Ero sivun ”Jerusalem” versioiden välillä

{{Pääartikkeli|[[Temppelivuori]]|[[Kalliomoskeija]]|[[Al-Aqsa]]}}

 

 

Moorian vuorella paikka, jossa Jumala tutki, olisiko [[Abraham]] valmis uhraamaan poikansa [[Iisak]]in<ref>{{raamatunpaikka|1. Moos. 22:1-13}}</ref> katsotaan joidenkin [[midraš]]-tekstien mukaan olleen sama kallionlohkare.<ref>Semy Kahan, s. 31</ref> Kallion "historia" jatkuu raamatullisella tiedolla siitä, että [[Daavid]] tiesi paikan pyhyydestä ja osti [[toinen Samuelin kirja|Toisen Samuelin kirjan]] 2. Sam. 24:18–25 mukaan jebusilaiselta Aranaulta kallionlohkareen vierestä puintipaikan rakentaakseen siihen alttarin Herralle.<ref>{{raamatunpaikka|2. Sam. 24:18-25}}</ref> Myöhemmin Salomo rakensi samalle paikalle<ref>{{raamatunpaikka|2. Aik. 3:1}}</ref> [[Salomon temppeli|Jerusalemin ensimmäinen temppeli]]n, jonka babylonialaiset hävittivät vuonna 586. Babylonian pakkosiirtolaisuudesta palanneet juutalaiset rakensivat 70 vuotta myöhemmin [[Jerusalemin toinen temppeli|toisen temppelin]] samaan paikkaan. Roomalaisten tuhottua temppelin ja muslimien noustua heidän jälkeensä valtaan erään historiallisen kertomuksen mukaan kalifi [[Omar]] saatuaan tietää kallion pyhästä historiasta rakennutti samalle paikalle kalliolohkareen kunniaksi islamilaisen pyhätön, Kalliomoskeijan.<ref>Semy Kahan, s. 30–32</ref> Islamilaisen perinteen mukaan Temppelivuoren eli Haram al-Sharifin pyhältä kalliolta [[Muhammed]] [[Profeetta Muhammedin taivasmatka|nousi taivaaseen]]<ref name="semy/43">Semy Kahan, s. 43</ref>. Kalliomoskeijan rakennuttaja oli kuitenkin Abd al-Malik, eikä sitä arkkitehtuurin perusteella rakennettu moskeijaksi vaan al-Malikin valtionuskonnon kulttipaikaksi.<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Popp, V.|Nimeke=The Early History of Islam, Following Insxriptional and Numismatic Testimony. Teoksessa: K-H. Ohlig & G-R-Puin (toim.) The hidden origin of Islam|Vuosi=2010|Sivu=17-124|Julkaisija=Prometheus Books}}</ref>

Jerusalemin Temppelivuorella sijaitsevat [[Al-Aqsa]]n moskeija ja Kalliomoskeija (rakennettu vuonna [[691|691 jaa.]]), ja se on islamin kolmanneksi pyhin paikka [[Mekka|Mekan]] ja [[Medina]]n jälkeen. Koraani kertoo rukoussuunnan muutoksesta Mekkaan, kun aiemmin suuntana oli Syyria, mahdollisesti juuri Jerusalem. Jerusalemin pyhyys näkyy arabiuskonnon kehityksen varhaisista vaiheista, kuten Kalliomoskeijan sijoittamisena sinne vuonna 691.<ref name=":0" /> Jerusalemin ja Temppelivuoren pyhyyteen on vaikuttanut myös se, että juutalainen perinne sijoitti tarinan Abrahamista ja Iisakista juuri Temppelivuorelle. Arabit katsoivat olevansa Abrahamin jälkeläisiä.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Oleg Grabar|Otsikko=The Umayyad Dome of the Rock in Jerusalem|Julkaisu=Ars Orientalis, Vol. 3 s. 33–62|Ajankohta=1959|Julkaisija=|www=https://www.jstor.org/stable/4629098?read-now=1&refreqid=excelsior%3A960b804a011a7bcfa1dcf3ad11fe29f3&seq=34#page_scan_tab_contents}}</ref>

 

 

Kansanperinne kertoo keskiajan arabien ja juutalaisten tunteneen legendan kalliolohkareesta, joka sijaitsi Salomonin temppelin "kaikkein pyhimmässä" ja nyt Kalliomoskeijassa. Kerrotaan tällä kivilohkareella olevan ihmeellinen kyky leijua ilmassa ja pelästyttää sen näkevät ihmiset. Muslimituomari Muair-a-Din, joka on asunut Jerusalemissa, kertoo erään arabin nähneen omin silmin vuonna 1496 tämän ilmiön. Sitten 150 vuotta myöhemmin muuan [[karaiitit|karaiitti]]pyhiinvaeltaja kuvaa samaa ilmiötä näin: "''Sanotaan, että Kalliomoskeijassa on iso kivi, ja erikoista tässä kivessä on se, että se leijuu ilmassa lattian ja katon välissä''." Toinen, luultavasti juutalaista alkuperää oleva legenda, kertoo enteestä, jonka mukaan [[Messias]] saapuu pian tuomaan pelastuksen juutalaisille, kun kyseinen kivenlohkare putoaa lattialle.<ref>Semy Kahan, s. 173</ref>