Ero sivun ”Kiinteistövero Suomessa” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Prosenttien päivitys ajan tasalle.
Rivi 12:
 
===Yleinen kiinteistövero===
Kunnanvaltuusto voi määrätä yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi vähintään 0,93 ja enintään 2,00.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920654#L3P11|nimeke=FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: Kiinteistöverolaki 654/1992|tekijä=Edita Publishing Oy|julkaisu=finlex.fi|viitattu=2021-05-24|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
Kunnanvaltuusto voi määrätä yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi 0,80–1,55&nbsp;%.
<ref name="ReferenceA">Oikeusjärjestys / osa II, v2010, s.120</ref>
 
===Vakituisen asunnon kiinteistövero ===
Vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten veroprosentti on vähintään 0,41 ja enintään 1,00.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920654#L3P12|nimeke=FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: Kiinteistöverolaki 654/1992|tekijä=Edita Publishing Oy|julkaisu=finlex.fi|viitattu=2021-05-24|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
Vakituisia [[asunto]]ja koskeva vero on vähintään 0,37&nbsp;% ja enintään 0,80 % vuonna 2015.<ref>Suomen Laki, Verolait 1/2015, Kiinteistöverolaki, s.325</ref> Vuonna 2010 vain [[Nummi-Pusula]] ja [[Haapajärvi]] perivät lain salliman maksimin, 0,75&nbsp;%.
 
[[Asunto-osakeyhtiö]]ssä kiinteistövero maksetaan [[yhtiövastike|yhtiövastikkeista]] kertyvällä rahalla, jolloin veron suuruus asuntoa kohden riippuu asunnon [[jyvitetty pinta-ala|jyvitetystä pinta-alasta]]. {{Lähde}}
Esimerkkejä<ref>[http://www.vero.fi/doc/download.asp?id=7261;484866 kiinteistöveroprosentit 15.3.2010, verohallinto]</ref> veron suuruudesta vuonna 2010:
* [[Espoo]], [[Helsinki]], [[Kauniainen]], [[Kirkkonummi]], [[Oulu]], [[Turku]], [[Vantaa]] 0,32&nbsp;%
* [[Tampere]] 0,40&nbsp;%, [[Kuopio]] 0,43&nbsp;%, [[Kouvola]] 0,45&nbsp;%
* [[Heinola]], [[Jyväskylä]], [[Lahti]], [[Sipoo]], [[Sysmä]] 0,50&nbsp;%
* [[Ylivieska]] 0,55&nbsp;%
* [[Haukipudas]], [[Inari]], [[Suonenjoki]], [[Vihti]] 0,60&nbsp;%
* [[Juankoski]] 0,65&nbsp;%, [[Pyhtää]] 0,67&nbsp;%
* Nummi-Pusula, Haapajärvi 0,75&nbsp;%.
 
===Rakentamattoman tontin kiinteistövero===
[[Asunto-osakeyhtiö]]ssä kiinteistövero maksetaan [[yhtiövastike|yhtiövastikkeista]] kertyvällä rahalla, jolloin veron suuruus asuntoa kohden riippuu asunnon [[jyvitetty pinta-ala|jyvitetystä pinta-alasta]].
Kunnanvaltuusto voi määrätä rakentamattomien rakennuspaikkojen veroprosentiksi vähintään 2,00 ja enintään 6,00.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920654#L3P12a|nimeke=FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: Kiinteistöverolaki 654/1992|tekijä=Edita Publishing Oy|julkaisu=finlex.fi|viitattu=2021-05-24|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>, mutta joissakin kunnissa veron on oltava vähintään 3,00 prosenttiyksikköä kunnan yleistä kiinteistöveroprosenttia korkeampi, kuitenkin enintään 6,00<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920654#L3P12b|nimeke=FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: Kiinteistöverolaki 654/1992|tekijä=Edita Publishing Oy|julkaisu=finlex.fi|viitattu=2021-05-24|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>.
 
