoksena{{selvennä|Otos mistä? Siis koko tutkimusryhmä vielä suurempi? 31.10.2019}} oli miljoona naista.<ref>Association of Hormonal Contraception With Depression. https://jamanetwork.com/journals/jamapsychiatry/fullarticle/2552796</ref>

Hormonien käyttö ehkäisyyn on kiistelty asia, kuten hormonihoito [[vaihdevuodet|vaihdevuosienkin]] aikana. Ulkoa annosteltujen hormonien on todettu liittyvän toisaalta joidenkin [[syöpä|syöpien]] vähenemiseen ja joidenkin lisääntymiseen. Yhdistelmäpillereiden käytön tiedetään vähentävän kohdunrungon syövän, paksusuolisyövän ja munasarjasyövän riskiä -– etenkin viimeksi mainitussa suojavaikutus ilmenee jo alle vuoden käytöllä.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Luis Bahamondes, M. Valeria Bahamondes, Lee P. Shulman|Otsikko=Non-contraceptive benefits of hormonal and intrauterine reversible contraceptive methods|Julkaisu=Human Reproduction Update|Ajankohta=September 2015|Numero=5|Sivut=640–651|Pmid=26037216|Doi=10.1093/humupd/dmv023|Issn=1460-2369|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/26037216}}</ref> Käyttö ennen ensimmäistä raskautta vähentää munasarjasyövän elinikäistä riskiä 9 &nbsp;% vuodessa.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Linda S. Cook, Claire R. Pestak, Andy Cy Leung, Helen Steed, Jill Nation, Kenneth Swenerton|Otsikko=Combined oral contraceptive use before the first birth and epithelial ovarian cancer risk|Julkaisu=British Journal of Cancer|Ajankohta=2017-01-17|Numero=2|Sivut=265–269|Pmid=27959890|Doi=10.1038/bjc.2016.400|Issn=1532-1827|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/27959890}}</ref> Toisaalta ne lisäävät hiukan rintasyövän ja kohdunkaulasyövän riskiä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ilmansyopaa.fi/tunne-syopariskit/naisille/|nimeke=Naisille - Ilman syöpää|tekijä=Syöpäjärjestöt|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref> Nykyiset ehkäisypillerit sisältävät kuitenkin huomattavasti pienempiä hormonimääriä kuin ensimmäiset pillerit 1960-luvulla.

On pieni riski, että estrogeenia sisältävät ehkäisypillerit aiheuttavat naiselle syvän laskimoveritulpan, joka saattaa johtaa keuhkoemboliaan ja jopa kuolemaan. Veritulpan riski on suurin muutaman kuukauden sisällä pillereiden käytön aloittamisesta ja laskee vuoden sisällä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://vaestoliitonblogi.com/2013/06/13/jos-haluat-valttaa-veritulpan-kayta-ehkaisya/|nimeke=Jos haluat välttää veritulpan, käytä ehkäisyä|julkaisu=Väestöliiton blogi|ajankohta=2013-06-13|viitattu=2017-12-09|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref> Tämän takia taukojen pitäminen e-pilleriehkäisyssä esimerkiksi vuosittain ei ole järkevää. Yhdistelmäpillereitä ei pitäisi määrätä naiselle, jolla on kohonnut riski laskimoveritulppiin (esim. sairastettu laskimoveritulppa tai perinnöllinen alttius). Tupakointi lisää laskimoveritulppien riskiä, eikä yli 35-vuotiaalle tupakoivalle naiselle sen takia yleensä määrätä synteettistä estrogeenia sisältäviä pillereitä. Myös ylipaino lisää yhdistelmäpillereiden käytön aikaista laskimoveritulppariskiä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00752|nimeke=Ehkäisypillerit, ehkäisyrengas ja ehkäisylaastari (yhdistelmäehkäisy)|tekijä=Kustannus Oy Duodecim|julkaisu=Duodecim - Terveyskirjasto|viitattu=2017-12-09|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Aurallinen migreeni lisää aivotapahtumien riskiä, ja on myös yhdistelmäehkäisyn ehdoton vasta-aihe.<ref name=":1" /> Myös pillerin progestiiniosa vaikuttaa veritulppariskiin. Turvallisimpia keltahormoneja ovat levonorgestreeli, norgestimaatti ja noretisteroni. Korkein riski on gestodeenillä, desogestreelillä ja drospirenonilla.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.hankalapotilas.net/2013/10/e-pillereiden-riskit-syynissa/|nimeke=E-pillereiden riskit syynissä {{!}} Hankala potilas vai hankala sairaus|julkaisu=www.hankalapotilas.net|viitattu=2017-12-09|ietf-kielikoodi=en-US}}</ref>

Ajatus ehkäisypillerin kaltaisesta lääkkeestä lähti yhdysvaltalaiselta sairaanhoitajalta [[Margaret Sanger]]ilta<ref name=Ll>{{Verkkoviite | Nimeke = Ehkäisypilleri täytti pyöreät 50 vuotta | Osoite = http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html?opcode=show/news_id=8962/type=1 | Julkaisija = Lääkärilehti | Viitattu = 18.2.2017}}</ref>. Ehkäisypillerin ”isiksi” on nimetty [[Carl Djerassi]] ja [[Gregory Pincus]]. Ensimmäiset ehkäisypillerit saivat Yhdysvalloissa myyntiluvan vuonna 1960, tosin vain kuukautiskipujen hoitoon.<ref name = Ll/>