Ero sivun ”Kaksoset” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Merkkaus: Palautettu manuaalisesti aiempaan versioon |
p Kh |
||
Rivi 11:
Erimunaisilla kaksosilla saattaa joissakin hyvin harvinaisissa tapauksissa olla jopa eri isät, mikäli niiden emo on paritellut kahden eri uroksen kanssa hyvin lyhyellä aikavälillä. Tällöin kaksi eri urosta on kumpikin hedelmöittänyt yhden munasolun. Erimunaisten kaksosten siittäminen on siis voinut tapahtua eri aikoihin, jopa eri päivinä.
Erittäin harvinaiset '''puoli-identtiset kaksoset''' saattaisivat syntyä jakautuneesta munasolusta, jotka hedelmöittyvät tahoillaan eri siittiöistä. Yksi tällainen mahdollinen tapaus on todettu vuonna 2006, jolloin toinen kaksosista oli [[Intersukupuolisuus|intersukupuolinen]], toinen mies.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://link.springer.com/article/10.1007%2Fs00439-006-0279-x | Nimeke = A case of true hermaphroditism reveals an unusual mechanism of twinning| Tekijä = Vivienne L. Souter ym.| Ajankohta = 13.12.2006| Viitattu = 3.1.2016 | Kieli = {{en}} }}</ref>
== Ihminen ==
Ihmisellä kaksosraskaus on [[monisikiöraskaus|monikkoraskauksista]] yleisin. Keskimääräinen mahdollisuus kaksosraskauteen on noin 1:85. [[lapsettomuus|Lapsettomuushoidot]] ovat lisänneet monisikiöisiä raskauksia jonkin verran, sillä monesti [[alkio]]ita [[kohtu]]un istutettaessa laitetaan varmuuden vuoksi useampi alkio, jotta edes yksi kiinnittyisi kohdun seinämään.
Niin sanottu Hellinin sääntö kertoo ihmisellä kaksosraskauden todennäköisyydeksi noin 1/85, kolmosraskauden 1/85<sup>2</sup> ja nelosraskauden 1/85<sup>3</sup>. Aasialaisperäisillä kaksosia esiintyy valkoihoisia harvemmin, afrikkalaisperäisillä useammin.<ref name=Brody>{{Kirjaviite | Tekijä = Sam Brody | Nimeke = Obstetrik och gynekologi| Vuosi = 1977| Luku = Tvillinggraviditet| Sivu = 241–250| Selite = Fjärde omarbetade upplagan| Julkaisupaikka = Stockholm| Julkaisija = Almqvist & Wiksell Förlag AB| Tunniste = ISBN 91-20-04480-1| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 3.1.2016 | Kieli = }}</ref> Äidin iän ja synnytysten määrän lisääntyessä kasvaa myös kaksosraskauden esiintyvyys samoin kuin niihin liittyvät riskit, kuten keskosuus ja sikiökuolemat.<ref name=Duodecim>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00154 | Nimeke = Monisikiöisyys| Tekijä = | Ajankohta = 24.10.2015| Julkaisu = Duodecim Terveyskirjasto| Viitattu = 3.1.2016 }}</ref> Gary Steinmanin mukaan [[Veganismi|vegaaninaisten]], jotka eivät käytä ollenkaan maitotuotteita, todennäköisyys saada kaksoset on vain viidesosa [[Kasvissyönti|vegetaristien]] ja sekasyöjien vastaavasta todennäköisyydestä.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Gary Steinman|Otsikko=Mechanisms of twinning: VII. Effect of diet and heredity on the human twinning rate|Julkaisu=The Journal of Reproductive Medicine|Ajankohta=2006-05-01|Numero=5|Sivut=405–410|Pmid=16779988|Issn=0024-7758|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16779988}}</ref>
Kaksosraskaus katsotaan lääketieteessä patologiseksi tilaksi. Muun muassa äidin verenpaineen nousu raskauden aikana on monisikiöraskauksissa kohonnut.<ref name=Duodecim />
Rivi 27:
{{lähteetön}}
[[Tiedosto:Porkeri sheep.jpg|thumb|Ei-identtiset lammaskaksoset.]]
Hevoset synnyttävät kaksosia hyvin harvoin, noin
Lampaat ovat tyypillisesti yksisikiöisiä, mutta jotkin kannat ja rodut tuottavat säännöllisesi ja ongelmitta kaksosia, kolmosia ja jopa nelosia. Esimerkiksi maatiaista [[suomenlammas]]ta on risteytetty useisiin pidemmälle jalostettuihin rotuihin juuri monikkokaritsojen lisäämiseksi.
Naudoilla kaksosia syntyy noin 2
== Lähteet ==
| |||