Kunnanvaltuusto voi määrätä rakentamattomien rakennuspaikkojen veroprosentiksi 1,00–3,00 % vuodessa.<ref>Suomen Laki, Verolait 1/2015, Kiinteistöverolaki 12 §, sivu 326.</ref> Suuremmalla prosentilla pyritään saamaan rakentamattomat tontit käyttöön. Lain määrittämää haarukkaa on kritisoitu paljon, koska rakentamattomien rakennuspaikkojen arvo nousee pääkaupunkiseudulla yli 10 % vuodessa.{{Lähde||15. syyskuuta 2008}}
===Muun kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistövero===
Loma-asuntojen veroprosentin kunta määrittelee itse. Sen on oltava vähintään 0,80 % ja enintään 1,55 %.<ref name="ReferenceA"/>
 
Pääkaupunkiseudulla oli rakentamatonta tonttimaata helmikuun alussa [[2007]] [[YTV]]:n rekistereissä pyöreästi kaksi miljoonaa kerrosneliömetriä kerrostaloasunnoille ja neljä miljoonaa pientaloille. Laskettaessa yhdelle henkilölle noin 40&nbsp;m<sup>2</sup> on pääkaupunkiseudulla kaavoitettua rakentamatonta rakennusmaata noin 150&nbsp;000 asukkaalle.<ref>[http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Tuhannet+tyhj%C3%A4t+tontit+odottavat+arvonnousua+p%C3%A4%C3%A4kaupunkiseudulla/1135225102609 Tuhannet tyhjät tontit odottavat arvonnousua pääkaupunkiseudulla. Helsingin Sanomat, 14.2.2007.]</ref>
===Yleishyödyllisen yhteisön kiinteistövero===
[[Yleishyödyllinen yhteisö|Yleishyödyllisten yhteisöjen]] omistamille kiinteistöille kunta voi halutessaan antaa verovapauden. Vero voi kuitenkin olla enintään 1,55 %.<ref>{{Kirjaviite|Nimeke = Verolait 1/2015, Kiinteistöverolaki 11 § ja 13 §, sivut 325-327|Julkaisija = Suomen Laki}}</ref>
 
Esimerkkejä rakentamattomien tonttien kiinteistöveroprosentista pääkaupunkiseudulla: [[Vantaa]] 3,0&nbsp;%, [[Helsinki]] 2,3&nbsp;%, [[Espoo]] 3,0&nbsp;%, [[Kauniainen]] 2,3&nbsp;%, [[Sipoo]] 3,0 %, [[Kerava]] 3,00&nbsp;%.<ref>{{Kirjaviite|Nimeke = Verohallinto, kiinteistöveroprosentit 30.4.2015|Julkaisija = Verohallinto}}</ref>
===Rakentamattoman tontin kiinteistövero===
Kunnanvaltuusto voi määrätä rakentamattomien rakennuspaikkojen veroprosentiksi 1,00–3,00 % vuodessa.<ref>Suomen Laki, Verolait 1/2015, Kiinteistöverolaki 12 §, sivu 326.</ref> Suuremmalla prosentilla pyritään saamaan rakentamattomat tontit käyttöön. Lain määrittämää haarukkaa on kritisoitu paljon, koska rakentamattomien rakennuspaikkojen arvo nousee pääkaupunkiseudulla yli 10 % vuodessa.{{Lähde||15. syyskuuta 2008}}
 
