Ero sivun ”Manttaali” versioiden välillä

 

Manttaaliosa oli Suomessa käytössä suurelta osin vielä 1800-luvulle, mutta 1900-luvun verotuksessa sillä ei ollut enää käytännön merkitystä. Kiinteistöjen manttaaliluvut kuitenkin edelleen laskettiin [[kiinteistötoimitus|kiinteistötoimituksissa]], ja tilojen osuudet yhteisistä alueista, esimerkiksi vesialueista, määrättiin yleensä manttaalin perusteella.<ref name="mml">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.maanmittauslaitos.fi/kiinteistot/maanmittaustoimitukset/kiinteistonmaaritystoimitus-osakasluettelon-vahvistamiseksi | Nimeke = Kiinteistönmääritystoimitus osakasluettelon laatimiseksi | Selite = Kuinka suuri osuuteni on? | Julkaisija = Maanmittauslaitos | Viitattu = 9.1.2009 ja 16.9.2012}}</ref> [[Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys|Vuoden 1906 eduskuntauudistukseen]] saakka manttaalit toimivat maaseudulla myös valtiollisen [[äänioikeus|äänioikeuden]] perustana talonpoikaissäädyn edustajia [[Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät|säätyvaltiopäiville]] valittaessa. Äänioikeutettuja olivat manttaaliin pantua maata omistaneet ja henkilön käytössä olleiden äänien määrä oli manttaalimäärän mukainen.<ref>Juhani Mylly: ''Edustuksellisen kansanvallan läpimurto'', s. 38–40. Helsinki: Edita, 2006.</ref>

 

Vuodesta 1997 alkaen manttaalia ei enää ole määrätty, ja esimerkiksi osuudet [[Yhteisalue|yhteisiin alueisiin]] jakautuvat yleensä pinta-alojen perusteella.<ref name="mml"/> Aiemmin [[kiinteistörekisteri]]ssä olleet tiedot manttaalista ja [[osaluku|osaluvusta]] on kuitenkin säilytettävä edelleen rekisterissä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19960970#P14 | Nimeke = Kiinteistörekisteriasetus (5.12.1996/970), 14 § | Selite = | Julkaisu = Finlex | Viitattu = 9.1.2009 }}</ref>