Ero sivun ”Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
kiistanalainen rind et al pois. Muuta laajennusta.
Rivi 1:
'''Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö''' tarkoittaa [[Seksuaalisuus|seksuaalisia]] tekoja, jotka kohdistuvat [[Suojaikäraja|suojaikärajaa]] nuorempaan lapseen tai nuoreen. Sen kohteeksi joutuu arviolta joka viides lapsi. Useimmat teot eivät tule koskaan viranomaisen tietoon. Rikolliset ovat usein nuoria miehiä.
 
== Määritelmiä ==
Seksuaalinen hyväksikäyttö ei tarkoita pelkästään fyysisiä tekoja, kuten [[yhdyntä]]ä tai sen yritystä, tai muuta lapsen ruumiillista koskemattomuutta loukkaavaa seksuaalitekoa, esimerkiksi lapsen [[sukupuolielin]]ten koskettelua tai lapsen johdattamista hänen ikäänsä ja kehitystasoaan vastaamattomaan seksuaalikäyttäytymiseen, kuten toisen henkilön sukupuolielinten kosketteluun tai muuhun seksuaaliseen tyydyttämiseen. Hyväksikäyttöön voi syyllistyä myös ilman fyysistä kontaktia lapsen kanssa. Esimerkiksi katselemalla ja ohjailemalla lasta seksuaaliseen tai tekijän seksuaalisuutta ruokkivaan toimintaan, myös ilman fyysistä läsnäoloa [[Tieto- ja viestintäteknologia|viestintäteknologiaa]] apuna käyttäen. Lapsen hyödyntäminen [[Pornografia|pornografisissa]] julkaisuissa ja [[prostituutio]]ssa ovat myös lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä.<ref name="DUO"/>
 
Lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä puhuttaessa lapsena pidetään Suomen rikoslain mukaan yleensä alle 16-vuotiasta henkilöä. Suojaikäraja on korkeampi, kun on kysymys lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä perhesuhteessa.<ref name="DUO"/> Myös 16 vuotta täyttäneeseen, mutta alle 18-vuotiaaseen kohdistuva teko on rangaistava, jos siihen syyllistyy lapsen vanhempi tai häneen rinnastettava henkilö, joka asuu lapsen kanssa samassa taloudessa. Tällaiseen tekoon syyllistynyt biologinen vanhempi tuomitaan lisäksi [[Sukupuoliyhteys lähisukulaisten kesken|sukupuoliyhteydestä lähisukulaisten kesken]]. Kyse on tällöin [[Insesti|insestistä]]. Koska rikosoikeudellinen vastuunalaisuus alkaa 15 vuoden iässä, voidaan rikosoikeudellisia seuraamuksia lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä kohdistaa myös suojaikärajaa nuorempaan henkilöön. Teosta vastaa yksin vanhempi osapuoli ja syyteoikeus vanhentuu aikaisintaan [[asianomistaja]]n täyttäessä 28 vuotta.{{lähde}}
 
Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja [[pedofilia]] ymmärretään usein virheellisesti samaksi asiaksi. Pedofilia on häiriö, jossa pedofiiliksi kutsutun yksilön seksuaalinen kiinnostus kohdistuu ensisijaisesti seksuaalisesti kypsymättömiin lapsiin.<ref>''Lääketieteen termit'' (5. painos). Duodecim, Helsinki 2007. ISBN 978-951-656-194-6</ref><ref name="hall">{{Lehtiviite | Tekijä=Hall, Ryan C. W. – Hall Richard C. W. | Otsikko=A Profile of Pedophilia: Definition, Characteristics of Offenders, Recidivism, Treatment Outcomes, and Forensic Issues | Julkaisu=Mayo Clinic Proceedings | Ajankohta=April 2007 | Vuosikerta=82 | Numero=4 | Sivut=457–471 | www=http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17418075 }} [http://focus.psychiatryonline.org/data/Journals/FOCUS/1840/foc00409000522.pdf PDF.]</ref> Vain pieni osa pedofiileista tekee lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia,<ref name=hs-sh>{{verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000007652275.html|nimeke=Saara Hakkarainen teki dokumentin aiheesta, jota arempaa, raskaampaa ja inhotumpaa on vaikea keksiä: ”Aleksi” ei ole voinut paljastaa edes läheisilleen olevansa pedofiili|ajankohta=30.11.2020|julkaisu=Helsingin Sanomat}}</ref> vaan kiinnostus jää mielikuvien ja fantasioiden tasolle.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/itsehoito/seksuaalinen-kiinnostus-lapsiin/Pages/osio_1.aspx|nimeke=Seksuaalinen kiinnostus lapsiin|julkaisu=Mielenterveystalo|viitattu=11.11.2019}}</ref> Useimmat lasten seksuaaliset hyväksikäytöt eivät ole pedofiilien tekemiä.<ref name=hs-ak>{{verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000007655157.html|nimeke=Seksuaaliterapeutit perustivat vastaanoton pedofiileille ja pelkäsivät, ettei kukaan tule – lopulta aika ei riittänyt kaikkien auttamiseen|ajankohta=2.12.2020|julkaisu=Helsingin Sanomat}}</ref>
Rivi 14:
 
