Ero sivun ”Nag Hammadin kirjasto” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kuvatekstin tarkennus |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
{{Ohjaa tänne|Gnostilaiset evankeliumit||Elaine Pagelsin kirjasta katso [[Gnostilaiset evankeliumit (kirja)]]}}
{{Gnostilaisuus}}
'''Nag Hammadin kirjastoksi''' kutsutaan [[Egypti]]stä al-Qasrin kylästä läheltä [[Nag Hammadi]]a joulukuussa 1945 tehtyä tekstilöytöä. Löydön muodostivat 13 nahkaan käärittyä [[papyrus]]kirjaa, jotka oli haudattu sinetöidyissä ruukuissa. Löydön tekivät paikalliset maanviljelijät.
Löydetyt kirjoitukset oli kirjoitettu [[kopti|koptin kielellä]], mutta ne olivat kaikki todennäköisesti käännöksiä [[muinaiskreikka|kreikan kielestä]]. Tunnetuin löydöistä oli [[Jeesus|Jeesuksen]] sanoja sisältävä ''[[Tuomaan evankeliumi]]'', josta Nag Hammadin kirjasto sisälsi ainoan tunnetun kokonaisen version. Egyptin [[Oksyrhynkhos|Oksyrhynkhoksesta]] oli jo vuonna 1898 löydetty evankeliumin katkelmia, jotka uuden löydön jälkeen osattiin tunnistaa osiksi samaa evankeliumia. Samoin havaittiin, että kyseessä oli sama evankeliumi, jota oli siteerattu monissa varhaisissa kristillisistä lähteissä. Kirjoitusten alkuperäiset kateissa olevat kreikankieliset versiot on ajoitettu ensimmäiselle tai toiselle vuosisadalle, mutta kirjoitukset itse ovat peräisin 200- tai 300-luvuilta.
Rivi 13 ⟶ 11:
Nag Hammadin koodekseja säilytetään Koptilaisessa museossa [[Kairo]]ssa.
==
=== Alkuperä ===
Koodeksien on uskottu olleen peräisin läheisen Pyhän Pakhomioksen [[luostari]]n kirjastosta. Munkit olivat todennäköisesti haudanneet kirjat 300-luvulla, kun gnostilaisten kirjoitusten omistaminen oli julistettu [[kerettiläisyys|harhaoppiseksi]] ja siitä oli määrätty kovat rangaistukset. Erityisesti [[Athanasios Suuri|Athanasios]] ajoi uutterasti tällaisten kirjoitusten perinpohjaista hävittämistä. Samoin [[Theodosius I]] oli antanut 390-luvulla määräykset kirjoitusten tuhoamiseksi. Munkit eivät kuitenkaan tuhonneet kirjoituksia, koska he mahdollisesti ajattelivat asenneilmapiirin lientyvän tulevaisuudessa, jolloin kirjoitukset voitaisiin jälleen kaivaa esiin.
=== Kirjaston löytäminen ===
Kirjaston löytämistä on kuvattu yhtä jännittäväksi tarinaksi kuin itse löytöä.<ref name="Markschies">{{Kirjaviite | Tekijä=Markschies, Christoph | Nimeke=Gnosis: an Introduction | Selite=Translation John Bowden | Julkaisupaikka=London, N.Y. | Julkaisija=T. & T. Clark | Vuosi=2003 | Sivu=48–49}}</ref> Joulukuussa 1945 kaksi egyptiläistä veljestä löysi joitakin papyruksia suuresta saviastiasta kaivaessaan lannoitetta kalkkikiviluolien ympäriltä lähellä nykyistä [[Habra Dom]]ia Ylä-Egyptissä. Löytö sai nimen Nag Hammadin mukaan, sillä se oli lähin suurempi asutuskeskus.
