Ero sivun ”Perustulokeskustelu Suomessa” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Yhteiskunnallisten tahojen mielipiteitä: pois, koska ei merkittävä "yhteiskunnallinen taho" |
→Kannatus puolueissa: Persut käänsivät kantansa. RKP:stä ei tietoa. |
||
Rivi 43:
[[Eduskuntavaalit_2015|Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa]] [[Yle]]:n vaalikoneessa <ref> {{Verkkoviite | Osoite = http://vaalikone.yle.fi/eduskuntavaalit2015/ | Nimeke = Vaalikone 2015 | Viitattu = 19.6.2016 }} </ref> esitettiin ehdokkaille väite: "Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason." Suurin osa (66 %) kaikista vastanneista ehdokkaista vastasi olevansa samaa mieltä. Suurinta kannatus oli [[Köyhien Asialla]]-puolueen (100 %), [[Piraattipuolue|Piraattipuolueen]] (100 %), [[Vihreä liitto|Vihreiden]] (99 %), [[Itsenäisyyspuolue|Itsenäisyyspuolueen]] (96 %) ja [[Vasemmistoliitto|Vasemmistoliiton]] (95 %) ehdokkailla. Ainoastaan kolmen puolueen ehdokkaista perustulon kannattajat olivat vähemmistössä: [[Suomen Kristillisdemokraatit|Kristillisdemokraattien]] (38 %), [[Kansallinen_Kokoomus|Kokoomuksen]] (33 %) ja [[Suomen_Sosialidemokraattinen_Puolue|SDP]]:n (22 %).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tyrannyofmajority.net/collective/vaalit2015/q/1696/ | Nimeke = Ylen vaalikone: Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason. | Viitattu = 19.6.2016}}</ref>
<!-- Tähän kenties pätkä tästä: https://www.eva.fi/wp-content/uploads/2019/09/EVA-Analyysi-J%C3%A4%C3%A4hyv%C3%A4iset-perustulolle-74.pdf -->
Vuonna 2020 tehdyssä kyselyssä, johon vastasi 2 500 iältään 18–79-vuotiasta suomalaista, 46 % vastaajista oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä väitteestä ”perustulo tulisi ottaa käyttöön pysyvänä sosiaaliturvan muotona Suomessa”. Toimeentulovaikeuksia ja työsuhteen epävarmuutta kokeneet kannattivat perustuloa muita useammin. Perustulomyönteisimpiä olivat vasemmistoliiton (77 %) ja vihreiden (64 %) kannattajat; kielteisimpiä Kokoomuksen kannattajat (29 %).<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kela.fi/ajankohtaista-henkiloasiakkaat/-/asset_publisher/kg5xtoqDw6Wf/content/kysely-vajaa-puolet-suomalaisista-kannattaa-perustuloa|nimeke=Kysely: vajaa puolet suomalaisista kannattaa perustuloa - Ajankohtaista henkilöasiakkaille|julkaisu=kela.fi|viitattu=2020-05-09|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>
Rivi 61 ⟶ 62:
===Puolueet, joissa on tehty linjaus perustulon puolesta===
*[[Suomen Keskusta]]: Perustulo mainittiin keskustan ohjelmassa ensimmäisen kerran vuonna 1989<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/KESK/215|nimeke=Pohtiva - Suomen Keskustan ohjelma 1990-luvulle (luonnos)|tekijä=|julkaisu=www.fsd.uta.fi|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=2019-02-09}}</ref>. Perustulo oli osa keskustan [[Keskustan työreformi|työreformi]]-ohjelmaa vuonna 1998,<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.keskusta.fi/loader.aspx?id=9e271e33-96fb-46a2-bcdb-140dfb755741#2|nimeke=Työreformi|julkaisu=Keskusta|viitattu=2019-01-02}}</ref> mutta vaalitappion jälkeen ajatus haudattiin vuosiksi{{Lähde}}. Kesäkuussa 2018 keskustan puoluekokous linjasi puolueen pitkän välin tavoitteen olevan perustulo.<ref>http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/3980508/Keskustan+puoluekokoukselta+selkea+linjaus+perustulon+puolesta</ref> Perustuloa kannattaa myös keskustan puoluevaltuusto.