Kaikki seksuaalinen hyväksikäyttö ei tule koskaan ilmi, ja tilastoja on vaikea vertailla, koska määritelmät ovat erilaisia ja lapset eivät aina kerro hyväksikäytöstä. Vuonna 2013 tehdyn laajan tutkimuksen mukaan hyväksikäyttöä oli kokenut 8–31% tytöistä ja 3–17% pojista. Yhdyntöja oli joutunut kokemaan 9% tytöistä ja 3% pojista. Tapauksista vain murto-osa, erään tutkimuksen mukaan vain yksi kolmaskymmenesosa, tulee viranomaisten tietoon.<ref name="CE">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.child-encyclopedia.com/maltreatment-child/according-experts/child-sexual-abuse-overview | Nimeke = Child Sexual Abuse: An Overview | Tekijä = Delphine Collin-Vézina &Lise Milne | Ajankohta = | Julkaisu = Child Encyclopedia | Viitattu = 18.5.2021 }}</ref>
 
Australiassa haastateltiin noin 8000 uhria, joita oli käytetty hyväksi laitoksissa. Teoista 58% tapahtui uskonnollisissa, 32% valtiollisissa ja 10% kolmannen sektorin laitoksissa. Useimmat tapaukset liittyivät katoliseen kirkkoon, [[Seksuaalisen hyväksikäytön tapaukset katolisessa kirkossa]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.childabuseroyalcommission.gov.au/sites/default/files/final_information_update.pdf | Nimeke = Final information update | Tekijä = | Ajankohta = 2017 | Julkaisu = The Royal Commission into Institutional Responses to Child Sexual Abuse | Viitattu = 19.5.2021 }}</ref>
 
Seksuaalista hyväksikäyttöä aletaan epäillä lapsen puheiden tai oudon käyttäytymisen perusteella, mutta ei ole mitään yksittäistä oiretta joka paljastaisi sen aina. Seksuaalinen hyväksikäyttö voi laukaista ruumiillista oireilua tai moniomuotoista psyykkistä oireilua. Asiaa alkavat tutkia poliisi, lastensuojeluviranomaiset ja terveydenhuolto yhteistyössä. Terveydenhuollon moniammatillisiin tutkimusryhmiin pitää kuulua lastenlääkäri, gynekologi, psykologi, lastenpsykiatri ja sairaanhoitajia ja muita terveydenhuoltoalan työntekijöitä.<ref name="DUO">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00941 | Nimeke = Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö | Tekijä = Tiitinen, Aila | Ajankohta = 2021 | Julkaisu = Duodecim | Viitattu = 18.5.2021 }}</ref>
 
Terveydenhuollon henkilöstöllä on yleensä vaitiolovelvollisuus potilaidensa asioista, mutta hyväksikäytön osalta katsotaan että lapsen suojelu on tärkeämpää, ja ilmoitusvelvollisuus ohittaa vaitiolovelvollisuuden.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.duodecimlehti.fi/duo92045 | Nimeke = Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tutkiminen | Tekijä = | Ajankohta = 2001 | Julkaisu = Käypä hoito suositus / Duodecim | Viitattu = 19.5.2021 }}</ref>
 