Veljekset eivät aluksi ilmoittaneet löydöistä, vaan aikoivat tehdä rahaa myymällä kirjoituksia yksittäin pienin väliajoin. Kerrotaan, että veljesten äiti myös poltti joitakin käsikirjoituksista huolestuneena, että niillä voisi olla ”vaarallisia seuraamuksia”.<ref name="Markschies"/> Seurauksena löytö havaittiin vasta vaiheittain, ja sen merkittävyys valkeni vasta jonkin ajan kuluttua alkuperäisestä löydöstä.
Vuonna 1946 veljekset joutuivat sukuriitaan ja jättivät käsikirjoitukset koptilaiselle papille, jonka lanko myi saman vuoden lokakuussa koodeksin Vanhan Kairon Koptilaiselle museolle. Tämä koodeksi on nykyisin kokoelman koodeksi numero III. Koptologi ja uskontohistorioitsija Jean Dorese ymmärsi löydön merkityksen ja julkaisi ensimmäisen viittauksen siihen vuonna 1948. Vuosien kuluessa suurin osa kirjoituksista päätyi papille Kairossa toimineelta kyproslaiselta antiikkikauppiaalta. Vuoden 1956 vallankumouksen jälkeen tekstit luovutettiin Koptilaiselle museolle ja ne julistettiin kansallisomaisuudeksi.
Rivi 23 ⟶ 26:
Sillä välin yksi koodekseista oli kuitenkin myyty Kairossa belgialaiselle antiikkikauppiaalle. Koodeksia yritettiin myydä sekä [[New York]]issa että [[Pariisi]]ssa. Lopulta sen hankki [[zürich]]iläinen [[Jung-instituutti]] vuonna 1951 Gilles Quispelin välityksellä. Se oli tarkoitettu tunnetun [[psykologi]]n [[Carl Jung]]in syntymäpäivälahjaksi. Tästä syystä tätä koodeksia kutsutaan yleensä Jungin koodeksiksi. Tämä koodeksi on nykyisin kokoelman koodeksi numero I.
Jungin kuolema vuonna 1961 sai aikaan riidan koodeksin omistuksesta. Seurauksena käsikirjoitukset annettiin Koptilaiselle museolle vasta vuonna 1975, kun ensimmäinen painos löydöstä oli jo julkaistu. Seurauksena papyrukset päätyivät lopulta yhteen paikkaan Kairoon. Museossa on alkuperäisestä löydöstä 11 kokonaista kirjaa ja katkelmia lopusta kahdesta, tehden yhteensä yli {{luku|1000}} sivua.<ref
== Luettelo Nag Hammadista löydetyistä koodekseista ==
[[Tiedosto:El Evangelio de Tomás-Gospel of Thomas- Codex II Manuscritos de Nag Hammadi-The Nag Hammadi manuscripts.png|pienoiskuva|Aukeama koodeksista II, joka sisältää kappaleita ''[[Tuomaan evankeliumi]]sta'' ja ''[[Johanneksen salainen kirja|Johanneksen salaisesta kirjasta]]''.]]
