Ero sivun ”International Organization of Journalists” versioiden välillä

p
Kuvauksen täsmennystä
p (yksityiskohtien korjaus)
Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Visuaalinen muokkaus
p (Kuvauksen täsmennystä)
Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Visuaalinen muokkaus
'''International Organization of Journalists''' ('''IOJ''') on perustettu Kööpenhaminassa 1946 jatkamaan 1926 muodostuneen Federation Internationale des Journalistes -järjestön toimintaa toimittajien ammatillisten etujen puolustamiseksi. Sen runkona olivat sodan voittanidenvoittaneiden maiden journalistijärjestöt, mutta mukana oli myös Suomen SanomalehtimiestebnSanomalehtimiesten Liitto (SSL). Kylmän sodan puhjettua 1948 IOJ päätyi Neuvostoliiton vaikutuspiiriin ja valtaosa ei-sosialististen maiden liitoista erosi siitä. Suomalaisista vain SKDL:n jäsenjärjestö Yleinen Lehtimiesliitto (YLL) jäi siihenIOJ:hin kun taas koko journalistikuntaa edustava SSL:n hakeutuessahakeutui 1950-luvun puolivälissä länsimaiden journalistien yhteenliittymään, joka oli perustettu Brysselissä 1952 nimellä International Federation of Journalsts (IFJ). IOJ laajeni Itä-Euroopan sosialistimaiden ulkopuolelle erityisesti kehitysmaihin ja se oli jäsenmäärältään jatkuvasti IFJ:tä suurempi. SilläLaajimmillaaan oli1990 PrahassaIOJ:n omajäsenten kustantamonsakokonaismäärä jaylitti monikielinen300 kuukausijulkaisu ''The Democratic Journalist'' sekä kouluja kehitysmaiden journalistille DDR:ssä, Tsekkoslovakiassa, Unkarissa000 ja Bulgariassa.Prahassa Kylmänolevine sodansihteeristöineen liennyttyä 1970-luvulla kaikki suomalaiset journalistijärjestöt aloittivat yhteistyön IOJ:n kanssa ja SSLse oli sen liitänääisäsenenäkaikista 1981media-91alan pyrkienkansainvälisistä sillanrakennukseenjärjestöistä sen ja IFJ:n välilläsuurin. TässäSillä tilanteessaoli IOJ:noma presidentiksikustantamonsa valittiinja iäkkäänmonikielinen ranskalaisenkuukausijulkaisu tilalle''The nuoriDemocratic suomalainen [[Kaarle Nordenstreng]]Journalist'', jokalomahotellit jatkoi tässä luottamustehtävässä yliopistovirkansa rinnalla vuoteen 1990, jolloin koko kylmän sodan aikana rakentunut järjestökenttä mullistui. Suomalaisten ajama liennytys järjestöjen välillä ei ehtinyt toteutua ennen kuin sosialististen maiden journalistijärjestöt siirtyivät 1990itä-luvullaeurooppalaisille Neuvostoliitontoimittajille myötäilystäBalatonilla läntisenja leiriinMustalla jaMerellä jättivätsekä IOJ:n lähinnäkoulut kehitysmaiden varaan.journalistille Sisäisten ristiriitojen repimä IOJ menetti myösDDR:ssä, Tsekkoslovakiassa, saamansaUnkarissa, taloudelliset etuoikeudetBulgariassa ja sen toiminta eri maanosissa loppui vuosituhannen vaihteeseen mennessäKuubassa. Nordenstrengin kokoama IOJ:n historia ilmestyi 2020.
 
Kylmän sodan liennyttyä 1970-luvulla kaikki suomalaiset journalistijärjestöt aloittivat yhteistyön IOJ:n kanssa ja SSL oli sen liitänääisäsenenä 1981-91 pyrkien sillanrakennukseen IOJ:n ja IFJ:n välillä. Tässä tilanteessa IOJ:n presidentiksi valittiin iäkkään ranskalaisen tilalle nuori suomalainen [[Kaarle Nordenstreng]], joka jatkoi tässä luottamustehtävässä yliopistovirkansa rinnalla vuoteen 1990, jolloin koko kylmän sodan aikana rakentunut järjestökenttä mullistui. Suomalaisten ajama liennytys järjestöjen välillä ei ehtinyt toteutua ennen kuin sosialististen maiden journalistijärjestöt siirtyivät 1990-luvulla Neuvostoliiton myötäilystä läntisen leiriin ja jättivät IOJ:n lähinnä kehitysmaiden varaan. Sisäisten ristiriitojen repimä IOJ menetti myös Tsekkoslovakiassa saamansa taloudelliset etuoikeudet ja sen toiminta eri maanosissa loppui vuosituhannen vaihteeseen mennessä. Nordenstrengin kokoama IOJ:n historia ilmestyi 2020.
 
Suomalaisten liennytyspolitiikkaa 1970-80-luvuilla kyseenalaistaneiden mielestä IOJ oli Neuvostoliiton ohjauksessa toiminut kansainvälinen toimittajapeitejärjestö,<ref>[http://web.archive.org/web/20040701000000*/http://www.yle.fi/mot/140200/kasis.htm YLE MOT Käsikirjoitus]</ref><ref name="hs">{{verkkoviite|osoite=http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005008891.html|nimeke=Journalistitkin olivat rähmällään – Neuvostoliitto pyrki levittämään politiikkaansa muun muassa toimittajajärjestön avulla|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=16.12.2016}}</ref> Tätä näkökantaa edusti Haatajan, Pietilän ja Pietiläisen kirjoittama kirja ''Demokraattinen journalisti''.
47

muokkausta