== Seuraukset uhrille ==
Joskin seurauksista tai kausaatiosta ei ole akateemista [[Konsensus-päätöksenteko|konsensus]]ta<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.guardian.co.uk/society/2013/jan/03/paedophilia-bringing-dark-desires-light | Nimeke = Paedophilia: bringing dark desires to light | Tekijä = Jon Henley | Ajankohta = 3.1.2013| Julkaisija = The Guardian | Viitattu = 14.2.2013 | kieli = {{en}}}}</ref>, hyväksikäyttökokemusten tiedetään yleisellä tasolla korreloivan psykologisten, emotionaalisten, fyysisten ja sosiaalisten vaikutusten kuten pelon, masennuksen, pakkomielteiden, surun, persoonallisuushäiriöiden, dissosiaatiohäiriöiden sekä traumaattisten stressioireiden kanssa.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Nelson EC, Heath AC, Madden PA, ''et al.'' |Otsikko=Association between self-reported childhood sexual abuse and adverse psychosocial outcomes: results from a twin study |Julkaisu=Archives of General Psychiatry |Vuosikerta=59 |Numero=2 |Sivut=139–45 |Vuosi=2002 |Kuukausi=Helmikuu |Pmid=11825135 |Doi=10.1001/archpsyc.59.2.139 | Kieli = {{en}}}}</ref> Pitkäaikaiset seuraukset ovat mahdollisia, ja lyhytkestoisemmat seuraukset ovat yleisiä. Riski negatiivisille seurauksille on suurempi, mikäli hyväksikäyttöön liittyy väkivaltaa, uhkailua, [[yhdyntä]]ä tai mikäli hyväksikäyttäjä on uhrin sukulainen.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Bulik CM, Prescott CA, Kendler KS | Otsikko = Features of childhood sexual abuse and the development of psychiatric and substance use disorders | Julkaisu = The British Journal of Psychiatry | Vuosikerta = 179 | Numero= 5| Sivut=444–9 |Vuosi=2001 |Kuukausi = Marraskuu |Pmid=11689403 |Doi=10.1192/bjp.179.5.444 | Kieli = {{en}}}}</ref> [[Rind et al.]]-[[meta-analyysi]]n mukaan suostumuksellisuus on tärkein yksittäinen tekijä seurausten laadulle; suostumuksen puute ja pakottaminen korreloivat vahvasti negatiivisten tuntemusten kanssa, samalla kun suostumuksellisuus ja aloitteellisuus korreloivat neutraalien tai positiivisten tuntemusten kanssa.<ref>{{Lehtiviite|Doi=10.1080/00224499709551891 |Otsikko=A meta-analytic review of findings from national samples on psychological correlates of child sexual abuse |Vuosi=1997 | Tekijä = Rind, Bruce; Tromovitch, Philip |Julkaisu=Journal of Sex Research |Vuosikerta=34 |Sivut=237|Numero=3|Kieli = {{en}}}}</ref> Myös leimautuminen seksuaalisesti hyväksikäytetyksi on riskitekijä negatiivisille seurauksille [[itsensä toteuttava ennuste|itsensä toteuttavan ennusteen]] mukaisesti, minkä vuoksi olisi tärkeää, että hyväksikäytön tullessa ilmi asiaan suhtauduttaisiin rauhallisesti lasta tukien ja kuunnellen, jottei ympäristön suhtautuminen ainakaan pahentaisi negatiivisia seurauksia.<ref>{{Lehtiviite|Doi=10.1016/S1359-1789(02)00101-5 |Otsikko=The 'sexually abused child': Potential mechanisms of adverse influences of such a label |Vuosi=2003 |Tekijä = Holguin, G |Julkaisu=Aggression and Violent Behavior |Vuosikerta=8 |Sivut=645|Numero=6 | Kieli={{en}}}}</ref>
 
Lapsuudessa koettu seksuaalinen hyväksikäyttö vaikuttaa vielä silloinkin, kun uhrista itsestään tulee äiti, ja voi haitata äidin ja lapsen välistä kiintymyssuhdetta, imetystä sekä unen laatua.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.theseus.fi/handle/10024/110566 | Nimeke = Lapsuudessa koetun seksuaalisen hyväksikäytön vaikutukset äitiyteen | Tekijä = Hätälä, Jenni; Huuki, Mira| Ajankohta = 2015 | Julkaisu = Oulun ammattikorkeakoulu | Viitattu = 19.5.2021 }}</ref>
 
== Tekijät ==
Rivi 25 ⟶ 31:
Käräjä- ja hovioikeuksien ratkaisuissa 2006 rikoksen tekijä oli useimmiten ennalta tuttu henkilö; vieraiden tekemien rikosten osuus oli 14 prosenttia. 40 prosentissa tapauksista tekijä oli perhetuttava, naapuri tai muu tuttava. Nuoren oma seurustelukumppani oli tuomittuna 14 prosentissa tapauksista. Vanhemmat tekivät rikoksista 11 prosenttia, vanhemman seurustelukumppanit 10 prosenttia ja sukulaiset 10 prosenttia.<ref name="hinkkanen"/>
 
== RangaistuksetJuridiikka ==
Suomessa hyväksikäytön enimmäisrangaistus on kuusi vuotta vankeutta. Rangaistus törkeästä lapsenraiskauksesta on 4–12 vuotta vankeutta.<ref name="YLELAKI"/>
 
Rivi 40 ⟶ 46:
* [[Efebofilia]]
* [[Pedofilia]]
* [[Suomen Delfins]]
 
== Lähteet ==
Rivi 51 ⟶ 56:
 
== Aiheesta muualla ==
{{commonscat-rivi}}
* [http://www.sininentuki.info/foorumi/index.php Sininen: Seksuaalista hyväksikäyttöä / -väkivaltaa kokeneiden vertaistukifoorumi].
* [https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/varoitus-vanhemmille-poliisi-paljastaa-6-tyypillista-tilannetta-jossa-lapsi-voi-joutua-seksuaalisesti-hyvaksikaytetyksi/7466940#gs.nephlu MTV Uutiset 2.7.2019: Varoitus vanhemmille! Poliisi paljastaa 6 tyypillistä tilannetta, jossa lapsi voi joutua seksuaalisesti hyväksikäytetyksi]. MTV Uutiset
*[https://yle.fi/uutiset/3-11640168 Ex-kirkkovaltuutettu peitti kasvonsa pedofiilikäräjillä, poliisi: Syytetty jakoi kuvia, joissa näkyy raiskaus ja eläimeen sekaantuminen] Yle, 2020
 
{{Metatieto}}