'''Koodeksi I (Jung Foundation -koodeksi)'''
* ''[[Apostoli Paavalin rukous]]''
* ''[[Jaakobin salainen kirja]]''
* ''[[Totuuden evankeliumi]]''
* ''[[Tutkielma ylösnousemuksesta]]''
* ''[[Kolmiosainen tutkielma]]''
'''Koodeksi II'''
* ''[[Johanneksen salainen kirja]]''
* ''[[Tuomaan evankeliumi]]'', kokoelma Jeesuksen sanoja
* ''[[Filippuksen evankeliumi]]''
* ''[[Hallitsijoiden olemus]]''
* ''[[Maailman alkuperästä]]''
* ''[[Kertomus sielusta]]''
* ''[[Tuomas Kilvoittelijan kirja]]''
'''Koodeksi III'''
* ''[[Johanneksen salainen kirja]]'' (toinen kappale)
* ''[[Koptilainen egyptiläisten evankeliumi|Egyptiläisten evankeliumi]]''
* ''[[Eugnostos|Eugnostos Siunattu]]''
* ''[[Johanneksen salainen kirja]]'' (kolmas kappale)
* ''[[Eugnostos|Eugnostos Siunattu]]'' (toinen kappale)
* ''[[Koptilainen Paavalin ilmestys|Paavalin ilmestys]]''
* ''[[Pietarin ja kahdentoista apostolin teot]]''
* [[Valtio (Platon)|Platonin ''Valtio'']] 588a–589b – muokattu sopimaan yhteen gnostilaisen ajatusmaailman kanssa, vaikka alkuperäinen ''Valtio'' ei olekaan gnostilainen
* ''[[Tutkielma kahdeksannesta ja yhdeksännestä]]'' – hermeettiseen traditioon kuuluva tutkielma
* ''Kiitosrukous'' (mukana käsin kirjoitettu huomautus) – hermeettiseen traditioon kuuluva rukous
* ''Asklepios 21–29'' – hermeettiseen traditioon kuuluva tutkielma
* ''[[Semin selitys]]''
* ''[[Gnostilainen Pietarin ilmestys|Pietarin ilmestys]]''
* ''[[Setin kolme kivitaulua]]''
* ''[[Zostrianos]]''
* ''[[Melkisedek (kirja)|Melkisedek]]''
* ''[[Norean ajatus]]''
'''Koodeksi X'''
* ''[[Marsanes]]''
'''Koodeksi XI'''
* ''[[Tulkinta tiedosta]]''
* [[Valentinos|Valentinoksen]] teosten katkelmia: ''Valentinolainen kirjoitus'', ''Voitelusta'', ''Kasteesta'' (A ja B) ja ''Ehtoollisesta'' (A ja B)
* ''[[Allogenes]]'' – dialogimuotoinen ilmestys
* ''[[Hypsifrone]]'' – Hypsifronen näkyjä
'''Koodeksi XII'''
* ''[[Sekstoksen lauseet]]''
* ''[[Totuuden evankeliumi]]'' (toinen kappale)
* Katkelmia tunnistamattomasta teoksesta
'''Koodeksi XIII'''
* ''[[Kolmimuotoinen Protennoia]]'' ("Kolmimuotoinen jumalallinen ensimmäinen ajatus")
* ''[[Maailman alkuperästä]]'' (toinen kappale)
== Käännökset ==
Ensimmäinen julkaisu Nag Hammadin löydöistä oli ensimmäisestä eli Jungin koodeksista. Se oli Kairossa vuonna 1956 julkaistu osittainen käännös. Egyptin vaikeasta poliittisesta tilanteesta johtuen seuraavia osia julkaistiin Kairosta ja Zürichistä hyvin hitaasti.
Tilanne muuttui vasta vuonna 1966 [[Italia]]ssa pidetyn [[Messina]]n kongressin jälkeen. Kokouksen tarkoituksena oli antaa tutkijoille mahdollisuus päästä konsensukseen gnostilaisuuden määritelmästä. [[James M. Robinson]] kokosi joukon toimittajia ja kääntäjiä, joiden tehtävänä oli toimittaa kaksikielinen laitos Nag Hammadin koodekseista alkukielellä ja englanniksi, yhteistyössä kalifornialaisen Institute for Antiquity and Christianityn kanssa. Robinson valittiin vuonna 1970 [[UNESCO]]:n ja Egyptin kulttuuriministeriön perustaman International Committee for the Nag Hammadi Codices -komitean sihteeriksi. Hän johti projektia tästä asemasta käsin. Faksimilelaitokset, ''The Facsimile Edition of the Nag Hammadi Codices'', julkaistiin kahdessatoista osassa vuosien 1972 ja 1977 välillä, ja lisäyksiä julkaistiin 1979 ja 1984. Tämä tarjosi koko löydön kaikkien halukkaiden tutkittavaksi.
