Ero sivun ”Aamos” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Merkitys: - muot. |
→Myöhempi perimätieto: Näköjään moderni raamatuntutkimus tukee tuon rabbin tulkintaa (Laato on yliopiston professori ja Vanhan testamentin asiantuntija |
||
Rivi 38:
Raamatun ulkopuolella hänen myöhemmistä vaiheistaan kertoo tosin [[apokryfiset kirjat|apokryfinen]] teos ''Profeettojen elämät'', joka on viimeistään ensimmäisen vuosisadan alussa hepreaksi tai kreikaksi kirjoitettu teksti. Se on säilynyt ainoastaan kristillisinä versioina kreikaksi, syyriaksi, armeniaksi ja arabiaksi. Sen mukaan Aamos olisi joutunut edellä mainitun pappi Amasjan pojan surmaamaksi. Aamos oli moittinut tätä siitä, että Israelissa palvottiin kahta kultaista vasikkaa. Tämän kertomuksen mukaan Amasjan poika oli iskenyt Aamosta sauvalla päähän kuolettavasti. Aamos oli vajonnut maahan, mutta onnistui kuitenkin palaamaan vielä kotimaahansa Juudaan, jossa hän menehtyi kaksi päivää myöhemmin ja haudattiin isiensä viereen.<ref name="ortodoksinen">{{Verkkoviite | Osoite = https://ort.fi/pyha-profeetta-aamos | Nimeke = Pyhä profeetta Aamos | Julkaisija = Suomen ortodoksinen kirkko | Viitattu = 27.5.2021 }}</ref>
[[Talmud]]iin kuuluvassa [[Mišna]]ssa vuosina 180-279 elänyt [[rabbi]] [[Yoḥanan bar Nafḥa]] kirjoittaa, kuinka profeetat olivat kaikki varakkaita ja käyttää esimerkkinä Aamosta. Mišnan [[Nedarim]]issa tätä selitetään niin, että Aamos sanoessaan ettei ollut profeetta vaan paimen ja metsäviikunapuiden viljelijä tarkoittaa, että koska hänellä oli karjaa ja metsäviikunapuita ei hänellä ollut mitään taloudellista syytä ryhtyä profeetaksi, eli hän olisi ollut varakas.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.sefaria.org/Nedarim.38a.10-14?lang=bi | Nimeke = Nedarim 38.a | Julkaisu = | Julkaisija = Sefaria | Ajankohta = | Viitattu = 27.5.2021 | Kieli = {{en}} }}</ref> Tähän liittyy myös jossain määrin raamatuntutkimus, sillä Aam. 1:1 oleva Aamoksen ammattia kuvaava sana ''nōqēd'' viittaisi hänen olleen jonkinlainen paimenten esimies, joka olisi mahdollisesti vastannut siitä, että Jerusalemin temppelissä olisi riittänyt uhrattavaa. Hänen kotipaikkansa Tekoahan oli vain 20 km Jerusalemista etelään.<ref name="sley">{{Verkkoviite | Osoite = https://mediakirjasto.sley.fi/2018/07/aamoksen-kirja | Nimeke = Aamoksen kirja | Kirjoittaja = Antti Laato & Martti Laato | Julkaisu = | Julkaisija = Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys | Ajankohta = 13.7.2018 | Viitattu = 29.5.2021 | Kieli = }}</ref>
Kirkkohistorioitsija [[Eusebios Kesarealainen|Eusebioksen]] (k. 339) sekä [[Hieronymus|Hieronymuksen]] (k. 420) mainintojen mukaan heidän elinaikanaan Tekoassa esiteltiin edelleen hautakammiota, jonka sanottiin kuuluvan profeetta Aamokselle.<ref name="ortodoksinen"<ref/>
| |||