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.keskusta.fi/news/Keskustan-puoluevaltuuston-kannanotto-25112018--Perustulo-on-keskustalainen-vaihtoehto/20266/812d1d71-231b-4211-bf90-49a6248cb825|nimeke=Keskustan puoluevaltuuston kannanotto 25.11.2018: Perustulo on keskustalainen vaihtoehto - Uutiset - Keskusta.fi|julkaisu=www.keskusta.fi|viitattu=2018-12-21}}</ref> Vuodesta 2015 istunut keskustalaisen [[Juha Sipilä|Juha Sipilän]] johtama [[Sipilän hallitus]] on kuitenkin toimillaan lisännyt sosiaaliturvan vastikkeellisuutta ja vuoden 2018 joulukuussa keskustan johto ajaa säännönmukaisesti sosiaaliturvan vastikkeellisuutta vastoin puoluekokouksen ja puoluevaltuuston kantaa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-10545676|nimeke=Keskustan kiista viivästyttää sosiaaliturvamallin valmistumista: kenttä haikailee perustuloa, Sipilä korostaa vastikkeellisuutta|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2018-12-21|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja [[Antti Kaikkonen]] on puhunut "vastikkeellisesta perustulosta"<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-10545676|nimeke=Keskustan kiista viivästyttää sosiaaliturvamallin valmistumista: kenttä haikailee perustuloa, Sipilä korostaa vastikkeellisuutta|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2018-12-21|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> ja puolueen puheenjohtaja Juha Sipilä on kannattanut samanaikaisesti sekä perustuloa että sosiaaliturvan vastikkeellisuutta.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-10545801|nimeke=Analyysi: Kukaan ei tiedä, mitä keskustalainen "puoliperustulo" tarkoittaa|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2018-12-21|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Sisäisen kiistan jälkeen 7.2.2019 keskusta julkaisi oman sosiaaliturvamallinsa, jonka mukaan nykyiset sosiaaliturvaetuudet yhdistettäisiin "perustuloksi" nimetyksi kokonaisuudeksi, joka kuitenkin olisi vastikkeellinen ja syyperusteinen, mikä on vastakkaista perustulon ajatukselle.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-10635362|nimeke=Analyysi: Keskusta julkaisi "perustulomallinsa", joka ei ole perustulo – ainakaan perinteisessä mielessä|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2019-02-07|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
===Puolueet, jotka vastustavat perustuloa===
Rivi 68 ⟶ 69:
*[[Kansallinen Kokoomus|Kokoomus]]. Vuoden 2019 hallitusneuvotteluissa kokoomus asetti perustulon vastustamisen ehdoksi osallistumiselleen muodostettavaan hallitukseen<ref name=":5">{{Verkkoviite|osoite=https://www.kokoomus.fi/kokoomuksen-vastaukset-hallitustunnustelijan-kysymyksiin-30-4-2019/|nimeke=Kokoomuksen vastaukset hallitustunnustelijan kysymyksiin|julkaisu=kokoomus.fi|ajankohta=2019-04-30|viitattu=2019-05-03}}</ref>. Kokoomuksen mukaan perustulo on passivoiva ja se lisäisi köyhyyttä ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien syrjäytymistä<ref name=":5" />. Kokoomuksen mukaan perustulo ei tue tavoitetta korkeasta työllisyysasteesta, hyvästä sosiaaliturvan tasosta, "julkisen talouden kestävyydestä" tai "työnteon kannustimista"<ref name=":5" />. Sen sijaan kokoomus pitää SDP:n esittämää ''yleisturvamallia'' parempana mahdollisuutena sosiaaliturvan kehittämiselle.<ref name=":5" />
* [[Perussuomalaiset]] julistivat vuonna 1995 kulkevansa kohti kansalaispalkkaa<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.fsd.tuni.fi/pohtiva/ohjelmalistat/PS/400|nimeke=Pohtiva - Oikeutta kansalle - Perussuomalaisen puolueen yleisohjelma|julkaisu=www.fsd.tuni.fi|viitattu=2021-05-23}}</ref>. Vuoden 2003 eduskuntavaaleissa perussuomalaiset kannatti syyperusteista kansalaispalkkaa<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.fsd.tuni.fi/pohtiva/ohjelmalistat/PS/395|nimeke=Pohtiva - Eduskuntavaaliohjelma 2003|julkaisu=www.fsd.tuni.fi|viitattu=2021-05-23}}</ref>. Vuonna 2019 perussuomalaiset vastustaa perustuloa<ref>https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2019/02/PS_sosiaalipoliittinen-ohjelma_2019.pdf</ref>.
