Wikipedia

Ero sivun ”Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
kiistanalainen rind et al pois. Muuta laajennusta.
Arla (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
39 162 muokkausta
p fix
Rivi 1:
'''Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö''' tarkoittaa [[Seksuaalisuus|seksuaalisia]] tekoja, jotka kohdistuvat [[Suojaikäraja|suojaikärajaasuojaikäraja]]a nuorempaan lapseen tai nuoreen. Sen kohteeksi joutuu arviolta joka viides lapsi. Useimmat teot eivät tule koskaan viranomaisen tietoon. Rikolliset ovat usein nuoria miehiä.
 
== Määritelmiä ==
Rivi 6:
Lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä puhuttaessa lapsena pidetään Suomen rikoslain mukaan yleensä alle 16-vuotiasta henkilöä. Suojaikäraja on korkeampi, kun on kysymys lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä perhesuhteessa.<ref name="DUO"/>
 
Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja [[pedofilia]] ymmärretään usein virheellisesti samaksi asiaksi. Pedofilia on häiriö, jossa pedofiiliksi kutsutun yksilön seksuaalinen kiinnostus kohdistuu ensisijaisesti seksuaalisesti kypsymättömiin lapsiin.<ref>''Lääketieteen termit'' (5. painos). Duodecim, Helsinki 2007. ISBN 978-951-656-194-6</ref><ref name="hall">{{Lehtiviite | Tekijä=Hall, Ryan C. W. – Hall Richard C. W. | Otsikko=A Profile of Pedophilia: Definition, Characteristics of Offenders, Recidivism, Treatment Outcomes, and Forensic Issues | Julkaisu=Mayo Clinic Proceedings | Ajankohta=April 2007 | Vuosikerta=82 | Numero=4 | Sivut=457–471 | www=http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17418075 }} [http://focus.psychiatryonline.org/data/Journals/FOCUS/1840/foc00409000522.pdf PDF.]</ref> Vain pieni osa pedofiileista tekee lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia,<ref name=hs-sh>{{verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000007652275.html|nimeke=Saara Hakkarainen teki dokumentin aiheesta, jota arempaa, raskaampaa ja inhotumpaa on vaikea keksiä: ”Aleksi” ei ole voinut paljastaa edes läheisilleen olevansa pedofiili|ajankohta=30.11.2020|julkaisu=Helsingin Sanomat}}</ref> vaan kiinnostus jää mielikuvien ja fantasioiden tasolle.<ref>{{Verkkoviite| osoite=https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/itsehoito/seksuaalinen-kiinnostus-lapsiin/Pages/osio_1.aspx |nimeke=Seksuaalinen kiinnostus lapsiin|julkaisu=Mielenterveystalo|viitattu=11.11.2019}}</ref> Useimmat lasten seksuaaliset hyväksikäytöt eivät ole pedofiilien tekemiä.<ref name=hs-ak>{{verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000007655157.html|nimeke=Seksuaaliterapeutit perustivat vastaanoton pedofiileille ja pelkäsivät, ettei kukaan tule – lopulta aika ei riittänyt kaikkien auttamiseen|ajankohta=2.12.2020|julkaisu=Helsingin Sanomat}}</ref>
 
Suomen rikoslaissa erotellaan vuodesta 2019 alkaen lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja Törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö.<ref name="YLELAKI">{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-10734014 | Nimeke = Uusi laki voimaan ensi viikolla – lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistuksia kiristetään | Tekijä = | Ajankohta = 2019 | Julkaisu = Yle | Viitattu = 18.5.2021 }}</ref><ref name="LAKI">{{Verkkoviite | Osoite = https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190486#Pidp447199600 | Nimeke = Laki rikoslain muuttamisesta | Ajankohta = 2019 | Julkaisu = Finlex | Viitattu = 18.5.2021 }}</ref>
 
== Yleisyys ja tutkiminen ==
Euroopan neuvoston "Yksi viidestä" -kampanjan mukaan hyväksikäyttöä on kokenut yksi viidestä lapsesta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.coe.int/en/web/children/underwear-rule | Nimeke = The Underwear Rule - Kiko and the Hand | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Council of Europe | Viitattu = 18.5.2021 }}</ref>
 
