Versio 21. toukokuuta 2021 kello 18.47 muokkaa Mlang.Finn (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 29 317 muokkausta muotoiluja ← Vanhempi muutos		Versio 21. toukokuuta 2021 kello 19.02 muokkaa kumoa Mlang.Finn (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 29 317 muokkausta sanamuotoja Uudempi muutos →
Rivi 31: Svenska Teaternilla on tätä nykyä kaksi näyttämöä, ''Stora scenen'' eli Suuri näyttämö ja ''Miniscenen'' eli Mininäyttämö. Suuremman näyttämön katsomoon mahtuu noin 500 henkeä ja pienemmän näyttämön katsomoon 127 henkeä. Teatterilla on kymmenkunta ensi-iltaa vuodessa, ja se tekee yhteistyötä monen kulttuurilaitoksen kanssa. Vakituista henkilökuntaa teatterilla on noin 80. Ruotsalaisen teatterin [[Mannerheimintie (Helsinki)\|Mannerheimintie]]n puoleinen julkisivu on valaistu eri värein ~~meneillä~~meneillään olevan ohjelman mukaan: vihreäksi (suomenruotsalainen draama), keltaiseksi (lasten ja nuorten näytelmät), punaiseksi (musiikkiteatteri) tai siniseksi (näytelmät maailmalta ja klassikot). == Historia == === Ensimmäinen teatteri puusta === [[Tiedosto:063-Helsingforsteatern-PST7.jpg\|thumb\|C. L. Engelin suunnittelema vanha puinen teatteritalo, piirros 1800-luvulta.]] Syksyllä 1825 alkoi ''Helsingfors Theaterhus Bolag'' -nimisen [[Osakeyhtiö (Suomi)\|osakeyhtiön]] [[osakeanti]], jolla kerättiin varoja uuteen puiseen teatteritaloon Helsingissä. Osakkeita merkittiin 141 kappaletta, ja ne maksoivat 100 [[~~Pankkorupla\|pankkoruplaa~~pankkorupla]]a kappaleelta. Osakkeille suunniteltiin maksettavan 10 %:n vuosittainen [[osinko]]. Yhtiö oli yksi [[Luettelo Suomen ensimmäisistä osakeyhtiöistä\|Suomen ensimmäisistä osakeyhtiöistä]].<ref name="schybergson">{{Kirjaviite\|Tekijä=Schybergson, Per\|Nimeke=Aktiebolagsformens genombrott i Finland\|Vuosi=1964\|Sivu=130–131\|Julkaisupaikka=Helsingfors\|Julkaisija=Finska vetenskaps-societeten}}</ref> Helsingin ensimmäinen teatterirakennus vihittiin käyttöön vuonna 1827. Kyseessä oli pieni puurakennus, joka sijaitsi keskellä Esplanadipuistoa hieman nykyistä idempänä. Rakennuksen oli suunnitellut arkkitehti [[Carl Ludvig Engel]]. Rivi 58: Vuoteen 1887 saakka teatteria kutsuttiin Nya Teaterniksi eli Uudeksi teatteriksi, mutta suomenkielisen teatterin perustettua Helsinkiin uuden näyttämön vuonna 1872 nimeksi muutettiin Svenska Teatern. Svenska Teaternin laajennustyöt käynnistyivät vuonna 1935 [[Eero Saarinen\|Eero Saarisen]] ja [[Jarl Eklund]]in johdolla. Tällöin teatterin ulkoasua muokattiin perusteellisesti. Arkkitehti ~~Benoisin~~Benois’n 1860-luvulla luomat [[salonki]] ja [[lämpiö]] sekä rakennuksen pyöreä osa säilyivät lähes alkuperäisessä muodossa. 1900-luvun alussa, vielä ennen [[Suomen itsenäistyminen\|Suomen itsenäistymistä]], teatterin taiteellinen johto koostui lähinnä ruotsalaisista. Myös suuri osa näyttelijöistä tuli [[Ruotsi]]sta. Virallinen päätös siitä, että teatterista tulisi suomenruotsalaisen yleisön kansallisnäyttämö tehtiin vuonna 1915. Teatteri siis suomenruotsalaistuisi, ja ammattitaitoisten näyttelijöiden pulaa helpottamaan perustettiin vuonna 1908 Svenska Teaterns elevskola, joka koulutti suomalaisia näyttelijöitä. Kun Suomen teatterikoulu 1979 muutettiin [[Teatterikorkeakoulu]]ksi, tämä koulu yhdistettiin siihen. Rivi 64: === Peruskorjaus === [[Tiedosto:Svenska Teatern by night.jpg\|thumb\|Svenska Teatern yövalaistuksessa.]] Teatterissa tehtiin 2010–2012 peruskorjaus. Teatteri on uusi kantavia rakenteita lukuun ottamatta. Teatteriin tuli uusi Amos-näyttämö, joka on teknisesti hyvin monipuolinen, ja sinne saadaan avautumaan näkymä puistoon. Lavasteet siirretään paikalleen kokonaisina, ja esimerkiksi esirippu avautuu ~~automatiikalla~~koneellisesti. Näyttämö on pyörivä, ja sen lattiassa on 16 hissiä. Istumapaikkojen määrä kasvoi, sillä valaistustekniikka siirrettiin pois salista. Kattomaalaukset ja sisustus entistettiin, ja vaatesäilytystila on kaksinkertainen. Kahvilan nimi vaihtui Kafé Kafkasta Café Thaliaksi. Suunnittelijaksi valittiin vuonna 2005 arkkitehti [[Stefan Ahlman]]. Kustannukset olivat 50 miljoonaa euroa.<ref name="svenskan">Tulonen, Hannele: [http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000004858465.html Svenska Teatern säilytti remontissa sielunsa.] ''Helsingin Sanomat'' 23.2.2012, s. A 11.</ref> == Johtajat ==

Ero sivun ”Svenska Teatern” versioiden välillä