Samaan aikaan joukko itäsaksalaisia tutkijoita — muun muassa [[Alexander Bohlig]], [[Martin Krause]] ja Uuden testamentin tutkijat [[Gesine Schenke]], [[Hans-Martin Schenke]] ja [[Hans-Gebhard Bethge]] — valmistelivat ensimmäistä saksankielistä käännöstä löydöistä. Kolme viimeksi mainittua valmistivat täydellisen käännöksen berliiniläisen [[Humboldtin yliopisto]]n tuella. Se julkaistiin 2001.
James M. Robinsonin käännös julkaistiin yksiosaisena vuonna 1977 nimellä ''The Nag Hammadi Library in English'', yhteistyössä E. J. Brillin ja Harper & Row -kustantamon kanssa. Pokkariversiot julkaistiin vuosina 1981 ja 1984. Näin löydöt oli lopullisesti saatettu suuren lukevan yleisön saataville. Vuonna 1987 [[Bentlay Layton]] julkaisi laajennetun englanninkielisen laitoksen, ''The Gnostic Scriptures: A New Translation with Annotations'', jossa oli myös katkelmia [[kirkkoisät|kirkkoisiltä]] sekä muuta gnostilaista materiaalia.
Suomessa löytöä on tutkinut [[Helsingin yliopisto]]n [[eksegetiikka|eksegetiikan]] laitoksen tutkijaryhmä. Teksteistä on suomennettu valikoima ''Nag Hammadin kätketty viisaus'' vuonna 2001 (toinen painos 2005). Käännöksessä on mukana myös [[Berliinin koodeksi]]n tekstejä.
== Katso myös ==
* [[Apokryfikirjat]]
* ''[[Juudaksen evankeliumi]]''
* [[Kuolleenmeren kääröt]]
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
== Kirjallisuutta ==
=== Suomennokset ===
* {{Kirjaviite | Tekijä=Dunderberg, Ismo & Marjanen, Antti (toim.) | Nimeke=Nag Hammadin kätketty viisaus – gnostilaisia ja muita varhaiskristillisiä tekstejä | Selite=2. täydennetty painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-0-30859-5}} Suomennos osasta kokoelman tekstejä.
=== Muita käännöksiä ja tekstilaitoksia ===
* {{Kirjaviite | Nimeke=The Facsimile Edition of the Nag Hammadi Codices | Selite=Published Under the Auspices of the Department of Antiquities of the Arab Republic of Egypt. In Conjunction with the United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization | Julkaisupaikka=Leiden | Julkaisija=E. J. Brill | Vuosi=1972–1977}} Näköispainos koodekseista.
* {{Kirjaviite | Tekijä=Robinson, James M. (toim.) | Nimeke=The Coptic Gnostic Library | Selite=A Complete Edition of the Nag Hammadi Codices (5 vols.) | Julkaisija=Brill | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 978-90-04-11702-0}} Koptinkielinen alkuteksti ja englanninkielinen käännös.
* {{Kirjaviite | Tekijä=Robinson, James M. (toim.) | Nimeke=The Nag Hammadi Library in English | Selite=The Definitive Translation of the Gnostic Scriptures Complete in One Volume. Composition by E. J. Brill, The Netherlands. 3rd revised edition | Julkaisija=HarperSanFrancisco | Vuosi=1990 | Tunniste=ISBN 0-06-066935-7}} Englanninkielinen käännös.
=== Muuta kirjallisuutta ===
* {{Kirjaviite | Tekijä=Pagels, Elaine | Nimeke=Gnostilaiset evankeliumit | Selite=(The gnostic gospels, 1979.) Suomentanut Outi Lehtipuu | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Art House | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-884-416-X}}
== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat-rivi}}
* [http://www.nag-hammadi.com/ The Nag Hammadi Library] Yleiskatsaus {{en}}
* [http://www.gnosis.org/naghamm/nhl.html The Nag Hammadi Library] Johdanto sekä englanninkieliset käännökset kirjoista. The Gnostic Society Library {{en}}
{{Nag Hammadin kirjasto}}
[[Luokka:Arkeologia]]
[[Luokka:Gnostilaisuus]]
| |||