Kaikki seksuaalinen hyväksikäyttö ei tule koskaan ilmi, ja tilastoja on vaikea vertailla, koska määritelmät ovat erilaisia ja lapset eivät aina kerro hyväksikäytöstä. Vuonna 2013 tehdyn laajan tutkimuksen mukaan hyväksikäyttöä oli kokenut 8–31% tytöistä ja 3–17% pojista. YhdyntöjaYhdyntöjä oli joutunut kokemaan 9% tytöistä ja 3% pojista. Tapauksista vain murto-osa, erään tutkimuksen mukaan vain yksi kolmaskymmenesosa, tulee viranomaisten tietoon.<ref name="CE">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.child-encyclopedia.com/maltreatment-child/according-experts/child-sexual-abuse-overview | Nimeke = Child Sexual Abuse: An Overview | Tekijä = Delphine Collin-Vézina &Lise Milne | Ajankohta = | Julkaisu = Child Encyclopedia | Viitattu = 18.5.2021 }}</ref>
 
Australiassa haastateltiin noin 80008&nbsp;000 uhria, joita oli käytetty hyväksi laitoksissa. Teoista 58% tapahtui uskonnollisissa, 32% valtiollisissa ja 10% kolmannen sektorin laitoksissa. Useimmat tapaukset liittyivät katoliseen kirkkoon, [[Seksuaalisen hyväksikäytön tapaukset katolisessa kirkossa]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.childabuseroyalcommission.gov.au/sites/default/files/final_information_update.pdf | Nimeke = Final information update | Tekijä = | Ajankohta = 2017 | Julkaisu = The Royal Commission into Institutional Responses to Child Sexual Abuse | Viitattu = 19.5.2021 }}</ref>
 
Seksuaalista hyväksikäyttöä aletaan epäillä lapsen puheiden tai oudon käyttäytymisen perusteella, mutta ei ole mitään yksittäistä oiretta joka paljastaisi sen aina. Seksuaalinen hyväksikäyttö voi laukaista ruumiillista oireilua tai moniomuotoistamonimuotoista psyykkistä oireilua. Asiaa alkavat tutkia poliisi, lastensuojeluviranomaiset ja terveydenhuolto yhteistyössä. Terveydenhuollon moniammatillisiin tutkimusryhmiin pitää kuulua lastenlääkäri, gynekologi, psykologi, lastenpsykiatri ja sairaanhoitajia ja muita terveydenhuoltoalan työntekijöitä.<ref name="DUO">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00941 | Nimeke = Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö | Tekijä = Tiitinen, Aila | Ajankohta = 2021 | Julkaisu = Duodecim | Viitattu = 18.5.2021 }}</ref>
 
Terveydenhuollon henkilöstöllä on yleensä vaitiolovelvollisuus potilaidensa asioista, mutta hyväksikäytön osalta katsotaan että lapsen suojelu on tärkeämpää, ja ilmoitusvelvollisuus ohittaa vaitiolovelvollisuuden.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.duodecimlehti.fi/duo92045 | Nimeke = Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tutkiminen | Tekijä = | Ajankohta = 2001 | Julkaisu = Käypä hoito suositus / Duodecim | Viitattu = 19.5.2021 }}</ref>
 
== Seuraukset uhrille ==
Joskin seurauksista tai kausaatiosta ei ole akateemista [[Konsensus-päätöksenteko|konsensus]]ta<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.guardian.co.uk/society/2013/jan/03/paedophilia-bringing-dark-desires-light | Nimeke = Paedophilia: bringing dark desires to light | Tekijä = Jon Henley | Ajankohta = 3.1.2013| Julkaisija = The Guardian | Viitattu = 14.2.2013 | kieli = {{en}}}}</ref>, hyväksikäyttökokemusten tiedetään yleisellä tasolla korreloivan psykologisten, emotionaalisten, fyysisten ja sosiaalisten vaikutusten kuten pelon, masennuksen, pakkomielteiden, surun, persoonallisuushäiriöiden, dissosiaatiohäiriöiden sekä traumaattisten stressioireiden kanssa.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Nelson EC, Heath AC, Madden PA, ''et al.'' |Otsikko=Association between self-reported childhood sexual abuse and adverse psychosocial outcomes: results from a twin study |Julkaisu=Archives of General Psychiatry |Vuosikerta=59 |Numero=2 |Sivut=139–45 |Vuosi=2002 |Kuukausi=Helmikuu |Pmid=11825135 |Doi=10.1001/archpsyc.59.2.139 | Kieli = {{en}}}}</ref> Pitkäaikaiset seuraukset ovat mahdollisia, ja lyhytkestoisemmat seuraukset ovat yleisiä. Riski negatiivisille seurauksille on suurempi, mikäli hyväksikäyttöön liittyy väkivaltaa, uhkailua, [[yhdyntä]]ä tai mikäli hyväksikäyttäjä on uhrin sukulainen.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Bulik CM, Prescott CA, Kendler KS | Otsikko = Features of childhood sexual abuse and the development of psychiatric and substance use disorders | Julkaisu = The British Journal of Psychiatry | Vuosikerta = 179 | Numero= 5| Sivut=444–9 |Vuosi=2001 |Kuukausi = Marraskuu |Pmid=11689403 |Doi=10.1192/bjp.179.5.444 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
Lapsuudessa koettu seksuaalinen hyväksikäyttö vaikuttaa vielä silloinkin, kun uhrista itsestään tulee äiti, ja voi haitata äidin ja lapsen välistä kiintymyssuhdetta, imetystä sekä unen laatua.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.theseus.fi/handle/10024/110566 | Nimeke = Lapsuudessa koetun seksuaalisen hyväksikäytön vaikutukset äitiyteen | Tekijä = Hätälä, Jenni; Huuki, Mira| Ajankohta = 2015 | Julkaisu = Oulun ammattikorkeakoulu | Viitattu = 19.5.2021 }}</ref>
 