==Esitetyt perustulomallit==▼
=== Nykyinen tilanne tuntematon ===
* [[Suomen ruotsalainen kansanpuolue|RKP]] väheksyi kansalaispalkan ajatusta vuoden 1999 vaaliohjelmassaan<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.fsd.tuni.fi/pohtiva/ohjelmalistat/SFP/587|nimeke=Pohtiva - Ruotsalaisen kansanpuolueen vaalijulistus 1999: Ihmisiä, jotka ajattelevat itse.|julkaisu=www.fsd.tuni.fi|viitattu=2021-05-23}}</ref>.
▲== Esitetyt perustulomallit ==
=== Jan Otto Anderssonin kansalaistulomalli 1988 ===
Vasemmistolainen taloustutkija [[Jan Otto Andersson]] esitti mallin, jossa kansalaistulo olisi voinut vuoden 1988 tilanteessa olla 2 000 markkaa kuussa, jolloin bruttoveroasteeksi olisi tullut noin 50 %. Kansalaistulon kokonaiskustannus olisi 24 miljardia markkaa ja se kerättäisiin verottamalla kaikkia muita tuloja kuin kansalaistuloa 27 %:n tuloverolla ja asettamalla [[arvonlisävero]]ksi 25 %. Lisäksi luonnonvarojen käytön, omaisuuden ja perintöjen verotusta kiristettäisiin. Myöhemmin Andersson on lisännyt kansalaistulomalliinsa mahdollisuuden kansalaispalkkaan. Se olisi eräänlainen korotettu kansalaistulo, joka maksetaan toiminnasta kolmannessa sektorissa eli ”kansalaistyöstä”.<ref>Honkanen et al. 2007, s. 39</ref>
Rivi 87 ⟶ 95:
[[Vihreä liitto|Vihreän liiton]] vuonna 2007 ehdottamassa mallissa perustulo olisi 440 euroa kuussa. Verotusportaita olisi kaksi: ensimmäinen olisi 39 % ja yli 5 000 euron kuukausituloille veroprosentti olisi 49 %. Yksityishenkilöiden pääomatuloveroprosentti olisi 32 %. Kun laskuissa otetaan huomioon perustulon osuus 440 euroa, tulot olisivat käytännössä verottomia 1 100 euroon saakka. Keskipalkan verran eli 2 300 euroa kuukaudessa ansaitseva saisi verojen ja kansalaispalkan jälkeen nettona 1 820 euroa, jolloin veroprosentiksi muodostuisi noin 29 %. Mallin yksityiskohdat vastaavat pitkälti Soininvaaran vuoden 1994 mallia. Mallin laskemisessa on käytetty apuna Pertti Honkasen [[Kansaneläkelaitos|Kansaneläkelaitoksen]] tutkimusyksikössä tekemiä mikrosimulaatioajoja. Niiden perusteella mallin toteuttaminen edellyttää ympäristöverojen korottamista yhden miljardin verran, jotta kustannustaso nykyjärjestelmään nähden säilyisi muuten entisellään. Perustulo korvaisi opintotuen, työttömyysturvan peruspäivärahan, työmarkkinatuen, minimivanhempainrahan sekä joitain muita minimitukia. Vihreiden mallissa asumistuki säilyisi, samoin ansiosidonnaiset etuudet, mutta ne nettoutetaan yhteensopiviksi perustulon kanssa niin, että tuen taso säilyy nykyisellään.<ref>Honkanen et al. 2007, s. 40-41</ref> <ref>[http://www.vihreat.fi/fi/node/1963 Vihreät julkaisivat perustulosta tarkemmat laskelmat] (Luettu 22.3.2007)</ref>
Vuonna 2013 Vihreiden puoluehallitus päätti, että puolue lähtee tukemaan perustuloa Suomeen ajavaa kansalaisaloitetta.<ref>
=== Vasemmistoliiton perusturvan ja -tulon työryhmän malli 2011 ===
Rivi 93 ⟶ 101:
[[Vasemmistoliitto|Vasemmistoliiton]] perusturvan ja -tulon työryhmän mallissa perustuloon siirryttäisiin vähitellen perusturvaa korottamalla ja yhtenäistämällä. Perustulo olisi 620 euroa ja sen päälle voisi hakea syyperustaista perusturvaa 130 euron edestä (työttömyyden, sairauden, opiskelun, lasten kotihoidon tai muun vastaavan syyn nojalla), jolloin perusturvan kokonaistaso olisi 750 euroa. Perustulo sidottaisiin palkkaindeksiin. Perustulon ja yhtenäistetyn perusturvan yhdistelmä korvaisi kaikki itseään alhaisemmat etuudet. Lapsilisät, ansiosidonnaiset etuudet ja asumistuki säilyisivät. Perustulo maksettaisiin kaikille maassa pysyvästi asuville täysi-ikäisille. Kansaneläkkeen saajille maksettaisiin 750 euron suuruinen takuueläke. 620 euron perustulo olisi itsessään verovapaa ja kaikkia sen ylittäviä tuloja verotettaisiin progressiivisesti asteikolla 32–57 %. Vasemmistoliiton puoluehallitus on hyväksynyt ja julkaissut työryhmän esityksen keskusteluasiakirjana.<ref>http://vasemmistonperustulo.wordpress.com/</ref>