===Muun kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistövero===
Pääkaupunkiseudulla oli rakentamatonta tonttimaata helmikuun alussa [[2007]] [[YTV]]:n rekistereissä pyöreästi kaksi miljoonaa kerrosneliömetriä kerrostaloasunnoille ja neljä miljoonaa pientaloille. Laskettaessa yhdelle henkilölle noin 40&nbsp;m<sup>2</sup> on pääkaupunkiseudulla kaavoitettua rakentamatonta rakennusmaata noin 150&nbsp;000 asukkaalle.<ref>[http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Tuhannet+tyhj%C3%A4t+tontit+odottavat+arvonnousua+p%C3%A4%C3%A4kaupunkiseudulla/1135225102609 Tuhannet tyhjät tontit odottavat arvonnousua pääkaupunkiseudulla. Helsingin Sanomat, 14.2.2007.]</ref>
Loma-asuntojen veroprosentin on oltava vähintään 0,93 ja enintään 2,00<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920654#L3P13|nimeke=FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: Kiinteistöverolaki 654/1992|tekijä=Edita Publishing Oy|julkaisu=finlex.fi|viitattu=2021-05-24|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>.
 
===Yleishyödyllisen yhteisön kiinteistövero===
Esimerkkejä rakentamattomien tonttien kiinteistöveroprosentista pääkaupunkiseudulla: [[Vantaa]] 3,0&nbsp;%, [[Helsinki]] 2,3&nbsp;%, [[Espoo]] 3,0&nbsp;%, [[Kauniainen]] 2,3&nbsp;%, [[Sipoo]] 3,0 %, [[Kerava]] 3,00&nbsp;%.<ref>{{Kirjaviite|Nimeke = Verohallinto, kiinteistöveroprosentit 30.4.2015|Julkaisija = Verohallinto}}</ref>
[[Yleishyödyllinen yhteisö|Yleishyödyllisten yhteisöjen]] omistamille kiinteistöille kunta voi halutessaan antaa verovapauden.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920654#L3P13a|nimeke=FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: Kiinteistöverolaki 654/1992|tekijä=Edita Publishing Oy|julkaisu=finlex.fi|viitattu=2021-05-24|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
===Voimalaitosrakennuksen kiinteistövero===
Nimellisteholtaan yli 10 megawatin voimalaitosten veroprosentti on lain mukaan enintään 3,10.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920654#L3P14|nimeke=FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: Kiinteistöverolaki 654/1992|tekijä=Edita Publishing Oy|julkaisu=finlex.fi|viitattu=2021-05-24|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
Voimalaitosten veroprosentti vähintään 0,80 % ja enintään 2,85 %<ref>{{Kirjaviite|Nimeke = Verolait 1/2015, Kiinteistöverolaki 14 §, sivu 327|Julkaisija = Suomen Laki}}Oikeusjärjestys / osa II, v2010, s.120</ref>
 
[[Ydinvoimala|Ydinvoimaloiden]] veroprosentti sai vuoteen 2006 saakka olla enintään 2,20&nbsp;%, ja muiden voimaloiden enintään 1,40&nbsp;%. Vuodesta 2006 alkaen voimalaitosten enimmäisverokanta on ollut alle 10 MVA:n tuuli- ja vesivoimalaitoksia lukuun ottamatta 2,5&nbsp;%.<ref>[http://www.hel2.fi/tietokeskus/julkaisut/pdf/07_11_01_Tutkkats_5__Helin.pdf Heikki Helin: Kiinteistövero: Suuret kaupungit 1993–2007.]</ref>
 
===Kiinteistöveron porrastus rakennuksen energiatehokkuuden mukaan===
Hallitus on kaavaillut alhaisempaa kiinteistöveroa vähäenergiaisille rakennuksille. Professori Niku Määttäsen mukaan tämä olisi byrokraattisesti kallista ja ohjauksellisesti tehottomampaa kuin päästöjen tai energian verottaminen, koska jälkimmäinen ohjaa päästövähennykset sinne, missä ne halvimmin onnistuvat.<ref>[http://blog.hse-econ.fi/?p=1423 Turhaa sähläämistä kiinteistöveron kanssa], Niku Määttänen, 31.8.2009 (luettu 9.11.2009)</ref><ref>[http://blog.hse-econ.fi/?p=1423 Turhaa sähläämistä kiinteistöveron kanssa, osa 2], Niku Määttänen, 14.10.2009 (luettu 9.11.2009)</ref>