Ero sivun ”Lauri Holappa” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Lähteet: - luokkia |
Työpaikat. |
||
Rivi 1:
'''Lauri Holappa''' (s. [[1982]]{{Lähde}}) on [[Demos Helsinki|Demos Helsingin]] vanhempi tutkija<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://demoshelsinki.fi/fi/ihmiset/lauri-holappa/|nimeke=Lauri Holappa|julkaisu=Demos Helsinki|viitattu=2021-05-26|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://demoshelsinki.fi/fi/2020/10/02/demos-helsinki-vahvistaa-tutkimusosaamistaan-neljalla-tohtorilla/|nimeke=Demos Helsinki vahvistaa tutkimusosaamistaan neljällä tohtorilla|julkaisu=Demos Helsinki|ajankohta=2020-10-02|viitattu=2021-05-26|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Aiemmin hän on toiminut opetusministeri [[Li Andersson|Li Anderssonin]] ja hänen sijaisensa [[Jussi Saramo|Jussi Saramon]] sekä vasemmistoliiton ministeriryhmän talouspoliittisena erityisavustajana 1.1.2020–13.8.2020<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://valtioneuvosto.fi/-/1410845/opetusministeri-li-anderssonin-esikunnassa-muutoksia|nimeke=Opetusministeri Li Anderssonin esikunnassa muutoksia|julkaisu=Valtioneuvosto|viitattu=2021-05-26|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://valtioneuvosto.fi/marinin-hallitus/erityisavustajat|nimeke=Erityisavustajat|julkaisu=Valtioneuvosto|viitattu=2021-05-26|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/politiikka/art-2000007688884.html|nimeke=Puolueet {{!}} Saramo nimitettiin opetusministeriksi – Andersson lähtee vanhempainvapaalle|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2020-12-17|viitattu=2021-05-26|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>; poliittiseen talouteen, rahoitusmarkkinoihin ja EU:n talouskysymyksiin erikoistuneena tutkijana Helsingin yliopistossa sekä opettajana Helsingin ja Turun yliopistoissa<ref name=":0" />.
Hän väitteli tohtoriksi vuonna 2020. Väitöskirjassaan ''The Bond-Market-Power Fallacy'' hän toteaa, että globaaleiden luottomarkkinoiden oletetaan usein asettavan valtioiden [[Finanssipolitiikka|finanssipolitiikalle]] tiukkoja reunaehtoja, jotka täyttämällä valtio voi pitää lainojensa korot kohtuullisina. Holapan mukaan eräissä tapauksissa valtio voisi kuitenkin ohittaa luottomarkkinat kokonaan ja rahoittaa julkisia menojaan oman keskuspankkinsa myöntämällä luotolla. Usein tämän odotetaan johtavan [[Hyperinflaatio|hyperinflaatioon]], mutta Holapan mukaan tällaista yhteyttä ei todellisuudessa ole.<ref>https://helda.helsinki.fi/handle/10138/314691</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/talous-yhteiskunta/vaitos-keskuspankkirahoitus-vapauttaisi-valtiot-luottomarkkinoiden-talutusnuorasta|nimeke=Väitös: Keskuspankkirahoitus vapauttaisi valtiot luottomarkkinoiden talutusnuorasta|julkaisu=Helsingin yliopisto|ajankohta=2020-05-25|viitattu=2020-07-05|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
| |||