===Vasemmistoliiton perustulotavoite 2023===
Vasemmistoliitto tavoittelee vähintään 800 euron perustuloa, joka purkaa [[kannustinloukku|kannustinloukut]]. Perustulon ylittäviä ansiotuloja verotettaisiin progressiivisesti ja tarvittaessa tuloveroja täydennettäisiin vielä [[hiilivero]]lla. Ansiotuloverotuksen progressio on sen verran jyrkkä, että suurituloisilta perustulo saadaan verotettua pois. Vasemmistoliiton arvion mukaan perustulo voitaisiin ottaa käyttöön aikaisintaan vuonna 2023 alkavalla vaalikaudella.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/politiikka/art-2000005913300.html|nimeke=Vasemmistoliitto tavoittelee vähintään 800 euron perustuloa – ”Haluamme purkaa loukut”|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2018-11-27|viitattu=2021-05-23|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
===Vihreän liiton perustulomalli 2019–2027===
Vihreä liitto julkaisi päivitetyn perustulomallinsa helmikuussa 2019. Siinä perustulon taso on 600 euroa. Ensimmäisellä vaalikaudella siitä toteutettaisiin puolet, 300 euron taso, ja toisella vaalikaudella se nostettaisiin 600 euroon. Samalla vihreät kannatti suurta perustulokokeilua, jossa olisi vähintään 10 000 ihmistä.<ref>https://www.vihreat.fi/artikkeli/2019/02/vihreat-julkaisi-paivitetyn-perustulomallinsa</ref> Vihreiden perustulomallissa perustulo on veroton ja yksilökohtainen. Lisäksi perustuloon liittyisi perustulon asumislisä, joka perustuisi alueen yleiseen vuokratasoon.<ref>https://www.slideshare.net/vihreat/vihre-perustulo-722019</ref>
Rivi 105 ⟶ 113:
[[Sipilän hallitus|Sipilän hallituksen]] hallitusohjelmaan kirjattiin perustulokokeilun toteuttaminen osana palveluiden kehittämistä koskevaa kärkihanketta<ref>https://valtioneuvosto.fi/documents/10184/1427398/Ratkaisujen+Suomi_FI_YHDISTETTY_netti.pdf</ref>.
Perustulokokeilun esiselvitys käynnistyi lokakuussa 2015<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=https://www.kela.fi/perustulokokeilu|nimeke=Perustulokokeilu|julkaisu=kela.fi|viitattu=2019-01-02|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>. Työtä johti Kelan yhteiskuntasuhteiden johtaja, professori Olli Kangas<ref name=":1" />. Tavoitteena oli arvioida malleja, joilla perustulokokeilu voitaisiin toteuttaa<ref name=":1" />. Työryhmä luovutti esiselvityksensä sosiaali- ja terveysministerille 30.3.2016<ref name=":1" />.
Esiselvityksen mukaan perustuloa tulisi kokeilla vuosina 2017–2018, iältään 25–63-vuotiailla työikäisillä, joiden tulot ovat vähäiset. Perustulon suuruus olisi 550-750 euroa kuukaudessa, eikä siitä maksettaisi veroa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/uutiset/perustulon_pohjaksi_ehdotetaan_550_euroa_kuussa__ansiosidonnaiset_etuudet_sailyvat/8774089|nimeke=Perustulon pohjaksi ehdotetaan 550 euroa kuussa – ansiosidonnaiset etuudet säilyvät|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2016-03-30}}</ref>
| |||