== Tekijät ==
Suomessa vuosina 2006-2007 käräjä- ja hovioikeuksissa sekä korkeimmassa oikeudessa tehtyihin ratkaisuihin sekä vuosien 1999-2007 tuomiolauselma-aineistoon perustuvan tutkimuksen mukaan hyväksikäyttörikoksesta tuomittu on miltei kaikissa tapauksissa sukupuoleltaan mies ja iältään todennäköisimmin 15–24-vuotias.<ref name="hinkkanen">{{Kirjaviite | Tekijä = Hinkkanen, Ville | Nimeke = Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö : Tutkimus rangaistuskäytännöstä ja seksuaalirikosten uusimisesta | Vuosi = 2009 | Luku = | Sivu = | Selite = Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen Tiedonantoja Nro 92 | Julkaisija = Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos | www = https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/152523/92_lapsen_seksuaalinen.pdf?sequence=1&isAllowed=y | www-teksti = | Tiedostomuoto =PDF | Viitattu = 16.5.2021 | Kieli = }}</ref> Rikoksentekijöiden ikäjakauma on kuitenkin laaja. Kahdessa kolmasosassa tapauksista rikoksen kohteena on sukukypsässä iässä oleva nuori; tyttöjen osuus uhreista on noin yhdeksän kymmenestä ja vain kolmannes rikoksista kohdistuu alle 12-vuotiaisiin, painottumatta selvästi mihinkään ikäryhmään.<ref name="hinkkanen"/>
 
Käräjä- ja hovioikeuksien ratkaisuissa 2006 rikoksen tekijä oli useimmiten ennalta tuttu henkilö; vieraiden tekemien rikosten osuus oli 14 prosenttia. 40 prosentissa tapauksista tekijä oli perhetuttava, naapuri tai muu tuttava. Nuoren oma seurustelukumppani oli tuomittuna 14 prosentissa tapauksista. Vanhemmat tekivät rikoksista 11 prosenttia, vanhemman seurustelukumppanit 10 prosenttia ja sukulaiset 10 prosenttia.<ref name="hinkkanen"/>
Rivi 34:
Suomessa hyväksikäytön enimmäisrangaistus on kuusi vuotta vankeutta. Rangaistus törkeästä lapsenraiskauksesta on 4–12 vuotta vankeutta.<ref name="YLELAKI"/>
 
Euroopan unioni on pyrkinyt voimakkaasti torjumaan erityisesti internetin käyttöä lasten hyväksikäytössä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://ec.europa.eu/home-affairs/sites/default/files/what-we-do/policies/european-agenda-security/20200724_com-2020-607-commission-communication_en.pdf | Nimeke = EU strategy for a more effective fight against child sexual abuse | Tekijä = | Ajankohta = 2020 | Julkaisu = EU | Viitattu = 18.5.2021 }}</ref>
 
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen selvityksen (2009) mukaan seksuaalirikosten uusimisriski ei muutu ajan kuluessa, vaan uusimisen todennäköisyys on yhtä suuri puolen vuoden ja viiden vuoden kuluttua tuomiosta.<ref name="hinkkanen"/> Lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomituista harvempi kuin joka kahdeskymmenes tuomittiin uudelleen seksuaalirikoksesta yhdeksän vuoden seurantajakson aikana. Vuosina 1999–2007 yksikään törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomitusta ei saanut uutta tuomiota seksuaalirikoksesta. Rangaistuksia on selvityksen tekemisen jälkeen kovennettu lakiuudistuksen yhteydessä.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Lapsen_seksuaalinen_hyväksikäyttö”