Ero sivun ”Käsnäjalkaiset” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
selvennyspyyntö |
selvennys; kuvien ja viitteiden karsinta |
||
Rivi 27:
'''Käsnäjalkaiset''' (Onychophora) on [[eläinkunta|eläinkunnan]] pääjakso. Joskus se on luettu myös [[niveljalkaiset|niveljalkaisten]] alajaksoksi. Ensimmäinen elävä käsnäjalkainen löydettiin vasta vuonna [[1825]].<ref name="Peripatidae">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.helsinki.fi/~mhaaramo/metazoa/protostoma/arthropoda/lobopoda/peripatidae.html | Nimeke = Peripatidae – South American velvet worms | Tekijä = Mikko Haaramo | Ajankohta = 12.2.2013 | Julkaisu = Mikko's Phylogeny Archive | Viitattu = 09.01.2018 }}</ref><ref name="Australian.Museum">{{Verkkoviite | Osoite = https://australianmuseum.net.au/velvet-worm | Nimeke = Velvet worm | Tekijä = Humphreys, Stuart | Ajankohta = 5.1.2010 | Julkaisu = Australian Museum | Viitattu = 09.01.2018 }}</ref>
Käsnäjalkaiset ovat [[mato]]maisia, 5–150 mm pitkiä eläimiä, ja niillä on 13–43 kynnellistä käsnämäistä
Vanhimmat fossiilit ovat jo kambrikaudelta.<ref name="www.ucmp.berkeley.edu">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ucmp.berkeley.edu/onychoph/onychophora.html | Nimeke = Introduction to the Onychophora - "Velvet worms" with an ancient history indeed | Julkaisu = www.ucmp.berkeley.edu | Viitattu = 09.01.2018 }}</ref> Näitä eläimiä pidetään "[[elävä fossiili|elävinä fossiileina]]", jotka ovat sukua ensimmäisille käveleville eläimille. Lajit ovat alkeellisesti jaokkeisia: vain pää on jaokkeinen.
Pään ensimmäisessä jaokkeessa on kaksi tuntosarvea ja yleensä silmäpari, toisessa jaokkeessa suu.<ref name="Animal.Diversity.Web"/> Ihossa on hieno samettimainen karvoitus.<ref name="Animal.Diversity.Web"/> Ruumiinontelo ja muut sisäelimet kuten verta pumppaava sydän ovat kuin niveljalkaisilla.<ref name="Animal.Diversity.Web"/> Erityselimet ovat samanlaiset kuin [[nivelmadot|nivelmadoilla]].<ref name="Animal.Diversity.Web"/> Jaloissa on kitiinikynnet ("kaviot").<ref name="Animal.Diversity.Web"/><ref name="Australian.Museum"/> Aivot muistuttavat hämähäkkien aivoja, mutta molekyylisystematiikka ei tue sukulaisuutta näihin. Käsnäjalkaiset hengittävät ihon kautta ja tarvitsevat kostean ympäristön, jotteivät kuivuisi.<ref name="Animal.Diversity.Web"/> Ne ovat siirtyneet vedestä maalle luultavasti [[Ordovikikausi|ordovikikauden]] aikana.<ref name="Animal.Diversity.Web"/> Väriltään ne ovat yleensä sinisiä, mustia, vihreitä tai oransseja.<ref name="Animal.Diversity.Web"/>
Käsnäjalkaiset ovat petoja, jotka syövät ravinnokseen pieniä selkärangattomia, kovakuoriaisia, termiittejä ja muita hyönteisiä sekä etanoita ja matoja.<ref name="Animal.Diversity.Web"/> Ne voivat käydä jopa useita kertoja itseään suuremman saaliin kimppuun. Jotkin lajit tekevät uhrinsa puolustuskyvyttömiksi ruiskuttamalla näiden päälle tahmeaa limaa.<ref name="Animal.Diversity.Web"/> Eläimet lisääntyvät niin, että uros sijoittaa tuntosarvillaan ja eturaajoillaan spermapaketin naaraan peräpäähän.<ref name="Animal.Diversity.Web"/>
Käsnäjalkaisia muistuttavia [[fossiili]]lajeja ovat ehkä
▲Tiedosto:Peripatoides 04.jpg|Uudenseelanninkäsnäjalkaisen raajat
== Lähteet ==
|